Pääsiäismunia avaruusasemalla

Su, 03/27/2016 - 11:52 By Jari Mäkinen
Hadfield ja munat

Tänään päivän kuvana on kuva parin vuoden takaa: siinä silloin Kansainvälisen avaruusaseman komentaja ollut kanadalaisastronautti Chris Hadfield leikkii pääsiäismunilla. Painottomuudessa jongleeraus näyttää helpolta, mutta munat eivät itse asiassa liiku ylös ja alas, vaan leijuvat vain paikallaan.

Päivän kuvaRuokatarvikkeiden ja herkkujen saaminen ylös avaruusasemalle ei ole mitenkään suoraviivaista, sillä jokaisen namupalan lähettäminen maksaa varsin paljon ja kaikki ruoat käyvät läpi varsin tarkan seulan, koska niiden tulee olla paitsi varmasti turvallisia syödä, niin myös säilyä kohtuullisen hyvin. 

Lähes jokaisella rahtilennolla avaruusasemalle on mukana kuitenkin myös tuoreita ruokia, sillä ne tuovat mukavaa vaihtelua aseman tavalliseen ruokaan (mikä ei ole mitenkään huonoa – kaikkea muuta kuin ammoiset tuubit!). Esimerkiksi hedelmät ovat erittäin tervetulleita, koska ne ovat lisäksi värikkäitä ja niissä on hyvä tuoksu. 

Vaihtelua arkirutiiniin tuovat myös miehistön eri kansallisuuksien juhlapäivät, joita juhlitaan yleensä koko miehistön voimin ja näitä tilaisuuksia varten on varattu omia ruokiaan. Osa näistä on etukäteen valmistettu ja laitettu mukaan ruokalistaan, mutta osassa tapauksista ruoat lähetetään juuri ennen juhlaa "yllätyksenä".

Jokainen miehistön jäsen voi myös lähettää omia toivomuksiaan, ja näiden henkilökohtaisten pakettien mukana saattaa olla makupaloja koko miehistölle.

Tarina ei kerro mihin luokkaan Chris Hadfieldin pääsiäismunat vuonna 2013 kuuluivat, mutta todennäköisesti hän kuljetutti ne muilta miehistönjäseniltä salaa avaruusasemalle, kuten alla oleva kuva antaa ymmärtää:

On varsin todennäköistä, että tänäänkin avaruusasemalla nautitaan pääsiäisherkuista, sillä eilen asemaan telakoitui tuorein rahtialus, amerikkalainen Cygnus. Sen mukana on jälleen kaiken muun tärkeän rahdin lisäksi herkkuja.

Niinpä vielä tänään saatetaan saada kuvia, joissa avaruusasemalla nyt olevat avaruuslentäjät, eli komentajana toimiva Timothy Kopra, ESAn brittiastronautti Timothy Peake, Juri Malenshenko, Jeff Williams, Aleksei Ovshinin ja Oleg Skriposka, leikkivät uusilla suklaamunilla.

Tiettävästi ensimmäinen kerta, kun avaruudessa vietettiin jonkinlaista juhlaa oli vuonna 1968, kun Apollo 8 kiersi Kuun juuri joulun aikaan. Silloin miehistöllä oli mukanaan myös jouluruokaa, tosin Apollo-ajan tapaan varsin mitäänsanomattomassa ja tiiviissä muodossa.

Kun lyhyistä avaruuslennoista siirryttiin pitempiaikaisiin oleskeluihin avaruusasemilla, tuli juhlapyhistä tärkeä osa lentoja. Juhliminen antaa hyvän syyn rikkoa rutiinia ja tuoda hyviä muistoja maapallolta.

Nyt ISS-asemalla näistä juhlimisista on tullut aivan omalaatuisensa perinne, koska juhlia kuusihenkisellä, eri maista ja kulttuureista kotoisin olevilla miehistön jäsenillä on paljon. Ja jos lennon ajalle ei satu "kunnollista" perinteistä juhlaa, niin syitä juhlimiseen keksitään ihan muuten – syntymäpäivät ovat luonnollisesti yksi hyvä syy.

Kuva: Cugnus-rahtialus saapui avaruusasemalle eilen mukanaan 3200 kg tarvikkeita, laitteita, vaatteita ja kaikenlaista muuta rahtia – sekä myös ruokaa. Kenties mukana on myös pääsiäismunia!

Päivän kuva 31.3.2013: Hyvää pääsiäistä, toivottaa Oryctolagus cuniculus

La, 03/30/2013 - 23:40 By Toimitus

Kuvassa ei ole jänis, vaan kaniini, jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs. Koska kaniini on paitsi mukava kotieläin, niin myös herkullinen sellainen, pidettiin niitä aikanaan mukana Euroopasta kaukomaille lähteneillä laivoilla, ja niiden mukana laji levisi monille muille mantereille. Se on ollut hyvin sopeutuva, joten kaniinit lisääntyivät runsaasti ja elivät niin hyvin, että se on listattu nyt erääksi maailman sadasta haitallisimmista vieraslajista.

Eritysen hyvin kaniini levisi Australiassa, minne se tuotiin alun perin 1800-luvun puolivälissä riistaeläimeksi; niitä siis päästettiin tieten tahtoen luontoon, jotta niitä voitaisiin metsästää. Koska ympäristö ja sääolot Australiassa olivat oikein sopivat, eikä kaniineille ollut siellä luontaisia vihollisia, kaniinien määrä lisääntyi sadassa vuodessa noin 600 miljoonaan yksilöön.

Euroopassa villikaniinia on metsästetty ja syöty yli 120 000 vuoden ajan ja se on ollut kotieläimenäkin noin 2600 vuoden ajan. Koska paavi Gregorius (540 – 604) julisti, että kaniinia ei lasketa liharuoaksi ja siten sitä voidaan syödä paaston aikana, on siitä tullut pääsiäisen symboli.

Kaniini on ollut erinomainen laboratorioeläin ja kaniinin genomi oli eräs ensimmäisistä kokonaan selvitetyistä nisäkkääiden genomeista.

Suomalaiset jänikset ovat toisilleen paljon läheisempää sukua kuin Helsinkiinkin levinneelle kaniinille. Metsäjänis ja rusakko kuuluvat Lepus-sukuun (Lepus timidus ja Lepus europaeus), kaniini taas Oryctolagus-sukuun (Oryctolagus cuniculus). Eläimet erotellaan toisistaan myös useissa kansankielissä: ruotsiksi hare - kanin; saksaksi hase - kaninchen; englanniksi hare - rabbit; ranskaksi lièvre - lapin.

Päivitys 3.4.2015: Lisätty nippelitietokommentti lajien sukulaissuhteista. Ikävä kyllä julkaisusysteemimme ei anna muuttaa otsikon kirjasinlajia - eliöiden tieteelliset lajinimet kun pitäisi aina kirjoittaa kursiivilla.

Kuva: Robyn Shaw, Spring Valley Laboratories, Inc.