Fortum

Taustalla pitkäjänteinen kehitystyö

Jätteiden ja tähteiden käytön lisääminen on Lehmuksen mukaan vaatinut pitkäjänteistä kehitystyötä. Haasteet ovat olleet moninaisia, mutta nyt yhtiö voi hänen mielestään olla ylpeä saavutuksistaan.

NExBTLn takana olevat innovaatiot ovat hänen mukaansa pääasiassa kehitetty talon sisällä.  

"Yhtiö on erittäin tutkimusorientoitunut. 5000 työntekijästä peräti 1200 tekee töitä tutkimuksen tai laitesuunnittelun parissa", Lehmus kertoo.

Myös muita haasteita on ollut. Lehmuksen mukaan esimerkiksi raaka-aineiden maailmanlaajuisen hankintaverkoston kehittäminen on vienyt  aikaa, sillä monella raaka-aineella ei ole ollut keräilylogistiikkaa lainkaan. 

Hänen mukaansa jätteiden ja tähteiden eräkoot ovat olleet pieniä ja niiden laatutaso on vaihdellut. Tuotantoteknologiasta pitäisikin hänen mielestään kehittää mahdollisimman joustavaa, etteivät pienet laatupoikkeamat vaikuta lopputuotteeseen. 

"Uusien esikäsittelymenetelmien kehittäminen raaka-aineille, samoin kuin polttoaineiden laadunvarmistuksen merkitys ovat nousussa", pohtii Lehmus.

Puu taipuu moneksi

Myös perinteikäs metsäyhtiö UPM on lähtenyt miettimään, mitä kaikkea puupohjaisista raaka-aineista voi tehdä.  Yhtiön Biopolttoaineet-liiketoiminnan myynti-ja markkinointijohtajan Sari Mannosen mukaan tukkipuusta valmistetaan edelleen paljon sahatavaraa ja vaneria.

Yli jääneistä kuorista ja tähteistä voi kuitenkin valmistaa esimerkiksi biopolttoaineita tai niitä voi hyödyntää energiantuotannossa. Uuteaineista syntyy uusiutuvaa dieseliä ja ligniinistä ja fibrilleistä muita uusia tuotteita.

Biopolttoaineet ovat hänen mukaansa uusi merkittävä askel kohti biotaloutta. Yhtiö on avaamassa kesän aikana Lappeenrantaan biojalostamoa, jossa raakamäntyöljystä valmistetaan toisen sukupolven biopolttoaineita.

Yhtiön tuote on UPM BioVerno, joka laskee yhtiön mukaan autoilun kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tuote vastaa käyttöominaisuuksiltaan perinteisiä öljypohjaisia polttoaineita ja soveltuu nykyautoihin ja jakeluasemille.

Teollisen mittakaavan investointi on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150.

Laitoksen avajaisia varjostaa kuitenkin kahden suuren taistelu: Neste Oil ja UPM ovat ajautuneet patenttiriitaan, jota ratkotaan parhaillaan oikeudessa. 

Neste Oilin mukaan UPM on loukannut yhtiön 1990-luvulta peräisin olevaa patenttia, joka koskee keskitisleen valmistamista kasviöljyistä. UPM katsoo, ettei se loukkaa Neste Oilin patenttia, vaan käyttää omaa patentoitua innovaatiotaan.

UPM Lappeenrannan biojalostamo avattiin viime kesänä.

Uusiutuvasta energiasta kumpuaa menestystarinoita

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n hiljattain julkaistun arvioinnin mukaan Suomi on pitkään ollut maailmanlaajuisesti edelläkävijä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) sekä kaukolämmössä ja kaukojäähdytyksessä (DHC).

Uusiutuvan energian käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kokonaisuudessaan on Suomessa kansallinen menestystarina. Kymmenen vuoden ajan uusiutuvista puuperäisistä lähteistä tuotettu sähkö CHP-tuotannossa on ollut tasaisesti yli 45 prosenttia.

Fortumin viime vuonna avaamat neljä uutta sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosta sijaitsevat Klaipedassa Liettuassa (otsikkokuvassa), Suomen Järvenpäässä, Jelgavassa Latviassa ja Bristassa Ruotsissa.

Laitokset tuovat alueelle 86 megawattia uutta uusiutuvaa energiaa hyödyntävää sähköntuotantokapasiteettia ja 243 megawattia lämmöntuotantokapasiteettia. Määrä vastaa noin 50 000 kotitalouden lämmön kulutusta ja noin 80 000 talouden sähkön kulutusta vuodessa.

UPM:n Biofore-konseptiauto esittelee biomateriaalien innovatiivista käyttöä autoteollisuudessa. Auton keulan maski, sivuhelmat ja ovipaneelit sekä osa sisustaa on valmistettu biokomposiitista.

Suomen teolliset symbioosit kootaan tietokantaan

Teollisessa symbioosissa useampi yritys hyödyntää tehokkaasti yhdessä raaka-aineita, teknologiaa, palveluita tai energiaa. Symbioosien tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen. Toisen jäte on toisen raaka-aine.

Sitra on nyt koonnut suomalaisyritysten teolliset symbioosit tietokantaan, joka löytyy osoitteesta teollisetsymbioosit.fi.

Palvelu näyttää Sitran johtavan asiantuntijan Jyri Arposen mukaan hyvin, millaisia symbiooseja on jo olemassa ja mikä on niiden työllisyys- ja kustannusvaikutus. Tietokanta on hänen mielestään hyvä työkalu myös päättäjille ja se kannustaa yrityksiä yhteistyöhön yli toimialarajojen.

"Tietokantaan on kerätty jo noin 120  suomalaisyrityksen tiedot, mutta tavoitteena on laajentaa järjestelmää koko Euroopan laajuiseksi ja saada siitä myös interaktiivinen."

Hänen mukaansa muun muassa EU-komissio on ollut kiinnostunut sen laajentamisesta. Hyvään alkuun saadun järjestelmän ylläpito ja kehittäminen on nyt siirtymässä Motiva Oy:lle.

Tietokannasta löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä suomalaisyritysten symbiooseista. Esimerkiksi HOK Elanto säästää jätehuoltokustannuksissa, kun Sita Suomi Oy kerää sen myymälöistä yli jääneen vanhentuneen leivän ja toimittaa sen St1 Biofuels Oy:lle. 

St1:n biopolttoainelaitoksella Vantaalla leivästä valmistetaan etanolia ja sivutuotteena rehua. Etanoli viedään Vantaalta eteenpäin väkevöintilaitokselle, jossa siitä erotetaan jäljelle jäänyt vesi. Tämän jälkeen etanoli sekoitetaan polttoaineeksi ja toimitetaan jakeluasemille.

Sita puolestaan hakee leivät biopolttoainetta käyttävällä autolla, jota se saa St1:n asemilta, mikä tarkoittaa sitä, että jakeluauto käytännössä kulkee itse keräämällään leivällä.

Suuria teollisten symbioosien hyödyntämismahdollisuuksia liittyy esimerkiksi fosforin kiertoon tähtääviin kokonaisratkaisuihin, joiden parissa muun muassa Outotec tekee töitä. BioA-konseptin alla suomalaisyritykset  suunnittelevat biojalostamoa, jolla voitaisiin tuottaa energiaa ja samalla palauttaa jätteiden sisältämä typpi ja fosfori takaisin käyttöön.