pandemia

Seuraa hieman ikäviä lukuja. Luethan koko jutun rauhassa alusta loppuun asti.

Tämä juttu kertoo, millainen skenaario voi kenties ehkä mahdollisesti olla edessä. Tarkoitus on saada lukija ymmärtämään, kuinka tärkeää on noudattaa varovaisuutta ja olla tartuttamatta muita. Kauhuskenaario voi hyvin myös olla vältettävissä tai ainakin huomattavasti lievennettävissä käsienpesulla ja järkevällä itsekaranteenilla. Paniikista ei ole mitään hyötyä. Järkevästä toiminnasta taas on.

Alla kerrotut luvut eivät ole varmoja, vaan tilastollista käsittelyä ja valistuneita arvioita ja arvauksia nykytietojen pohjalta. Vaikka luvut siis ovat tulkinnanvaraisia, juttu antanee kuitenkin realistisen arvion siitä mihin tauti voi pahimmassa tapauksessa johtaa.

Luvut voivat pienentyä reippaasti, jos ihmiset ottavat uhan todesta ja toimivat sen mukaisesti. Vaikket itse pelkäisikään koronavirusta, huomioi, että tekosi vaikuttavat muihin ihmisiin. Sekä suoraan että välillisesti.

Sitten itse asiaan.

Arvioita ja tutkimuksia COVID-19 -tartunnan vaikutuksista on tehty jo jonkin verran. Suurin osa niistä perustuu Kiinassa epidemian alkuvaiheissa tehtyihin tutkimuksiin sekä myöhempiin havaintoihin taudin kulusta. Yleistäen voidaan sanoa, että nyt jo pandemiaksi yltyneen taudin saanee näillä näkymin noin 30–70 prosenttia maailman väestöstä ja sen tappavuus on 1–3 prosentin luokkaa. Mitä tuo kaikki sitten tarkoittaisi Suomen mittakaavassa?

Maamme väkiluku on tällä hetkellä noin 5,5 miljoonaa. Tartunnan saa yllä annetuilla luvuilla laskettuna 1,65–3,85 miljoonaa suomalaista, ja tautiin heistä kuolisi 15 000–115 000. Eli kenties vähän vähemmän kuin kuoli talvisodassa (25 000), mutta ehkä jopa enemmän kuin kaatui koko toisessa maailmansodassa (95 000).

COVID-19:ään voisi kenties kuolla joka kolmassadas suomalainen, ehkä jopa joka viideskymmenes suomalainen. Maistele lausetta ja mieti, montako ihmistä sinä tunnet.

Tuo luku painottuisi vahvasti iäkkäisiin, sekä sellaisiin, joilla on vakavia perussairauksia, esimerkiksi korkea verenpaine, diabetes, sydän- tai keuhkosairaus, tms. Heillä kuolleisuus voi havaintojen perusteella olla jopa 5–15 prosenttia. Huomaa myös, että vaikka lopulta kuolisi vain kymmenesosa arvion kertomasta, niin kyse on siltikin todella suuresta väkimäärästä.

Joku voi sanoa että on makaaberia laskeskella tällaista, mutta joskus se vain on hyvä tietää mitä on luvassa. Tai siis voi olla luvassa, jos tartuntatahti pysyy ennallaan.

COVID-19:n laskennalliset uhriluvut ovat hieman harhaanjohtavia. Taudin tarttuvuusluku on nimittäin pelkkä valistunut arvaus, ja tappavuus taas on arvioitu todettujen tartuntojen pohjalta. Tartuntoja on kuitenkin kaikella todennäköisyydellä jo paljon enemmän. Suomessa testataan tällä hetkellä lähinnä pahasti oireilevat ja sairaalaan joutuvat. Muut ovat vapaita levittämään, epäilivät sitten kantavansa tautia tai eivät.

Vertailun vuoksi: normi-influenssoihin kuolee vuodessa noin 500 suomalaista, pienhiukkaspäästöihin (etenkin liikenteen ja pienpolton aiheuttamiin) taas noin 1 800 suomalaista per vuosi. Sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät ovat näissäkin tapauksissa erityisiä riskiryhmiä.

Liikenneonnettomuuksissa kuolee nykyään vaivaiset 200–300 per vuosi.

Kolme asiaa lieventää

On olemassa asioita, joita tekemällä kuolleisuus jää projisoitua pienemmäksi. Mutta se vaatii kaikkien toimia. Sinun, minun, ihan koko kansan.

Pese kätesi huolellisesti ja vältä koskettelemasta kasvojasi. Virus voi siirtyä käsiisi helposti melkein miltä tahansa pinnalta jota muut ovat kosketelleet. Kaiteista, ovenkahvoista, maksupäätteistä, tuoleista, ym. Saippuapesu taas tuhoaa virusten proteiinikuoret. Pesuveden lämpötilalla ei ole väliä, mutta saippuoinnin huolellisuudella ja pituudella on. 20–30 sekuntia on sopiva vaikutusaika. Jos saippuapesu ei ole mahdollinen, käytä yli 60-prosenttista käsidesiä.

Vähennä lähikontaktisi muiden kanssa minimiin. Vältä erityisesti kontakteja riskiryhmäläisten kanssa. Tauti tarttuu hyvin herkästi pisaratartuntana ja voi levitä myös oireettomassa vaiheessa. Periaatteessa kuka tahansa voi siis olla tartuttaja, myös sinä itse. Muista, että vaikket itse olisi kontaktissa riskiryhmäläisiin, voit tartuttaa vaikkapa lähiomaisen, hoitajan tai vaikkapa lääkärin. Tekemisemme vaikuttavat toisiin ihmisiin.

Vältä terveydenhuoltosysteemin kuormittamista. Suomessa on hyvät valmiudet vastata epidemiaan ja hoitaa lähes kaikki pahimmatkin tapaukset ongelmitta. Jos tauti kuitenkin yleistyy hallitsemattomasti, resurssit voivat olla tiukoilla. Soita siksi hätänumeroon ja mene sairaalaan tai päivystykseen ainoastaan todellisen tarpeen tullen. Ja jos epäilet saaneesi COVID19-tartunnan, soita neuvontapuhelimeen, älä hätänumeroon.

Koko maailman tilanne

Tartuntamäärät ovat yhä eksponentiaalisessa kasvussa niin Suomessa kuin maailmallakin. Maailmanlaajuisesti tauti saattaa tappaa jopa 20–160 miljoonaa ihmistä. Maailmansodan tai -sotien uhrien verran, noin niinkuin hyvin pyöreästi.

Vain Kiina ja Etelä-Korea ovat saaneet epidemian jollain tasolla kuriin.

Kiinalaisten kannattaa tässä tapauksessa kiittää valtionjohtoaan. Siellä epidemia saatiin tällä erää kuriin järeillä toimilla. Ilman karanteeneja tauti olisi tarttunut ehkä 0,4–1 miljardiin ja kuolonuhreja saattaisi kertyä 4–30 miljoonaa. Toistaiseksi on kuollut vain muutama tuhat.

Aika näyttää, miten taudin kanssa käy.

Mielenkiintoista on, että pahimmilla Covid-19 -epidemia-alueilla (Kiinassa ja Italiassa) ilmanlaatu on parantunut selvästi. Tästä on kiittäminen tuotannon vähenemistä. Koska ilmansaasteet aiheuttavat paljon kuolemia, joidenkin arvioiden mukaan koronaviruksen vaikutus saattaakin paikoitellen olla jopa positiivinen. Samat arviot kuitenkin huomauttavat, että tilanne tasaantunee tai ehkä jopa pahenee aiemmasta, jahka epidemia hellittää ja talouskasvu halutaan ennalleen.

Päivitys kello 22.00: Lisätty tietoa pienhiukkaspäästöistä.

Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös virusten vapaata liikkuvuutta. Niin nyt puheissa oleva zikavirus kuin viime kesänä otsikoissa ollut MERS huolettavat siksi terveysviranomaisia ja lääketieteen asiantuntijoita huomattavasti aiempaa enemmän. 

"Kun hellitään ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, se tarkoittaa myös virusten ja bakteerien vapaata liikkuvuutta", toteaakin Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Epidemia yltyy, kun taudinaiheuttaja pääsee uuteen ympäristöön, jossa sille ei ole vastustuskykyä. Näin kävi esimerkiksi zikaviruksen kohdalla Etelä-Amerikassa. Raskauden aikana sairastettu zika aiheuttaa erittäin todennäköisesti vakavia kehityshäiriöitä sikiölle.

Liikkuvuuden lisäksi infektioiden leviämiselle altistaa kaupungistuminen. Kun on paljon ihmisiä lähekkäin, taudinaiheuttajat pääsevät nopeasti ihmisestä toiseen.

Virukset ovat vanha ja toistuva vaiva

Taudit ovat toki levinneet ennenkin. Esimerkiksi keltakuume tuli Afrikasta Etelä-Amerikkaan orjalaivojen mukana. Pahamaineisin zoonoosi eli eläimistä ihmisiin levinnyt tauti oli musta surma, jota levittivät rotat. Aiemmin pandemiat olivat harvinaisempia mutta toisaalta tuhoisampia, koska niitä vastaan ei osattu taistella.

"Nykyään taudit pystytään paljon paremmin toteamaan, nimeämään ja uutisoimaan", Vapalahti sanoo.

"On mahdollisuuksia hoitaa niitä ja rajoittaa niiden leviämistä. Ennen ne olivat mitä lie jumalan vitsauksia.

Ihmisiin tarttuvien virusten alkulähteitä ja levittäjiä ovat muun muassa lepakot, jyrsijät, linnut, hyttyset ja punkit. Tuotantoeläinten pitäminen isoissa yksiköissä on riski, joka mahdollistaa uusien eläinperäisten virusten muuntumisen ja tarttumisen ihmisiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa joidenkin levittäjien esiintymisalueisiin. Suomessa sekä puutiaisia että niiden levittämää aivokuumetta esiintyy nykyään entistä pohjoisempana.

Osa eläinperäisistä viruksista tarttuu eläimistä ihmisiin, mutta ei leviä ihmisestä toiseen. Osa taas pystyy muuntumaan niin, että leviäminen jatkuu ihmisten välillä. Jälkimmäisistä lähtevät liikkeelle vaarallisimmat pandemiat.

Myös virusten muuntumisessa on eroja. Influenssavirus muuntuu joka vuosi, ja rokotteita joudutaan jatkuvasti päivittämään.

Toiset virukset taas pysyvät enimmäkseen samanlaisina tai immuniteetti ainakin pärjää viruksen vähäisille muutoksille. Näitä ovat esimerkiksi puutiaisaivokuumeen aiheuttava TBE sekä todennäköisesti myös zikavirus. Vapalahti uskookin, että rokotteen kehittäminen zikaan on melko suoraviivainen juttu.

Voiko epidemioita sitten ehkäistä ennalta?

"Tärkeintä olisi päästä toteamaan infektio varhaisessa vaiheessa ja estää sen leviäminen ennen kuin muodostuu pitkiä tartuntaketjuja ihmisestä toiseen", Vapalahti vastaa.

"Kaikesta huolimatta useat epidemiat tulevat puskista. Länsi-Afrikan laajaa ebolaepidemiaa ei kukaan osannut ennakoida, eikä kukaan arvannut, että zika aiheuttaisi ongelmia sikiöille. Odota odottamatonta, se on paras neuvo."

Kuva: Eneas De Troya / Flickr (Kuvassa on meksikolainen ratsupoliisi hengityssuojain kasvoillaan vuonna 2009)

*

Juttu perustuu lähes suoraan Helsingin yliopiston tiedotteeseen.

Tartuntatauteja käsitellään myös Helsingin yliopiston Studia Generalia -luennolla 3.maaliskuuta. Silloin professori Jussi Huttunen kertoo lisää jutun aiheesta esitelmässään ”Miten taudit leviävät, kukoistavat ja kuolevat”.

Dordognesta, Ranskasta, on löytynyt lintuinfluenssaa.

Ranskan maatalousministeriön mukaan ensimmäinen H5N1-tapaus löydettiin Birasissa sijaitsevalta tilalta 25. marraskuuta, ja kaksi muuta tarkentamatonta H5-tapausta havaittiin 30. marraskuuta Dommessa ja Saint-Paul-la-Rochessa. Kaikki kylät sijaitsevat lähellä Perigueuxin kaupunkia Ranskan länsiosassa.

Paikallisen radioasema kertoo, että tiloilla kasvatetaan lähinnä hanhia ja ankkoja, mikä ei ole yllättävää, koska seutu on Ranskan suurin hanhenmaksan ja ankanrintojen tuotantoaluetta.

Euroopassa havaittiin lintuinfluenssatapauksia myös viime talvena.

Kiinassa on raportoitu 14 uudesta, huolestuttavasta tapauksesta, missä uudenlainen lintuinfluenssavirus on tarttunut ihmiseen.

Toistaiseksi kuusi H7H9-nimisen viruksen tartuttamaa ihmistä on kuollut eikä merkkejä viruksen tarttumisesta ihmisestä toiseen ole havaittu, mutta kiinalaisviranomaiset ja Maailman terveysjärjestö WHO suhtautuvat asiaan vakavasti.

Päivitys 5.4.: Edellisen kappaleen lukuja muutettu vastaamaan uutta tietoa. Shanghain viranomaiset ovat sulkemassa kaikki siipikarjamarkkinat ja myyntiin tuotuja eläimiä on alettu tappaa. Päähuomiossa nyt ovat kyyhkyset ja pulut, joita käytetään Kiinassa ravintona ja joista on löydetty lintuinfluenssavirusta.

Kuten normaalissa influenssassa, oireina on kuumetta ja yskimistä sekä huimausta ja heikotusta, mutta lintuinfluenssassa oireet ovat hengenvaarallisia.

Lintuinfluessan uusi mutaatio on löytynyt Kiinan itäisestä Jiangsun maakunnasta, missä neljä henkilöä on joutunut sairaalaan kriittisessä tilassa. Kaikki nämä henkilöt ovat työskennelleet siipikarjan parissa ja ovat todennäköisesti saaneet viruksen puluista.

Tämänhetkisten tietojen perusteella on todennäköistä, että tartunnat ovat satunnaisia, eikä laajan epidemian vaaraa ole. Linnuilla tavattavien influenssavirusten kolme tyyppiä (H5, H7 ja H9) ovat mahdollisesti vaarallisia ihmisille, ja mikäli niistä tulisi mutaatio, joka voisi tarttua "normaalin" influenssan tapaan ihmisestä toiseen, voisi tilanne olla toinen; historiasta tunnetaan useita maalimanlaajuisia tartuntatautiepidemioita, pandemioita, jotka ovat surmanneet miljoonia ihmisiä.

Päivitys: Asiaan suhtaudutaan yhä vakavammin ja mm. Yhdysvallat on jo alkanut kehittämään rokotetta H7N9:ään.

Esimerkiksi vuosina 1918-1919 ollut ns. Espanjantauti oli pandemia, joka vaati kaikkiaan noin 100 miljoonaa uhria noin puolentoista vuoden aikana. Sen aiheutti A-tyypin influenssan alatyyppi H1N1, joka oli harvinaisen tappava. Suomessa tautiin kuoli arviolta 25 000 henkilöä.

Nyt ajankohtainen lintuinfluenssa on virustyyppiä H5N1, jonka huomattiin tarttuneen kanoista ihmiseen Hong Kongissa vuonna 1997 ja uudelleen vuonna 2003 Etelä-Koreassa. Se alkoi levitä voimakkaasti siipikarjaan Kaakkois-Aasiassa vuonna 2005, minkä jälkeen mm. muuttolinnut kantoivat sitä myös Eurooppaan. Keväällä 2006 tartuntoja tavattiin mm. Tanskasta.

Vaikka virus tarttuu heikosti ihmisestä toiseen, on tartunta ihmiselle erittäin vaarallinen, joten viruksen muuntumisen pelossa laajoilla alueilla Euroopassa perustettiin suoja-alueita siipikarjatilojen ympärille.

Kun Meksikosta löydettiin keväällä 2009 mahdollisesti sikainfluenssaa, vaarallinen lintuinfluenssan muunnos, julisti WHO sen ennalta ehkäisevästi pandemiaksi kesäkuussa 2009.

Lintuinfluenssaviruksesta on yli 140 erilaista tyyppiä, joista suurin osa on linnuillekin vaarattomia - kuin flunssa ihmisille. Osa etenkin siipikarjassa esiintyvistä viruksista on kuitenkin vaarallisempia, ja tälläkin hetkellä Aasiassa ja Afrikassa on erityisesti kanalintujen parissa useita H5N1-viruksen alatyyppejä. Näiden tiedetään myös aiheuttaneen ihmisuhreja vuodesta 1997 alkaen, mutta virus ei ole siirtynyt ihmisestä toiseen kuin erityistapauksissa.

Myös muut influenssat, kuten H7N7 ja H9N2, ovat tarttuneet ihmisiin ja osa näistä on koitunut kuolemaksi.

Koska tappava, helposti ihmisestä toiseen tarttuva influenssa olisi nykyajan kansainvälistyneessä maailmassa erittäin vaarallinen, seurataan influenssatilannetta tarkasti. Koska Aasia voisi olla tällaisen viruksen mahdollinen syntypaikka ihmisten ja lintujen läheisyyden vuoksi, ovat Kiinan tautitapaukset suurennuslasin alla.

WHO julkisti tiistaina hyvän tietopaketin lintuinfluenssatilanteesta: Frequently Asked Questions on human infection with A(H7N9) avian influenza virus, China

Juttua on muokattu useampaan kertaan tilanteen kehittyessä.

Kuva: Flickr / Matthew Jacobs (CC-lisenssillä)