(Agência FAPESPin tiedote) Brasilialaistutkijat ovat hakeneet patenttia rokotteelle, joka on suunnattu Amerikan yleisintä malariaa vastaan. Plasmodium vivax -malariarokote on jo läpäissyt esikliiniset testit, jotka arvioivat laatua, tehoa ja turvallisuutta lupaavin tuloksin. 

Tutkijat ovatkin hakemassa tammikuussa 2025 lupaa kolmannen vaiheen kliiniselle kokeelle.

Malariaa aiheuttavat viisi Plasmodium-alkueläinlajia, joista kolme löytyy Brasiliasta (P. vivax, P. falciparum ja P. malariae). Loisten ihmisiin tartuttaa infektoituneet naaras-Anopheles-hyttyset. Ainoa käytössä oleva rokote on suunnattu P. falciparumia vastaan. Maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut tätä rokotetta myös lapsille muutamissa Saharan eteläpuolisissa maissa Afrikassa vuodesta 2021 lähtien.

“Tuotteemme on ainutlaatuinen maailmassa ja täysin Brasiliassa valmistettu", kertoi Irene Soares, tutkimushankkeen yhteisvastuullinen tutkija ja São Paulon yliopiston farmaseuttisten tieteiden osaston professori Agência FAPESPille. 

"Tavoitteeni tutkimuksen alusta lähtien yli kymmenen vuotta sitten on ollut rokotteen tuottaminen. Olemme nyt viimeisessä vaiheessa kliinisten kokeiden hyväksymiselle.” 

Rokote on nimeltään Vivaxin, ja se on läpäissyt testit hyvien laboratorio- ja valmistuskäytäntöjen varmentamiseksi. Se esiteltiin syyskuussa Minas Geraisin liittovaltion yliopiston (UFMG) ja sen rokoteteknologiakeskuksen CT-Vacinasin toimesta. Nämä ovat yhteistyössä Brasilian kansallisen rokotetieteen ja -teknologian instituutin ja Belo Horizonten teknologiapuiston kanssa.

Tutkimusryhmän julkaiseman artikkelin mukaan rokote aiheutti korkeita vasta-ainetasoja hiirissä ja kaneissa. Se osoittautui turvalliseksi ja hyvin siedetyksi esikliinisissä kokeissa. 

Koostumus yhdistää kolme P. vivax -proteiinin samalla kromosomipaikalla olevaa versiota yhteen molekyyliin, jotta rokotteen teho olisi parempi kaikkia variantteja vastaan.

P. vivax ei ole sama malaria kuin Afrikan yleisin, vieläkin harmillisempi malariavariatti P. falciparum. 

Se valittiin kuitenkin kohteeksi, koska se on runsain pinta-proteiini Plasmodium-alkueäinten tartuttamien hyttysten sylkirauhasessa. Allkueläimet liikkuvat aktiivisesti isännän ihossa ja pääsevät tartuttamaan isäntänsä juuri sylkirauhasten kautta.

Tutkimuksessa rokotetut hiiret tuottivat vasta-aineita, jotka tunnistivat kaikki kolme varianttia. Joidenkin tapauksissa tartunta estettiin kokonaan, kun taas toisissa loisten ilmestyminen verenkiertoon viivästyi.

Malaria Brasiliassa ja maailmalla

Malaria on Amazonin alueella ja maailmanlaajuisesti suuri kansanterveysongelma. 

Se aiheuttaa korkeaa kuumetta, vapinaa, hikoilua ja päänsärkyä. Vakavissa tapauksissa se voi aiheuttaa kouristuksia, verenvuotoa ja tietoisuuden häiriöitä. 

Brasiliassa raportoitiin vuonna 2024 tammikuun ja lokakuun välisenä aikana 117 946 malaria-tapausta, joista 80% (95 113) aiheutti P. vivax.

Tauti leviää etenkin alkuperäiskansayhteisöjen keskuudessa.

Artikkeli "Non-clinical toxicity and immunogenicity evaluation of a Plasmodium vivax malaria vaccine using Poly-ICLC (Hiltonol®) as adjuvant" löytyy osoitteesta: www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0264410X24002299?via%3Dihub.

Artikkeli "Poly I:C elicits broader and stronger humoral and cellular responses to a Plasmodium vivax circumsporozoite protein malaria vaccine than Alhydrogel in mice” on puolestaan osoitteessa: www.frontiersin.org/journals/immunology/articles/10.3389/fimmu.2024.1331474/full.

Mehiläiset rokottavat jälkeläisensä ympäristön tauteja vastaan niiden veressä olevan vitellogeeniproteiinin avulla. Tämän löydön perusteella Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat ovat nyt patentoimassa hyönteisille syötäviä ja luonnonmukaisia rokotteita, joita muun muassa viljelijät ja muut ruuantuottajat voisivat hyödyntää.

PLOS Pathogens -lehdessä juuri julkaistun tutkimuksen mukaan mehiläisjälkeläisten immuniteetti syntyy mehiläiskuningattaren syömän ravinnon kautta. Työläismehiläiset valmistavat kuningattarelle siitepölystä ruokaa, joka sisältää myös ympäristön bakteereja. Kun kuningatar on syönyt bakteerit, niiden taudinaiheuttajat varastoituvat kuningattaren elimistöön. Osa bakteereista sitoutuu tällöin vitellogeeniproteiiniin ja kulkeutuu veren mukana kehittyviin muniin.

Tämän ansiosta mehiläisvauvat saavat “rokotuksen” ennen syntymäänsä ja niiden immunijärjestelmät pystyvät kamppailemaan ympäristön tauteja vastaan heti syntymän jälkeen. Vitellogeenin merkitystä tämän immuniteetin syntymässä ei ole aikaisemmin tunnettu.

Vaikka mehiläiset rokottavat jälkeläisensä joitakin tauteja vastaan, monet taudinaiheuttajat ovat hyönteisille edelleen tappavia. Uudet löydökset mahdollistavat ensimmäisten syötävien ja luonnonmukaisten hyönteisrokotteiden kehittämisen.

- Olemme patentoimassa tapaa tuottaa vaaraton rokote, jota varten pyrimme löytämään mehiläisille maistuvan sekoituksen", kertoo tutkijatohtori Dalial Freitak Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. "Rokotteen avulla voitaisiin torjua mehiläispesiä uhkaavia tauteja."

Rokote olisi äärimmäisen hyödyllinen esimerkiksi nopeasti leviävää ja pesiä tuhoavaa esikotelomätää vastaan.

Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat hakeneet yhteistä patenttia hyönteisrokotteelle.

Viljelykasvien tuotanto ja sen myötä ihmisten ravinnonsaanti on pitkälti mehiläisten ja muiden pölyttävien hyönteisten varassa. Ruokateollisuus voisi hyödyntää luonnonmukaisia rokotteita, koska ne ovat edullisia ja lisäksi helposti käytettävissä myös kehittyvissä maissa.

Hyönteisten luonnollisen rokotuksen vitellogeenin avulla löysivät Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen tutkijat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, yhdysvaltalaisen Arizona State Universityn sekä norjalaisen University of Life Sciences kanssa.

Teksti perustuu Helsingin yliopiston lähettämään tiedotteeseen. Kuva: Flickr

Viime kuukausina suomalaisiakin sänkyyn kaatanut kausi-influenssaepidemia on tältä talvikaudelta ohitse Euroopassa tilannetta seuraavan Euroopan tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen (ECDC) ja Maailman terveysorganisaation Euroopan toimiston yhteisen seurannan mukaan.

Siinä missä tartuntatapauksia on ollut Euroopassa kauden aikana hieman normaalia vähemmän, on kuolleisuus influenssaan ollut kuitenkin tänä talvena korkeampi kuin normaalisti. Influenssa on aina mahdollisesti vaarallinen ikääntyneille ja vastustuskyvyltään heikoille henkilöille, mutta tänä vuonna viruksessa tapahtunut mutaatio teki siitä erityisen hankalan.

Kauden aikana kahdeksassa Euroopan seurantaan kuuluvassa maassa (Suomi, Ranska, Irlanti, Romania, Slovakia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia) oli kaikkiaan 6023 henkilöä sairaalahoidossa influenssan vuoksi ja heistä 584 menehtyi. Erityisen suurta kuolleisuus oli Ranskassa ja Espanjassa, missä tapauksia oli 241 ja 252.

Suurin osa kuolleista (66%) oli yli 65-vuotiaita.

Virallisten tilaston mukaan influenssakausi kesti kaudella 2014–2015 yhteensä 21 viikkoa ja se päättyi toukokuun ensimmäisellä viikolla. Hurjimmin virus mylläsi viikolla 7, eli helmikuun toisella viikolla.