rokote

Mehiläinen rokottaa itse itsensä

Ti, 08/04/2015 - 10:20 Toimitus
Mehiläisiä kukassa

Mehiläiset rokottavat jälkeläisensä ympäristön tauteja vastaan niiden veressä olevan vitellogeeniproteiinin avulla. Tämän löydön perusteella Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat ovat nyt patentoimassa hyönteisille syötäviä ja luonnonmukaisia rokotteita, joita muun muassa viljelijät ja muut ruuantuottajat voisivat hyödyntää.

PLOS Pathogens -lehdessä juuri julkaistun tutkimuksen mukaan mehiläisjälkeläisten immuniteetti syntyy mehiläiskuningattaren syömän ravinnon kautta. Työläismehiläiset valmistavat kuningattarelle siitepölystä ruokaa, joka sisältää myös ympäristön bakteereja. Kun kuningatar on syönyt bakteerit, niiden taudinaiheuttajat varastoituvat kuningattaren elimistöön. Osa bakteereista sitoutuu tällöin vitellogeeniproteiiniin ja kulkeutuu veren mukana kehittyviin muniin.

Tämän ansiosta mehiläisvauvat saavat “rokotuksen” ennen syntymäänsä ja niiden immunijärjestelmät pystyvät kamppailemaan ympäristön tauteja vastaan heti syntymän jälkeen. Vitellogeenin merkitystä tämän immuniteetin syntymässä ei ole aikaisemmin tunnettu.

Vaikka mehiläiset rokottavat jälkeläisensä joitakin tauteja vastaan, monet taudinaiheuttajat ovat hyönteisille edelleen tappavia. Uudet löydökset mahdollistavat ensimmäisten syötävien ja luonnonmukaisten hyönteisrokotteiden kehittämisen.

- Olemme patentoimassa tapaa tuottaa vaaraton rokote, jota varten pyrimme löytämään mehiläisille maistuvan sekoituksen", kertoo tutkijatohtori Dalial Freitak Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. "Rokotteen avulla voitaisiin torjua mehiläispesiä uhkaavia tauteja."

Rokote olisi äärimmäisen hyödyllinen esimerkiksi nopeasti leviävää ja pesiä tuhoavaa esikotelomätää vastaan.

Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat hakeneet yhteistä patenttia hyönteisrokotteelle.

Viljelykasvien tuotanto ja sen myötä ihmisten ravinnonsaanti on pitkälti mehiläisten ja muiden pölyttävien hyönteisten varassa. Ruokateollisuus voisi hyödyntää luonnonmukaisia rokotteita, koska ne ovat edullisia ja lisäksi helposti käytettävissä myös kehittyvissä maissa.

Hyönteisten luonnollisen rokotuksen vitellogeenin avulla löysivät Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen tutkijat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, yhdysvaltalaisen Arizona State Universityn sekä norjalaisen University of Life Sciences kanssa.

Teksti perustuu Helsingin yliopiston lähettämään tiedotteeseen. Kuva: Flickr

Viime kauden influenssa-aalto oli harvinaisen tappava

Su, 05/24/2015 - 18:28 Jari Mäkinen

Viime kuukausina suomalaisiakin sänkyyn kaatanut kausi-influenssaepidemia on tältä talvikaudelta ohitse Euroopassa tilannetta seuraavan Euroopan tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen (ECDC) ja Maailman terveysorganisaation Euroopan toimiston yhteisen seurannan mukaan.

Siinä missä tartuntatapauksia on ollut Euroopassa kauden aikana hieman normaalia vähemmän, on kuolleisuus influenssaan ollut kuitenkin tänä talvena korkeampi kuin normaalisti. Influenssa on aina mahdollisesti vaarallinen ikääntyneille ja vastustuskyvyltään heikoille henkilöille, mutta tänä vuonna viruksessa tapahtunut mutaatio teki siitä erityisen hankalan.

Kauden aikana kahdeksassa Euroopan seurantaan kuuluvassa maassa (Suomi, Ranska, Irlanti, Romania, Slovakia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia) oli kaikkiaan 6023 henkilöä sairaalahoidossa influenssan vuoksi ja heistä 584 menehtyi. Erityisen suurta kuolleisuus oli Ranskassa ja Espanjassa, missä tapauksia oli 241 ja 252.

Suurin osa kuolleista (66%) oli yli 65-vuotiaita.

Virallisten tilaston mukaan influenssakausi kesti kaudella 2014–2015 yhteensä 21 viikkoa ja se päättyi toukokuun ensimmäisellä viikolla. Hurjimmin virus mylläsi viikolla 7, eli helmikuun toisella viikolla.

Monta eri virustyyppiä

Kauden aikana Euroopassa levisi kolme influenssaviruksen päätyyppiä: A-viruksen versiot A(H1N1)pdm09 ja A(H3N2) sekä B-tyypin virus B/Yamagata. B-tyypistä havaittiin myös muutamia Victoria-haaraan kuuluneita tapauksia.

Näistä kauden alussa A-tyyppi vastasi oli yleisin ja kaikkiaan 67% tapauksista oli A-tyypin tartuntoja. Kauden lopussa yhdeksän viikon ajan B-virus oli kuitenkin yleisempi.

Koska virus ennätti muuntua jonkin verran kauden rokotuksen tekemisen jälkeen, ei pohjoisella pallonpuolella käytössä ollut influenssarokote ollut kovin tehokas. Se suojasi tosin kohtalaisen hyvin influenssan vanhempia tyyppejä vastaan.

Tilanne Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan influenssatartuntoja esiintyy Suomessa vielä jonkin verran. Myös Suomessa kauden aikana suurin osa löydöksistä on ollut influenssa A-virusta, mutta loppukaudesta influenssa B -virusten osuus lisääntyi huomattavasti.

Suomessa influenssa vei tänä kautena tehohoitoon 37 henkilöä, joista yhdeksällä oli influenssa A(H3N2), seitsemällä B-virus ja kahdella H1N1pdm09-virus. Suurin osa on ollut iäkkäitä, ja lähes kaikilla on ollut vakavalle influenssainfektiolle altistava perustauti. Kausi-influenssarokotuksen heistä oli saanut kaksitoista. 

Lääkärin pakeille tulleilla henkilöillä kaikilla ei suinkaan ole ollut influenssaa, vaikka siltä on vaikuttanut: THL kertoo, että hoitolaitoksissa on todettu seurannassa myös adeno-, korona-, rino- ja RS-virusta. 

Pohjois-Amerikan puolella kausi jatkuu vielä heikkona, mutta on jo lähes ohitse. Tilanne on sama Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. 

Eteläisellä pallonpuoliskolla sen sijaan talvi on tulossa ja odotellaan parhaillaan uuden kauden alkua.

Millä rokotetaan ensi kautena?

Päätyyppien lisäksi influenssasta kiertää koko ajan maailmalla useita eri alatyyppejä, joiden ennustetun leviämisen ja vaarallisuuden mukaan tutkijat päättävät yleensä helmikuussa kyseisen vuoden lopussa annettavan influenssarokotteen koostumuksen. Tänä vuonna kauden 2015-2016 rokotteesta päätettiin WHO:n kokouksessa helmikuun 26. päivänä.

Se antaa hyvän suojan ennen kaikkea A/California/7/2009 (H1N1)pdm09-, A/Switzerland/9715293/2013 (H3N2)- ja B/Phuket/3073/2013-tyypin viruksille, tosin mukaan suositellaan lisättäväksi vielä suojaa B/Brisbane/60/2008-virusta vastaan.

Rokotteen massatuotantoon menee tyypillisesti puoli vuotta, joten tämän vuoden rokotteiden tuotanto on nyt käynnissä.

THL suosittelee ottamaan influenssarokotteen marraskuussa, heti kun rokotteet ovat saapuneet maahan. Rokotukset on hyvä ottaa ennen epidemian alkua, mutta haittaa rokotteen ottamisesta myöhemminkään ei ole; se ei vain välttämättä enää ennätä silloin suojaamaan.

Ja aina on mahdollista, että käy kuten tänä vuonna, että virukset muuttuvat siinä määrin vuoden aikana, että rokote ei anna täyttä suojaa. 

Silti rokote kannattaa ottaa - mutta onneksi tätä ei tarvitse nyt kesän kynnyksellä vielä ajatella!

Otsikkokuva: Flickr / timokoo. Kaksi viimeistä kuvaa:Sanofi Pasteur.