pohjanmeri

Omituinen kylmä alue havaittu Grönlannin luona

To, 10/01/2015 - 19:15 Jari Mäkinen
Lähikuva lämpötilaerokartasta

Mittaukset kertovat, että tästä vuodesta on tulossa ennätysmäisen kuuma. Keskilämpötilat ovat paljon tavanomaista korkeampia paitsi globaalisti, niin myös monilla alueilla paikallisesti – paitsi pienellä alueella Grönlannin kaakkoispuolella.

Siellä vuoden alusta alkaen mitattuina lämpötila on ollut keskimääräisesti huomattavasti normaalia matalampi. Onko sinne kehittymässä ilmastonmuutoksesta kertoneessa The Day After Tomorrow -elokuvassa olleiden kylmän ilman virtauksen kaltainen ilmiö?

Ei ole, mutta jotain omalaatuista on kyllä meneillään, kuten Yhdysvaltain ilmaston- ja merentutkimuslaitos NOAA:n tuoreet lämpötilojen keskiarvokartat (kuten alla, mistä otsikkokuva on suurennos) osoittavat. Pohjoisella Atlantilla Grönlannin kaakkoispuolella ja Islannin lounaispuolella on alue, missä on ollut viimeisen kahdeksan kuukauden ajan ennätyksellisen kylmää.

Tilanteelle ei ole selvää selitystä. Yksi mahdollisuus löytyy maaliskuussa Nature Climate Change -julkaisussa olleesta artikkelista. Siinä Stefan Rahmstorf Potsdam-instituutista ja Michael Mann Penn Staten yliopistosta epäilevät Atlantin merivirtojen olevan heikkenemässä. Kyseessä olisi niin sanottu AMOC, Atlantin keskialueiden lämpösuolavesikierto, jonka osana on lämmintä, vähäsuolaista merivettä pinnalla etelästä pohjoiseen kuljettava Golfvirta ja syvemmällä tapahtuva kylmän, suolaisemman veden liike pohjoisesta kohti etelää.

Mannin ja Rahmstorfin mukaan Grönlannin jäätiköiden normaalia kiihkeämmästä sulamisesta mereen valuva makea vesi häiritsisi kiertokulkua, koska viilennyt ja suolapitoisuudeltaan kasvanut pintavesi ei pääse vajoamaan aiempaan tapaan syvyyksiin virratakseen takaisin eteläisimmille alueille jälleen pintaan noustakseen ja lämmetäkseen.

Tätä teoriaa tukee myös viime vuonna Nature Geoscience -lehdessä ollut artikkeli, missä Readingin yliopiston tutkija Jon Robson työryhmineen esitteli mittauksiaan, joiden mukaan syvällä Labradorin meressä ja Grönlannin lounaispuolella syvällä meressä olevan veden tiheys ei ole yhtä tiheää kuin aikaisemmin. Siinä on siis vähemmän suolaa. Artikkelissa todettiinkin, on AMOCissa on meneillään selvä ja huomattava muutos.

Toisaalta nyt havaitut muutokset pohjoisessa mahtuvat vielä epävarmuuden ja mahdollisen luontaisen vaihtelun rajoihin; kunnollisia mittauksia lämpötioista pohjoisessa on alle sadalta vuodelta ja merivirtojen käyttäytymistä ei tunneta kunnolla.

Mutta se on varmaa, että lähinnä koomisen kuvan ilmastotutkimuksesta antaneen The Day After Tomorrowin kaltaistesta kylmän ilman virtausta stratosfääristä alempaan ilmakehään ei ole kyse. Sellainen on luonnolakien vastainen, ja kuten yleensä luonnossa oikeasti, on tässä merivirtojen muutoksessa ja pohjoisen kylmässä alueessa kyse hitaasti kehittyvästä ilmiöstä. 

Tosin aiempaan kehitykseen verrattuna tilanne on selvästi muuttumassa nyt nopeasti...

CryoSat mittasi Tanskan tulvat

Ma, 12/09/2013 - 19:22 Jari Mäkinen
Cryosat mittasi Tanskan tulvat

Viime viikolla 5. ja 6. joulukuuta suuri ja syvä myrskyalue kulki Brittein saarilta Alankomaiden, pohjoisen Saksan, Tanskan ja Ruotsin yli koilliseen, ja toi mukanaan hätää ja harmia. Sähköt menivät poikki, liikenne häiriintyi pahasti, tuuli teki tuhojaan ja merivesi nousi kaduille sekä rakennusten sisälle.

Kun samaan aikaan Pohjanmerellä oli korkea nousuvesi, oli tilanne paikoitellen jopa vaarallinen: olosuhteet olivat hyvin samanlaiset kuin 31. tammikuuta 1953, jolloin merivesi valtasi suuren osan ranta-alueista Englannissa ja Skotlannissa, Belgiassa, Saksassa ja Alankomaissa, missä jopa yli 2000 ihmistä kuoli koteihinsa, kun meri syöksyi yöllä alamailla sijainneisiin taloihin.

Ei ihme, että varotila oli nostettu kautta Pohjanmeren rannikon korkeimmilleen.

Tällä kerralla tulviin voitiin varautua myös avaruustekniikan avulla. ESAn CryoSat, jäätiköitä ja merijään paksuutta mittaamaan suunniteltu satellitti lensi Tanskan päältä samaan aikaan kun veden korkeus oli suurimmillaan. Jään mittaamisen sijaan satelliitti mittasi tutkallaan nyt meren pinnan korkeutta ja pystyi kertomaan hyvin tarkasti tulvatilanteesta rannikkoalueilla.

Aivan viime aikoihin saakka tarkka pinnankorkeuden mittaaminen tutkalla muualla kuin avomerellä on ollut hankalaa, koska "kuiva" maa häiritsee mittausta. Nyt uuden sukupolven tutkien, sellaisten kuin CryoSatin tutka on, mittaustiedoista voidaan kuitenkin vähentää maan aiheuttaa interferenssiä, jolloin korkeusmittaukset on saatu tarkemmiksi. Itse asiassa meren vedenkorkeuden lisäksi tiedoista saadaan nyt maan pinnanmuodot ja jopa sisämaan vesialueiden (järvet, joet ja niiden valuma-alueet) vedenkorkeudet.

Tällä kerralla CryoSatin mittauksia käytettiin lähinnä varmentamaan havaittuja tietoja ja parantamaan ennustusmalleja, mutta tekniikkaa voidaan käyttää jo nyt myös tulvatilanteen periaatteessa operatiiviseen seurantaan ja ennustamiseen. Avaruudesta saadaan tietoa paljon laajemmalta alueelta kuin paikallisesti havaitsemalla, ja tiedot ovat saman tien vertailukelpoisia.

ESAlla on eSurge -niminen hanke, jonka puitteissa paitsi tutkamittauksia, niin muita satelliittien tekemiä havaintoja käytetään luonnononnettomuuksien, kuten tulvien, ennakointiin, seurantaan ja avustustöiden tukemiseen.

Niin vakava kuin Pohjois-Euroopan ja erityisesti Tanskan tilanne olikin, oli taannoisen Haiyan-taifuunin aiheuttama tuho Aasiassa vielä suurempi inhimillinen tragedia. Pelkästään Filippiineillä yli 5900 ihmistä sai surmansa tuulen ja tulvien vuoksi.

"Pienikin parannus myrkyjen aiheuttaman vedennousun ennustamisessa voi olle hyvin merkittävä asia, koska silloin varoitukset voidaan kohdistaa tarkemmin ja se auttaa pelastamaan ihmisiä ja omaisuutta", toteaa Kevin Horsburgh Iso-Britannina Merentutkimuslaitokselta.

Tekeillä olevan ESAn Sentinel-3 -satelliitin mukana on myös tutka, joka luonnollisesti on CryoSatin laitteistoa uudempi ja parempi. Sen yksi käyttötarkoitus tulee olemaan tulvien kartoittaminen.

CryoSat vasemmalla, Sentinel-3 oikealla

Päivän kuva 8.4.2013: Saksalainen öljynporauslautta

Ma, 04/08/2013 - 01:05 Jari Mäkinen

Kuvassa on saksalaisen Mittelplate-öljynporausalueen lautta kuvattuna syyskuussa 2011. Alue sijaitsee vain 7 kilometrin päässä Saksan rannikolta Pohjanmerellä, aivan Tanskan rajan tuntumassa. Pohjanmeren öljy- ja kaasualue alkaa rannikon luota ja jatkuu pitkälle Pohjanmeren alle.

Vuonna 1981 löydetyssä Mittelplatessa on noin 65% Saksan öljyvarannoista ja sieltä on pumpattu vuodesta 1985 alkaen noin 20 miljoonaa tonnia raakaöljyä.

Kuva: Ralf Roletschek