Alan Stern

Päivitys torstaina klo 15:15

New Horisons -luotaimen twitter-tilillä kerrottiin, ettei mitään ISOA uutista ole tulossa tänään. Voi olla, että NASAn tiedotus on ohjeistanut luotaintiimiä ja sen tiedejohtajaa olemaan hieman rauhallisemmin. Näillä näkymin torstain kuvajulkistus on silti tulossa.

------

New Horizons -luotaimen tiedejohtaja Alan Stern lipsautti todennäköisesti tahallaan puheessaan Albertan yliopistossa Kanadassa, että tänään torstaina NASA olisi julkaisemassa uutta, todella kiinnostavaa tietoa Plutosta.

"NASA ei salli minun kertoa asiasta enempää siitä mitä julkistamme nyt torstaina, mutta se on jotain uskomatonta", kerrotaan Sternin sanoneen.

Se, että NASA – ja erityisesti mediahenkinen Stern – kertovat tulevista julkistuksista etukäteen, ei ole mitään uutta. Samoin se, että lopulta uutinen ei olekaan varsinaisesti uutinen, on muodostumassa valitettavan tavalliseksi.

Vaikka Stern on innokkaasti puhumassa lentonsa rahoituksen jatkamisesta ja koohkaa Plutosta tällä hetkellä joka puolella, on tosiasia kuitenkin se, että Pluto on osoittautunut upean omituiseksi maailmaksi ja vain alle 10% heinäkuisen ohilennon aikana otetuista kuvista ja tiedoista on vasta saatu Maahan.

Niitä saadaan koko ajan, ja NASA sekä New Horizons -tutkijaryhmä ovat julkistaneet niitä kerran viikossa näin torstaisin. Kuvat ovat olleet järjestäen henkeäsalpaavia ja upeita. Lisäksi tieteellisesti ne ovat olleet erittäin kiinnostavia, joskin moniin löytöihin ei ole vielä selityksiä.

Kuten Stern myös on usein todennut, on Pluto kaikkea muuta kuin jäinen, kuollut ja kylmä taivaankappale. Sillä on ilmakehä, sääilmiöitä ja ilmasto, se on geologisesti aktiivinen, ja sen pinnalla on meneillään ilmiöitä, jotka selvästi ovat tapahtumassa juuri nyt. Plutossa on vuoria, kanjoneita ja kraattereita.

Se on todella kiinnostava maailma, ja on selvää, että uusista kuvista löydetään koko ajan uusia asioita – ja kenties nyt jotain todella jännittävää. 

Siis enemmän kuin vain medialle tarkoitettua ylisanahelinää.

Esimerkiksi nesteen virtaaminen pinnalla tai pinnanalaisen meren olemassaolo voisi olla tällainen uutinen. Nestemäistä vettä ei Plutossa voi olla, mutta nestemäinen typpi tai mahdollisesti jokin hiilivety voisi olla siellä nesteenä. Tuoreen näköisiä merkkejä nesteen virtaamisesta on ollut jo nyt saaduissa kuvissa.

Tänään illalla se kuullaan!

Hetki sitten päättyneessä NASAn tiedotustilaisuudessa paljastettiin uusia kuvia, joissa sekä Pluto, Charon että Hydra-kuu näkyvät paljon tarkemmin kuin aikaisemmissa otoksissa.

Kiinnostavimpia ovat tietysti itse kääpiöplaneetasta saadut kuvat – tai tarkemmin sanottuna kuva. Aikaisempaan verrattuna kymmenkertaisella erotuskyvyllä otetuista kuvista on toistaiseksi saatu Maahan saakka vain yksi, mutta sekin sai yleisön haukkomaan henkeään. 

Sydämenmuotoisen alueen – jolle on annettu Pluton löytäjän kunniaksi nimeksi Tombaugh Regio – etelälaidalla olevalla alueella näkyy hyvin tasaista pintaa, mutta toisaalta myös yli kolmen kilometrin korkuisia vuoria. Sen sijaan kraattereita ei näy lainkaan.

Alan Sternin, New Horizons -luotaimen päätutkijan mukaan se viittaa hyvin nuoreen, ehkä alle sadan miljoonan vuoden ikäiseen pintaan. Alue on voinut olla geologisesti aktiivinen vielä äskettäimminkin, mahdollisesti jopa parhaillaan.

Vuorten korkeus puolestaan osoittaa, että ne ovat mitä ilmeisimmin vesijäätä. Pluton pinnalla on myös typpi-, metaani- ja hiilidioksidijäätä, mutta niistä ei voi muodostua näin korkeita pinnanmuotoja. 

Muita jäitä onkin vain ohut kerros. Se puolestaan edellyttää, että etenkin typpeä ilmaantuu pinnalle jostain lisää, koska sitä on karannut vuosimiljardien kuluessa avaruuteen satojen metrien paksuista kerrosta vastaava määrä. Toistaiseksi ei tiedetä, mistä typpeä voisi pinnalle tulla, mutta nyt tutkijat tietävät etsiä kuvista esimerkiksi mahdollisia hyisiä geysirejä.

Jättiläisplaneettojen jäisten kuisten aktiivisuus johtuu vuorovesivoimien vapauttamasta lämmöstä, mutta Pluton tapauksessa tällaista lämmönlähdettä ei ole. Silti kääpiöplaneetta näyttää edelleen olevan aktiivinen, vaikka sillä on ikää saman verran kuin muillakin Aurinkokunnan kappaleilla eli yli 4,5 miljardia vuotta.

Uusimmissa Plutosta otetuissa kuvissa levittäytyy uusi ja outo näkymä. Kharon-kuuta kohti kääntyneessä puolessa erottuu useita tummia läiskiä. Ne ovat levittäytyneet pinnalle varsin tasaisin välein. Niitä erottavat vain vaaleammat 'kannakset'. Mukana on myös samankaltaisia rengasmaisia piirteitä kuin aiemmin analysoidulla alueella.

Läiskät ovat yhteydessä sekä toisiinsa että Pluton päiväntasaajaa kiertävään laajempaan tummaan vyöhön ohuilla ja mutkittelevilla tummilla viivoilla. Kyse ei kuitenkaan (välttämättä) ole mistään jokiuomista tai muunkaantyyppisistä painaumista. Tummat alueet voivat yhtä hyvin olla ylänköjä tai ehkä vain erilaista materiaa kuin vaaleat seudut. Aluetyyppien rajat ovat kuitenkin koko ajan paljastuneet paljon terävämmiksi ja monimutkaisemmiksi kuin aiemmista kuvista on käynyt ilmi.

Kharonin pinnalta erottuu myös suuri tumma läiskä, joka osoittaa lähes Plutoa kohti.

Lienevätkö Pluton ja Kharonin tummat alueet samaa alkuperää? Samaa materiaa? Onko niissä kyse laavalla* peittyneistä törmäysaltaista, samoin kuin oman Kuumme kasvoissa? Voi olla, että asiaan ei ikinä saada täyttä varmuutta. Nämä ovat nimittäin parhaita kuvia mitä luotaimella alueesta saadaan.

(* Laava tarkoittaa siis jotain Pluton olosuhteissa laavan tapaan käyttäytyviä, mutta normaalisti kiinteitä aineita.)

Ei enää tarkempia kuvia -- tältä puolelta

Tummien läiskien alue on nyt kääntymässä pois luotaimen näköpiiristä. Lähiohituksen aikaan se on ensin täysin Pluton toisella puolella, ja sitten varjossa. "Tämä on paras näkymä, mitä kukaan tulee näkemään tuolta seudulta vuosikymmeniin", kertoo New Horizonsin päätutkija Alan Stern. Lause on tuollaisenaankin hiukan optimistinen. Yhtään uutta Pluto-luotainta kun ei ole näköpiirissä.

New Horizons tulee kyllä näkemään Pluton toisen puolen paljon paremmin. Sen puolen, mistä aiemmin tunnistettiin "sydämen muotoinen" alue. Luotaimen tuleva kuvausaikataulu on listattu Tähdet ja Avaruus -lehden uutisissa.

Luotain on jo kerännyt muilla laitteilla tietoa Pluton pinnan koostumuksesta. Niiden avulla sekä tummien alueiden että pinnan muiden piirteiden tulkinta ja tunnistus tulee helpottumaan. Tietoja ei kuitenkaan ole vielä lähetetty Maahan tutkijoiden analysoitavaksi. Laitteen datan lähetyskapasiteetti on rajallinen -- tunnistettavan signaalin lähetys noin kaukaa vaatii paljon tehoa.

Kirjoittaja on luotainkuvien analysointiin erikoistunut planeettageologi.

Otsikkokuva: NASA/Johns Hopkins APL/SRI