lumitilanne

Lumivyöryvaara hiihtolomien suosikkikohteissa

Su, 02/01/2015 - 12:33 Jarmo Korteniemi

Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Suomen tunturialueilla on nyt huomattava lumivyöryn vaara. Tämä pätee missä tahansa jyrkkien rinteiden lähellä

Päivitys 11.2.2015: Lumivyöryt muodostavat nyt todellisen vaaran pohjoisessa. Yksi ihminen on kuollut lumivyöryssä lähellä Kilpisjärveä Norjassa. Uhri, 30-vuotias mies, oli ilmoitettu kadonneeksi jo tiistaina. Suomesa asiasta kertoi ensimmäisenä Lapin Kansa. Yksityiskohtaisempi juttu norjaksi löytyy Norjan Yleisradion sivuilta.

Päivitys 10.2.2015: Lumivyöryvaara on nyt muutaman päivän ajan suuri lähes kaikilla seurannassa olevilla tuntureilla. Tarkista ajankohtainen tiedote Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Päivitys 1.2.2015: Koska lumivyöryvaara on jälleen ajankohtainen, on vuoden takainen juttukin jälleen ajankohtainen.

Alkuperäinen juttu (17.2.2014):

Luonnollisia (eli itsestään liikkeelle lähteviä) lumivyöryjä pidetään tällä hetkellä mahdollisina. Ihmisten aiheuttamat vyöryt taas ovat todennäköisiä. Vyöryt ovat vaaraksi kaikille, jotka oleskelevat suoraan rinteellä, niiden alla tai päällä.

Hiihtolomalla tuntureille suuntaavien kannattaa siis pitää varansa. Metsähallituksen Luontoon-sivuilla listataan millaisia asioita kannattaa nyt pitää silmällä. Esimerkiksi suojakeli tai vesisade voivat kasvattaa lumen massaa yli rinteen kantokyvyn. Harjanteiden päälle muodostuvia lumilippoja sietää myös varoa.

Lumivyöry lähtee yleensä liikkeelle joko lumirinteen yläosaan tulevasta halkeamasta, voimakkaasta ääniaallosta, tai lumimassan lisääntymisestä. Useimmiten lumivyöryjä sattuu Suomessa juuri alkuvuodesta, tammikuusta aina huhtikuulle saakka.

Mitä lumivyöry saa aikaan?

Mitä jyrkempi rinne on, sen helpommin siinä oleva lumi lähtee vyörymään. Lumivyöry on kuitenkin mahdollinen jo varsin loivassa, vain 15 asteen rinteessä. Ja kerran liikkeelle päästyään lumimassa kerää mukaansa lisää lunta ja vauhtia. Se voi kulkea pitkiä matkoja vielä tasaisellakin alustalla. Tästä oivana esimerkkinä alla näkyvällä videolla tietä pitkin mönkivä lumivyöry Etelä-Tirolista.

Lumivyöry voi liikkeelle lähtiessään olla pieni, mutta se kerää rinteestä lisää lunta mukaansa.

Lumivyöryjä on kolmea päätyyppiä. Kuivimmat ja samalla nopeimmat vyöryt lähtevät liikkeelle nopeasti kertyneessä irtolumessa, jolla ei ole ollut aikaa asettua ennen kriittisen massan saavuttamista. Vyöry etenee kiilamaisena leventyen huimaa vauhtia alaspäin. Loskavyöryt taas ovat märkiä ja hitaampia, kuitenkin merkittävästi juoksuvauhtia nopeampia. Korkean vesipitoisuuden takia ne ovat hyvin tuhoisia, ja voivat vetää mukaansa pinnalta myös kiviä ja maata.

Laattavyöryt syntyvät, kun kerrostuneen lumen jokin kerros pettää. Se (ja päällä oleva massa tietysti mukana) lähtee liukumaan alemman kerroksen pintaa pitkin. Laukeamisen syynä voi olla joko vettyminen, lisälumen sataminen, tai muuttunut lämpötila. Laattavyöryt ovat alusta lähtien leveitä, vaikkei liukuva kerros olekaan tyypillisesti kuin metrin paksuinen.

Vuosien 1950-51 vaihteessa Alpeilla koettiin "kauhun talvi", kun siellä sattui epätavallisten sääolojen vuoksi lähes 650 lumivyöryä kolmen kuukauden aikana. Metsiä kaatui, useita tuhansia rakennusta hajosi, ja yli 250 ihmistä menetti henkensä. Maailman tuhoisin lumivyöry sattui kuitenkin vuonna 1970 Perussa, kun voimakas maanjäristys romahdutti Huascarán-vuoren pohjoisrinnettä alas massiivisen jää- ja kivivyöryn, tappaen noin 20000 ihmistä ja tuhoten monia kyliä. Samalla vuorella oli kahdeksan vuotta aiemmin sattunut 4000 uhria vaatinut vyöry.

Lumivyöryt Suomessa

Suomessa havaitaan vuosittain muutamia lumivyöry, enimmillään parisenkymmentä. Niiden synty riippuu paitsi säästä, lumen paksuudesta ja laadusta, myös ihmisten toiminnasta. Usein havaitut lumivyöryt - ja etenkin onnettomuudet - ovat nimittäin tavalla tai toisella varomattomuuden aikaansaamia.

Vuonna 1998 lumilautailija kuoli vyöryssä Utsjoen Ailigas-tunturilla, laskettelija taas vuonna 2000 Rukan Konttaisella Kuusamossa. Vuoden 2013 lopulla yksi suomalainen sai surmansa Alpeilla sattuneessa vyöryssä.

Hoidetuissa ja tiukoiksi tampatuissa laskettelurinteissä lumivyöryjä sattuu aniharvoin, jos koskaan. Niistä tutut vaikeusasteiden värikoodaukset voivat kuitenkin olla hyödyksi arvioitaessa vyöryn riskejä hoitamattomilla, ns. off-piste -rinteillä. Lumivyöryille ovat nimittäin alttiina eritoten ns. mustat rinteet, mutta varsin varuillaan saa kuitenkin olla myös keskivaikeiden punaisten rinteiden lähellä. Helpot siniset ja vihreät rinteet taas ovat turvallisia - tietysti mikäli yläpuolella ei ole jyrkempää osuutta.

Värikoodi kertoo rinteen jyrkimmän kohdan kaltevuuden. Se voidaan kääntää suhdeluvuksi: Punaisessa rinteessä mennään vaakametriä kohden enintään 25 - 45 cm alaspäin, eli jyrkkyys on noin 16 - 25 astetta. Tämä voi kuulostaa kirjoitettuna varsin vähältä, mutta käytännössä kyse on jo varsin haastavasta rinteestä. Mustassa kaltevuus on vieläkin enemmän. Helpoissa sinisissä rinteissä mennään alas vaivaiset 15 - 25 cm metrillä.

Alla kolme opettavaista videota erilaisista (mutta silti niin samanlaisista) lumivyörykohtaamisista. Terve järki kertonee, ettei tuollainen edesvastuuton toiminta kannata.

Päivän kuva 18.4.2013: Lumi sulaa, tulvatilanne tarkkailussa

To, 04/18/2013 - 08:16 Toimitus

Lumi sulaa kovaa vauhtia ja Suomen ympäristökeskus SYKE seuraa tarkasti valumatilannetta. Lumen määrän ja tulvatilanteen kartoitusta tehdään paitsi kenttähavainnoin, niin myös , sillä satelliitit näkevät suuria alueita yhdellä katseella ja pystyvät sondaamaan tutkallaan jopa pinnan alle. SYKE julkaisee päivittäin ajantasaisen tulvatilanten ja -ennusteen.

Eilinen raportti oli seuraavanlainen:

Tulvavedet pengerrysalueille Kyrön- ja Lapuanjoella (17.4.2013)

Virtaamat nousevat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa vielä lähipäivinä. Tulvivan veden vuoksi on teitä jouduttu sulkemaan jo ainakin Reisjärvellä, Kauhavalla ja Jalasjärvellä ja tulvavesi on paikoin noussut pihoille ja rakennusten kellareihin. Tulvavesiä on alettu tänään alkuillasta johtamaan Kyrönjoen pengerrysalueille, jotka ovat pääasiassa peltoaluetta. Mahdollisesti myös Lapuanjoen pengerrysalueet joudutaan ottamaan tulvavesien varastoksi huomenna tai ylihuomenna. Kyrönjoen pengerrysalueiden avulla vähennetään erityisesti Ilmajoen keskustan tulvavahinkoja ja Lapuanjoen pengerrysalueiden avulla suojataan Lapuan keskustaa. Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvahuippuja pyritään pienentämään myös tekojärvien avulla. Virtaamat nousevat voimakkaasti myös Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, Siikajoella, Sanginjoella ja Tyrnävänjoella. Loimijoella vesi on noussut alavimmille pelloille ja muutamien rakennusten kellareihin ja katkonut teitä Huittisissa. Loimijoella vesi saattaa nousta viikon lopulla vahinkorajalle, jolloin rakennuksia on Ypäjällä kastumisvaarassa. Myös Aurajoella Pöytyällä tulvavesi on katkaissut tien. Uskelanjoella tulvahuippu on saavutettu ja jäät lähteneet. Vantaanjoella Lepsämänjoen vedenkorkeus on ylittänyt tulvarajan ja vesi tulvii pelloille.

Alkuviikon aikana on Lapväärtinjoen Peruksessa muodostunut jääpatoja, jotka on saatu kaivinkoneella purettua. Uudet jääpadot ovat todennäköisiä, ja tulvavesi voi noustessaan uhata Lapväärtin taajamaa. Kyrönjoella jääpato uhkaa Iso-Kyrön taajamaa. Myös Teuvanjoen Puskamarkissa, Närpiönjoella ja Kimojoella on muodostunut jääpatoja. Myös Pohjois-Pohjanmaalla jääpatojen riski kasvaa virtaamien kasvaessa. Kalajokeen on muodostunut viime yönä jääpato Kalajoen taajaman tuntumaan, ja samalla kohtaa Rinnetiellä penkereen takana tulviva sulamisvesi on kastellut ainakin yhden omakotitalon ja paria rakennusta on jouduttu suojaamaan. Nyt keskiviikkona puolen päivän jälkeen rakennusten ympärille noussut vesi on lähtenyt jo laskemaan.

Lounais-Suomen ja länsirannikon pienten jokien huiput ajoittuvat torstain ja lauantain välille. Karvianjoella jääpatojen riski on lähipäivinä suuri Pomarkussa, Merikarvialla ja Eteläjoella. Vantaanjoen latvoilla Riihimäellä tulvarajan ylittyminen on ennusteen mukaan mahdollista torstaina tai perjantaina, mikäli sää pysyy lämpimänä ja lisäksi vettä sataa sääennusteiden mukaisesti. Tulvariski on tällöin suurimmillaan vanhassa Peltosaaressa sekä Peltosaaren itäosassa. Sään on ennustettu viilenevän ensi viikonlopuksi Pohjanmaalla. Tällöin virtaamien nousu Kyrön- ja Lapuanjoessa mahdollisesti hidastuu. Jäät voivat lähteä liikkeelle Lesti-, Kala-, Pyhä- ja Siikajokien alueella jo ensi viikonloppuna. Oulujoen pohjoispuolisissa jokivesistöissä virtaamien nousu on vielä vähäistä.

Kuva:SYKE