Etäisyyttä oli pienimmillään 22. maaliskuuta – siis viime viikon tiistaina – vain noin 3,6 miljoonaa kilometriä. Tiettävästi tätä lähempää on kulkenut vain suomalaistähtitieteilijä Anders Lexellin mukaan nimetty komeetta kesällä 1770; sen etäisyys oli 2,2 miljoonaa kilometriä.

Maan ohi kulkevia kiinnostavia kappaleita tutkitaan aina tarkasti, ja niin tälläkin kertaa. Tähtitieteilijät kuvasivat eri laittein P/2016 BA14 -komeettaa, ja huomasivat siitä ennalta tehtyjen arvioiden menneen hieman metsään.

Kappale osoittautui hyvin mustaksi, sillä se heijaa vain noin 2-3 % siihen osuvasta valosta. Tässä mielessä se on siis hyvin tyypillinen komeetta, koska ne ovat osoittautuneet varsin tummanpuhuviksi. 

Vertailun vuoksi: tumma asfaltti heijastaa noin 4% siihen osuvasta valosta.

Koska kappale heijastaa valoa niin huonosti, se oletettiin todellista pienemmäksi. Oikeasti komeetan ydin oli kooltaan jotain 600 metrin ja 1,2 kilometrin välillä. Tutkahavaintojen mukaan sen halkaisija olisi noin kilometrin luokkaa.

Alun perin oletettiin, että tämä vasta tammikuussa löytynyt kappale olisi ollut asteroidi, mutta kun siltä havaittiin heikko pyrstö, sen luokitus muutettiin komeetaksi. Toisinaan rajanveto komeetan ja asteroidin välillä on hankalaa, ja sen määrittäminen on jopa keinotekoista.

Otsikkokuvana on P/2016 BA14:sta NASAn Mauna Kealla, Havaijilla, sijaitsevalla infrapunateleskoopilla otettu kuvasarja ja alla on tutkahavaintojen perusteella tehty animaatio komeettaytimen pyörimisestä.

Lokakuun 10. päivänä taivasta automaattisesti tutkiva Pan-STARRS -teleskooppi havaitsi uuden, aiemmin tuntemattoman asteroidin, jonka rata tuo kappaleen varsin lähelle Maata nyt 31. lokakuuta. 

"Varsin lähelle" tarkoittaa tässä 1,3 -kertaista Maan ja Kuun välistä keskietäisyyttä, eli noin 480 000 kilometriä maapallosta – se ei ole siis pienimmässäkään vaarassa törmätä Maahan, mutta vilahtaa varsin läheltä. 

Tämä nimen 2015 TB₁₄₅ saanut asteroidi on halkaisijaltaan 280–620 metriä, eli se on kohtalaisen kookas. Sitä tullaan tutkimaan tarkasti ohilennon aikana, koska saamme harvoin näin lähelle näin kiinnostavia pikkuplaneettoja. Arvioiden mukaan kappaleen kirkkaus tulee olemaan noin magnitudin 10 luokkaa, joten sen voi havaita kookkailla harrastajakaukoputkilla. Ohitus näkyy parhaiten täältä pohjoiselta pallonpuolelta.

Palaamme myös asiaan lähempänä, kun kappaleesta on saatavilla enemmän tietoja. 

Kiinnostavan tästä tapauksesta tekee se, että tämänhetkisen tiedon mukaan 2015 TB₁₄₅ on suurin näin läheltä maapallon ohittava asteroidi ennen vuotta 2027. Silloin mahdollisesti jopa kaksi kilometriä halkaisijaltaan oleva 1999 AN₁₀ tulee noin Kuun etäisyydelle meistä. Sekin siis ohittaa Maan turvallisesti ilman törmäysriskiä.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa asteroidia tai komeettaa, joka olisi törmäyskurssilla maapallon kanssa, mutta kuten yllättäen löytyneen 2015 TB₁₄₅:n tapaus osoittaa, voi sellainen ilmestyä kaukoputkiin koska vain – maapalloon on historiassa törmännyt runsaasti erilaisia kappaleita ja näin tulee varmasti käymään tulevaisuudessakin, ellemme opi havaitsemaan tehokkaammin aurinkokuntamme kappaleita, ennustamaan paremmin törmäyksiä ja kehitä tekniikkaa, jolla kolarin voisi estää.

Otsikkokuvassa on asteroidi ja maapallo liitetty vain yhteen; se ei esitä tätä tapausta.