Ennätysläheltä Maata mennyt komeetta paljastui synkäksi, suureksi kappaleeksi

Viime viikolla Maan ohi kiisi parikin kosmista kappaletta, ja niistä toinen oli komeetta P/2016 BA14. Tämä Pan-STARRS -havaintolaitteiston löytämä vipeltäjä teki historiallisen ohilennon, koska kyseessä oli eräs lähimpää Maata kulkenut komeetta.

Etäisyyttä oli pienimmillään 22. maaliskuuta – siis viime viikon tiistaina – vain noin 3,6 miljoonaa kilometriä. Tiettävästi tätä lähempää on kulkenut vain suomalaistähtitieteilijä Anders Lexellin mukaan nimetty komeetta kesällä 1770; sen etäisyys oli 2,2 miljoonaa kilometriä.

Maan ohi kulkevia kiinnostavia kappaleita tutkitaan aina tarkasti, ja niin tälläkin kertaa. Tähtitieteilijät kuvasivat eri laittein P/2016 BA14 -komeettaa, ja huomasivat siitä ennalta tehtyjen arvioiden menneen hieman metsään.

Kappale osoittautui hyvin mustaksi, sillä se heijaa vain noin 2-3 % siihen osuvasta valosta. Tässä mielessä se on siis hyvin tyypillinen komeetta, koska ne ovat osoittautuneet varsin tummanpuhuviksi. 

Vertailun vuoksi: tumma asfaltti heijastaa noin 4% siihen osuvasta valosta.

Koska kappale heijastaa valoa niin huonosti, se oletettiin todellista pienemmäksi. Oikeasti komeetan ydin oli kooltaan jotain 600 metrin ja 1,2 kilometrin välillä. Tutkahavaintojen mukaan sen halkaisija olisi noin kilometrin luokkaa.

Alun perin oletettiin, että tämä vasta tammikuussa löytynyt kappale olisi ollut asteroidi, mutta kun siltä havaittiin heikko pyrstö, sen luokitus muutettiin komeetaksi. Toisinaan rajanveto komeetan ja asteroidin välillä on hankalaa, ja sen määrittäminen on jopa keinotekoista.

Otsikkokuvana on P/2016 BA14:sta NASAn Mauna Kealla, Havaijilla, sijaitsevalla infrapunateleskoopilla otettu kuvasarja ja alla on tutkahavaintojen perusteella tehty animaatio komeettaytimen pyörimisestä.

Myös toista Maan ohitse samoihin aikoihin mennyttä komeettaa, 252P/LINEARia, tutkittiin sen ohituksen aikaan. Se ohitti meidät 21. maaliskuuta noin 5,3 miljoonan kilometrin päästä.

Se puolestaan osoittautui oletettua kirkkaammaksi: itse asiassa jopa sata kertaa kirkkaammaksi ja periaatteessa sen olisi voinut erottaa taivaalta paljain silminkin eteläisellä pallonpuolella hyvin tummassa havaintopaikassa.

Maapallo kulki eilen 252P/LINEARin radan läpi ja voi olla, että osa havaituista tulipalloista oli peräisin siitä. Vaikka komeetalla ei olekaan suurta ja komeaa pyrstöä, se jättää peräänsä pieniä kappaleita ja pölyä.

Tällaisia komeettojen ratoja on paljonkin avaruudessa Maan kiertoradan kohdalla ja tähdenlentoparvet osuvat aikoihin, jolloin maapallo kulkee radallaan komeetan radan läpi tai läheltä. 

252P/LINEARin tapauksessa nyt Maahan mahdollisesti osuneet kappaleet tosin ovat jo vanhempaa perua, sillä juuri nyt siitä irtoavat kappaleet eivät tulleet maapallon eteen. Sen sijaan komeetasta vuosien 1894 ja 1926 välillä irronnutta ainetta saattoi osua Maahan.