Päivän kuvassa SpaceX:n Red Dragoniksi nimetty alus syöksyy alaspäin Marsin ohuessa kaasukehässä kohti punaisen planeetan pintaa. Kun näin tapahtuu – kenties jo kahden vuoden kuluttua – kyseessä on monessa mielessä historiallinen tapaus.

Ensinnäkin Red Dragon olisi ensimmäinen ihmisten kuljettamiseen sopiva alus, vaikkakin tällä ensimmäisellä lennollaan se toimisi täysin automaattisesti ja pitäisi sisällään vain tutkimuslaitteita. 

Toiseksi kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun kaupallinen yhtiö laskeutuu toiselle planeetalle, tai ylipäänsä lentää Maan kiertorataa kauemmaksi.

Siinä missä ensimmäinen kohta on vain tekninen haaste, on toisessa kyse paljon suuremmasta: vuonna 1969 solmittu kansainvälinen sopimus toiminnasta avaruudessa, niin sanottu Ulkoavaruuden sopimus määrittää sitä miten valtiot tutkivat ja käyttävät ulkoavaruutta, siis maapallon lähitienoita kauempana olevaa avaruutta ja siihen kuuluvia taivaankappaleita.

Sopimuksen mukaan maata kiertävälle radalle tai Kuuhun tai mihinkään muualle ulkoavaruudessa ei saa laittaa mitään joukkotuhoaseita. Sen mukaan ulkoavaruus ei myöskään kuulu millekään maalle, vaan on ihmiskunnan yhteistä omaisuutta ja jota kuka tahansa saa käyttää ja tutkia. Kukaan ei siksi voi vaatia omistusoikeutta Kuuhun, Marsiin tai mihinkään muuhunkaan taivaankappaleeseen.

Samoin sopimus rajaa avaruustoiminnan valtioiden tekemäksi toiminnaksi, ja siten esimerkiksi jokainen satelliitin lähettävä maa joutuu virallisesti anomaan luvan omalta maaltaan. Space X:n tapauksessa sen tekemät laukaisut vaativat aina sikäläisen ilmailuviranomaisen (FAA) hyväksynnän.

Siinä missä "tavallisten" satelliittien laukaisuluvat ovat nykyisin rutiiniasia, ei lento toiselle planeetalle ole. Ulkoavaruuden sopimus kun koskee myös planeettojen tutkimusta ja mahdollista asuttamista.

Sopimuksen kuudennessa pykälässä todetaan myös, että "ei-valtiollisten toimijoiden lennot avaruudessa, Kuu ja muut taivaankappaleet mukaan luettuna, vaativat hyväksynnän ja jatkuvan valvonnan kyseiseltä sopimukseen osallistuvalta maalta".

NASAn lisäksi SpaceX on siis parhaillaan tekemisissä myös muiden viranomaisten kanssa lennon laillisuuden turvaamisessa, ja kuten tiedetään, eivät asiat ole juridiikan puolella lainkaan niin selviä ja suoraviivaisia kuin tieteen tai tekniikan puolella. 

Todennäköisesti – ja toivottavasti – kaupallisten toimijoiden lennoista toisille planeetoille tulee aikanaan yhtä arkisia kuin satelliittilaukaisuista, mutta juuri nyt ollaan luomassa pohjaa tälle interplanetaariselle tulevaisuuden avaruustoiminnalle.

Tänään lauantaina kannattaa siis miettiä näitä avaruuslentojen kulisseissa puuhaavia taustavaikuttajia, joita ilman eivät raketit lentäisi minnekään.

Space X, ja ennen kaikkea sen perustaja Elon Musk ovat puhuneet Mars-lennoista jo pitkään, joten tänään tullut tieto vuoteen 2018 tähtäämisestä ei sinällään ollut mikään yllätys.

Yhtiö on testaamassa uutta Falcon 9 -kantoraketin raskasta versiota mahdollisesti jo tämän vuoden lopussa, ja tuo jättiraketti pystyisi vaivatta lähettämään miehitettyihinkin lentoihin kykenevän avaruusaluksen Marsiin.

Ongelmana on ennemminkin matka Marsiin, sillä sisätilat pienessä avaruuskapselissa eivät olisi järin suuret ja lennolla ei näin olisi kovinaan suurta marginaalia hätätilanteista selviytymiseen – ja niitä varmasti ensimmäisellä Mars-lennolla on odotettavissa.

Onkin todennäköistä, että ensimmäisiä miehitettyjä lentoja varten tarvittaisiin useampia aluksia ja mahdollisesti erillinen alus matkantekoa varten. Silti koelento automaattisella Punainen Dragon -nimen saaneella (Red Dragon), nyt tulossa olevan miehitetyn Dragon-aluksen Mars-versiolla on tärkeä askel eteenpäin: se osoittaa, että yksityinen yhtiö paitsi pystyy tekemään lennon Marsiin, niin myös tekee sen astronauttien kuljettamiseen kykenevällä aluksella ja ennen NASAa. 

NASAn, ja kaikkien virallisten avaruushallintojen suunnitelmat lennoista Marsiin ovat venyneet ja vanuneet varsin paljon, ja nykyisen (epäuskottavan) suunnitelman mukaan ihmiset voisivat olla Marsin pinnalla joskus 2030-luvulla. Sitä ennen tehtäisiin lentoja robottiluotaimin, jotka voisivat myös tuoda näytteitä Marsin pinnalta Maahan.

Space X aikoo näyttää kaikelle tälle virallisbyrokraattiselle suunnittelulle keskisormea. Sen suunnitelmana on nyt lähettää alus Marsiin kahden vuoden päästä ja tuoda näyte sillä maapallolle. Suunnitelma on huima, mutta mahdollinen.

Ja kuten aikaisemminkin, Space X on tehnyt sen, minkä se on luvannut – ennemmin tai myöhemmin.

Juuret jo vuodessa 2013

Kuten sanottua, ei julkistettu hanke ole yllätys. 

Space X suunnitteli yhdessä NASAn Amerin avaruuslentokeskuksen kanssa lentoa Marsiin jo 2010-luvun alussa ja ehdotti lennolleen NASAn rahoitusta vuonna 2013 ja 2015. Tuolloin aikomuksena oli lähettää alus matkaan vuonna 2022.

Ehdotuksia ei hyväksytty, joten yhtiö jatkoi pohtimista itsekseen omalla kustannuksellaan. Lopulta tänään se ilmoitti, että tavoitteena on aluksen lähettäminen jo vuonna 2018.

Tässä on kuitenkin vielä monia tekijöitä, jotka saattavat viivyttää aikataulua.

Ensinnäkin aluksen lähettämiseen käytettävä Falcon 9 Heavy -kantoraketti ei ole vielä lentänyt. Se käyttää kolmea nyt käytössä olevan ja luotettavaksi havaitun Falcon 9 -raketin ensimmäistä vaihetta, joten on todennäköistä, että jättiraketti toimii. Mikään ei kuitenkaan ole varmaa, ennen kuin raketti oikeasti lentää.

Falcon 9 Heavy on suuri imagotappio NASAlle, joka avaruussukkulan eläkkeelle lähettämisen jälkeen on kehittänyt uutta suurta kantorakettia, joka tunnetaan nyt nimellä SLS, eli Space Launch System. Se on käytännössä avaruussukkuloiden ja ammoisten Apollo-lennoilla käytettyjen Saturn 5 -kantorakettien tekniikan uusi tuleminen, ja siten jo syntyjään vanhanaikainen. 

Falcon 9 sen sijaan on uutta suunnittelua, ja sen raskas versio on hyvin suoraviivainen ja edullinen jatkokehitelmä.