Marsiin ennen vuotta 2030? Jari Mäkinen Ti, 28/01/2025 - 23:19
Mars väreissä (Kuva ESA)
Mars väreissä (Kuva ESA)

Monet tiedotusvälineet ovat kertoneet Yhdysvaltain presidentti Trumpin ja hänen uuden sydänystävänsä Elon Muskin visioista Marsin suhteen: virkaanastujaispuheessaan Trump hahmotteli ihmisten lähettämistä Marsin pinnalle aivan lähiaikoina. Kuinka todennäköistä tämä on?

Musk, tyypilliseen ylioptimistiseen tapaansa viestitti X:ssä viime syyskuussa, että "ensimmäinen miehitetty lento Marsiin tapahtuu neljän vuoden kuluessa" – siis vuonna 2028.

Trump puolestaan on usuttanut Nasaa toimimaan, ja avaruusjärjestö tutkii tällä haavaa mahdollisuuksia lähettää ihmiset lennolle Marsiin ja takaksin 2030-luvun alussa.

Helsingin sanomat kyseli asiaa myös Esko Valtaojalta, joka muisti mainita tuossa haastattelussa kanssani syksyllä 2016 lyömänsä vedon.

Esko kertoo vedostamme alun perin Kohti ikuisuutta -kirjassaan (sivu 221). Löimme vetoa siitä, pääseekö ihminen Marsiin ennen vuotta 2030; häviäjä antaa voittajalle pullollisen Château Latouria, "eikä sitten mitään halvempaa vuosikertaa", kuten Esko toteaa mielestäni hieman sovittua hieman täsmällisemmin kirjassa.

No, se mikä on painettu, on totta.

Kovasti toivon edelleen voittavani vedon, mutta nyt melkein kymmenen vuotta myöhemmin en usko voittavani. Joka tapauksessa nyt en löisi enää tuota vetoa.

Miksikö?

Lyhyesti: Starship on kovasti myöhässä siitä, mitä tuolloin oletettiin. Musk oletti tuolloin Starshipin tulevan käyttöön jo 2020-luvun alussa ja olisi tehnyt vuoden 2023 loppuun mennessä jo ensimmäisen turistilennon Kuun ympäri.

Starship Kuun luona (visualisointi)

Vaikka suhtauduin tuolloin hieman epäillen noihin aikatauluihin, niin on ollut pieni pettymys, että Starship teki ensilentosa vasta huhtikuussa 2023. Ja sen jälkeen on mennyt jo kaksi vuotta, eikä alus ole vielä päässyt edes kunnolla kiertoradalle.

SpaceX olisi kyllä jo voinut kiihdyttää Starshipin Maata kiertämään pitkän heittoliikkeen sijaan edellisillä koelennoilla, mutta ei tehnyt sitä turvallisuussyistä. Starship on sen verran suuri alus, että sen moottorien toiminta avaruudessa täytyy testata vielä kunnolla, ennen kuin alus uskalletaan viedä kiertoradalle. Elleivät moottorit toimi, alus jäisi avaruuteen jättimäisenä avaruusromuna ja putoaisi aikanaan holtittomasti alas. Se ei olisi kivaa.

On siis hyvä, että cowboy-maineestaan huolimatta SpaceX tekee koelentojaan varsin varovasti.

Mutta se, että Starship saataisiin tästä lentämään Marsiin vain neljässä vuodessa, on erittäin epätodennäköistä. SpaceX pystyy selvästi paljoon, mutta tuskin tähän. Kaiken täytyisi mennä tulevilla koelennoilla täydellisesti, ja paitsi SpaceX:n, niin myös Nasan ja Yhdysvaltojen pitäisi keskittyä marsmatkaan lähes yhtä totaalisesti kuin 1960-luvulla keskityttiin lentämään Kuuhun.

Ja sittenkin tekee tiukkaa, koska Marsiin ei lennetä ihan noin vain.

Edellisellä kaudellaan presidentti Trump sekoitti useammankin kerran Marsin ja Kuun keskenään, ja voi olla, että hänen mielessään Mars on jossain vain hieman Kuuta kauempana. Musk sen sijaan tietänee miten Marsiin mennään, mutta pitää tyypilliseen tapaansa ilmassa toiveikkuutta.

Käyn seuraavassa läpi edessä olevia haasteita.

1. Taivaanmekaniikka

Paras tapa lähettää alus Marsiin on tehdä se niin sanotun opposition aikaan. Eli silloin, kun Maa ja Mars osuvat kiertoradoillaan siten, että olemme lähellä toisiamme. Näin käy kerran noin kahdessa vuodessa, tarkalleen keskimäärin 779,94 vuorokauden eli vajaan 26 kuukauden välein.

Juuri nyt olemme oppositiossa: Mars oli 16. tammikuuta 96,08 miljoonan kilometrin päässä meistä. Viime vuosikymmeninä Marsiin on lähetetty luotaimia jokaisen opposition aikaan, mutta sitten 2020 laukaistun Perseverance-kulkijan on ollut hiljaisempaa.

Nyt tosin on lähdössä kaksi ESCAPADE (Escape and Plasma Acceleration and Dynamics Explorers) -luotainta. Näiden uudenlaisten pikkuluotainten piti lähteä matkaan jo lokakuussa, mutta nyt laukaisu on suunnitteilla huhtikuulle.

Parasta olisi lähettää luotaimet siten, että ne olisivat juuri opposition aikaan noin puolimatkassa. Siis kolme-neljä kuukautta ennen oppositiota, jolloin ne saapuvat perille nelisen kuukautta opposition jälkeen. ESCAPADE-luotaimet laukaistaan uudella New Glenn -raketilla, ja sen ensilento viivästyi, eikä lopulta luotaimia uskallettu lähettää ensilennolla, joten nyt matkaan päästään vasta keväällä. Luotaimet ovat pieniä ja New Glenn on voimakas, joten puolen vuoden myöhästyminen ei haittaa.

Marsiin voitaisiin kyllä laukaista luotaimia milloin vain, mutta se vaatii vain paljon energiaa ja siitä huolimatta matka-aika saattaa olla hyvin pitkä. Vaikka käytössä olisi todella voimakas raketti, kuten Starship (tai jotain vieläkin äreämpää), niin laukaisut kannattaisi tehdä oppositioiden aikaan.

Marsin ja Maan radat

Seuraava oppositio on helmikuussa 2027 ja sitä seuraavat maaliskuussa 2029 sekä toukokuussa 2031. Ne kaikki ovat "huonoja", koska planeettojemme välinen etäisyys on pienimmilläänkin varsin suuri: 101, 96 ja 82 miljoonaa kilometriä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aluksen massa voi olla varsin pieni verrattuna "hyviin" oppositioihin, jolloin välimatka on vain kuutisenkymmentä miljoonaa kilometriä.

Näin on sitä seuraavina oppositioina kesäkuussa 2033 ja syyskuussa 2035, jolloin välimatkat ovat 63 ja 56 miljoonaa kilometriä.

Käytännössä siis ennen vuotta 2030 on enää kaksi mahdollisuutta lähettää Marsiin alus ja/tai aluksia.

Starship nousee 4. lennolleen.

2. Starship vaati paljon lentoja vielä

Jos Starshipin koelennot olisivat alkaneet aikaisemmin ja koelento-ohjelma olisi mennyt eteenpäin nopeasti, niin periaatteessa ensimmäinen koelento Marsiin olisi voinut olla nyt tänä vuonna. Mutta nyt se voi olla aikaisintaan 2027.

Ja ennen kuin Starship voi lähteä Marsiin, pitää tapahtua todella paljon.

Starship – itse avaruusalus ja sen matkalle laukaiseva Super Heavy -boosteri – on monimutkainen systeemi, joka on suunniteltu tekemään lopulta lentoja hyvin usein. SpaceX:n mukaan boosteri voisi olla valmis uuteen lentoon vain noin kolmen tunnin päästä laskeutumisestaan, joka tapahtuu nykyisten Falcon 9 -rakettien ensimmäisten vaiheiden tapaan, mutta suoraan laukaisutelineen viereen.

Kahdella koelennolla Super Heavy on onnistunut jo palaamaan lähtöpaikalleen. Visio tulevasta näyttää toteutuvan, vaikka laukaisualustaa on täytynyt vielä korjailla paljon kunkin laukaisun jälkeen.

Starship on avaruuteen päästyään aika kuivilla ajoaineista, joten sitä pitää tankata ennen kuin se voi jatkaa kohti Kuuta tai Marsia. Lentoja voi olla viisi tai kuusi, riippuen siitä kuinka suureksi Starship lopulta tehdään. Nyt koelennetty versio 2 on jo suurempi kuin alkuperäinen.

Starship tankkaa avaruudessa

Joka tapauksessa lento Kuuhun tai Marsiin vaatii yhden laukaisun sijaan yhden ja lisäksi monta tankkeriavaruusaluksen laukaisua. Kenties jopa kuusi.

SpaceX on suunnitellut tälle vuodelle 2025 kaikkiaan 25 Starship-lentoa, joista suuri osa liittyy syksyllä aikaisintaan olevaan koelentoon kohti Kuuta.

Nasa on tilannut SpaceX:ltä laskeutujan kuulentojaan varten, ja tuon aluksen koelennot ovat vielä edessä. Samaa, tai hyvin samanlaista alusta voidaan käyttää myös Mars-lentoihin. Ennen lentoa Marsiin pitää alusta testata vielä Kuussa – ja nähtäväksi jää, miten Nasa järjestelee uudelleen tulevia kuulentoja.

Starship Kuussa (visualisointi)

3. Lento Marsiin on PALJON vaikeampi kuin lento Kuuhun

Starshipin ensimmäiselle lennolle Marsiin ei varmasti laiteta ihmisiä mukaan. Musk on puhunut yhden aluksen sijaan useammista, joilla paitsi lentämistä Marsiin testataan, niin viedään sinne myös myöhemmin tarvittavaa rahtia.

Jos lento tai lennot sujuvat hyvin, niin voisivatko ihmiset sitten lähteä kyytiin vuonna 2029? Kyllä – mutta vain jos turvallisuudesta tingitään.

Tällä hetkellä ei ole olemassa kaikkea tekniikkaa, mitä miehitetyn Mars-lennon tekemiseen vaaditaan. Tiedämme kyllä periaatteessa hyvin mitä tarvitaan, mutta perinteiseen tapaan tekniikkan kehittämiseen ja testaamiseen menisi vuosikaupalla aikaa. Orion-kuualusta on tehty jo vuosikymmenen, eikä sillä uskalleta vielä lähteä matkaan.

Starship laskeutuu Marsiin

Vaikka SpaceX laittaisi kehitykseen vauhtia, niin ihmisten Marsiin kuljettamiseen tarvittavan Starshipin tekeminen kestää vielä kauan. Ongelmia kun on paljon tekniikan yleisestä luotettavuudesta aurinkomyrskyjä vastaan suojautumiseen. Ihmisen fyysinen ja psyykkinen kesto näin pitkällä JA kauas planeettainväliseen avaruuteen menevällä lennolla on myös iso kysymysmerkki.

Kymmenen vuoden takaisessa Mars500 -kokeessa kuusi koehenkilöä teki matkan Marsiin ja takaisin maanpäällisessä Mars-aluksen mallikappaleessa, ja tulokset olivat ristiriitaisia. Olin itse tuolloin työssä Euroopan avaruusjärjestössä ja seurasin koetta hyvin läheisesti, ja suhtaudun oikeaan Mars-lentoon tuohon tyyliin varauksin.

Kolme kuudesta Mars500-osanottajasta

Mars500:n aikana tehtiin useita hätätilanneharjoituksia. Kuva on yhdestä sellaisesta. Suuri ero oikeaan Mars-lentoon verrattuna oli se, että Mars500-miehistö olisi voinut kävellä ulos "aluksestaan" koska tahansa. Oikeasta aluksesta ei voi.
Kuva: ESA/Mars500 (muut kuvat SpaceX, paitsi otsikkokuva, joka on myös ESA:n)

 

Ainoa tapa toteuttaa lento on lähteä matkaan vain vähän testatulla aluksella, olettaa että matkan aikana tulevia vikoja voidaan korjata mukana olevilla laitteilla ja luottaa yksinkertaisesti hyvään onneen. Paluumatkaa ei myöskään voida taata.

Lähtijöitä tuollaisellekin matkalle varmasti löytyy. Voi ajatella, että samaan tapaan kuin ihmisten annetaan vapaasti kiivetä Himalajalle tai tehdä muita vaarallisia temppuja, niin miksi vapaaehtoisten ei annettaisi lähteä tällaiselle avaruusmatkalle?

Yli 900 ihmistä on kuollut Himalajalla vuoden 1950 jälkeen, eikä se pahemmin saa aikaan kauhistusta. Kuolema avaruudessa sen sijaan saisi aikaan suurta älämölöä.

Siis: ainoa tapa, millä voisin edelleen voittaa vedon Eskon kanssa on antaa vapaaehtoisille lupa lähteä vaaralliselle matkalle Marsiin ja tehdä Starshipillä niin paljon koelentoja, että se olisi valmis miehitettyyn lentoon vuonna 2029. Muussa tapauksessa aika ei riitä.

Vuosi 2033 sen sijaan voisi olla mahdollinen. Jos voisin lyödä nyt uudelleen vetoa, niin sanoisin 2033.

Kuvitelma Mars-siirtokunnasta

SpaceX:n Mars-visioihin kannattaa suhtautua varsin varauksin.

---

Teksti on julkaistu myös Ursan blogina.

Suomi mukaan Artemis -sopimuksiin

Nasan apulaisjohtaja Jim Freen videotervehdys
Nasan apulaisjohtaja Jim Freen videotervehdys

Suomi on liittynyt tänään mukaan Yhdysvaltain ja Nasan Artemis-sopimuksiin, jotka luovat kansainvälisen, monenkeskisen kehyksen yhteistyölle Kuun, Marsin ja muiden taivaankappaleiden tutkimuksessa. Samalla Suomi liittyi mukaan Euroopan avaruusjärjestön Zero Debris -aloitteeseen ja esitteli myös uuden avaruusstrategian.

Espoon Otaniemessä on meneillään suomalaisen avaruusalan tämän vuoden kohokohta: Aalto-yliopiston organisoima Winter Satellite Workshop

Pienestä opiskelijoiden työpajasta alkanut tapahtuma on paisunut Pohjois-Euroopan suurimmaksi avaruusalan vuosittaiseksi kokoontumiseksi. Mukana on yli tuhat osallistujaa ympäri maailman.

Ensimmäisen kokouspäivän täyttivät institutionaaliset esitykset ja tapahtumat.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Suomi liittyi mukaan Euroopan avaruusjärjestöön täysjäsenenä. Sitä ennen Suomi oli vähän aikaa liitännäisjäsenenä ja yhteistyö oli alkanut jo hieman aikaisemmin. 

Itse Euroopan avaruusjärjestö juhlii tänä vuonna 50-vuotista olemassaoloaan. Euroopan kantorakettikehitysjärjestö ELDO ja Euroopan avaruustutkimusjärjestö ESRO yhdistettiin Euroopan avaruusjärjestöksi vuonna 1975.

Tilaisuudessa julkistettiin kirjanen, missä muistellaan Suomen taivalta avaruuteen. Sähköisen julkaisun Suomi ESAn jäsen 30 vuotta, kolme vuosikymmentä yhteistyötä ja menestystarinoita lukea ja ladata itselleen täältä.

Suomen avaruustoimintaa koordinoivan Työ- ja elinkeinoministeriön Tero Vihavainen esitteli Otaniemessä myös Suomen uuden avaruusstrategian, joka määrittelee Suomen avaruustoiminnan vision ja päämäärät vuoteen 2030. 

Avaruusstrategian pääpilarit

Uuden strategian pääpilarit Tero Vihavaisen esityksen kalvolla. Strategiassa on paljon kauniita sanoja ja hyvät päämäärät, mutta se kaipaa konkretiaa. Strategia on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

 

Strategian keskeisiä tavoitteita ovat "avaruuspalveluiden hyödyntäminen yhteiskunnan eri sektoreilla, avaruustoimintaympäristön kehittäminen, toimintakyvyn vahvistaminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen". 

Se korostaa avaruustalouden merkitystä, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia näkökulmia sekä huoltovarmuuden tärkeyttä.

Artemis-sopimukset

Kansainvälisesti kiinnostavin osa tiistain ohjelmaa oli kuitenkin Suomen liittyminen Yhdysvaltain johtamaan Artemis-sopimuksiin. Suomesta tuli 53. sopimuksiin mukaan tullut maa.

Kyseessä on joukko sitoumuksettomia monenvälisiä sopimuksia Yhdysvaltain hallituksen ja muiden maiden hallitusten välillä, jotka perustuvat YK:n vuonna 1967 tehtyyn ns. ulkoavaruussopimukseen, mutta laajentavat ja tarkentavat sitä.

Ne kehystävät yhteistyötä Kuun, Marsin ja muiden avaruudessa olevien taivaankappaleiden siviili- ja rauhanomaisessa tutkimuksessa.

Sopimuksilla on suora poliittinen yhteys Yhdysvaltain ja Nasan Artemis-kuuohjelmaan. Koska myös Kiina ja Venäjä keräävät myös maita tukemaan omia intressejään, tarkoittaa sopimuksiin mukaan meneminen myös selvästi sitä, että Suomi on valinnut puolensa poliittisesti.

Asettuminen Yhdysvaltain rinnalle on luonnollinen jatko viimeaikaiselle kehitykselle. 

Ministeri Ville Rydman ja asianhoitaja Jim Free

Allekirjoittajina olivat Työ- ja elinkeinoministeri Ville Rydman ja Yhdysvaltain asianhoitaja Christopher Krafft. Nasan apulaisjohtaja Jim Free lähetti videotervehdyksen, mistä on jutun otsikkokuva.

 

Yhdysvaltain tuore hallintomuutos voi tuoda sopimuksiin lisäväriä, etenkin jos presidentti Trump tulee muokkaamaan voimakkaasti nykyistä Artemis-kuuohjelmaa. Laajempaan kehykseen tämä ei kuitenkaan vaikuttane, vaikka osuu kipeästi paljon tekniikkaa Artemikseen toimittaneeseen ja hankkeeseen muutenkin panostaneeseen Euroopan avaruusjärjestöön.

Ensimmäiset Artemis-sopimukset allekirjoitettiin 13. lokakuuta 2020, jolloin mukana olivat Australia, Kanada, Italia, Japani, Luxemburg, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. 

Artemis-sopimukset allekirjoittaneiden maiden liput

Ei roskaa!

Myös Euroopan avaruusjärjestö etsii kumppaneita, mutta hieman eri kulmalla. ESAn Zero Debris -julkilausuma, jonka mukaan avaruuden käytön tulisi olla täysin roskaamatonta vuoteen 2030 mennessä.

Valtioiden lisäksi ESA kutsuu mukaan yhtiöitä, tutkimuslaitoksia ja muita avaruutta käyttäviä tahoja, jotka sitoutuvat pyrkimään avaruuden roskaamisen vähentämiseen.

Ministeri Rydman allekirjoitti lausuman Suomen puolesta, ja lisäksi kuusi suomalaista avaruusalan toimijaa sitoutui myös toimimaan julkilausuman mukaisesti.

Big Space-suited inflatable astronaut near the front door at Dipole

Suuri, puhallettava astronautti toivottaa Dipolin avaruuskokouksen osallistujia tervetulleeksi torstaihin iltaan saakka. Kokouksesta tulee vielä lisää juttuja sekä video Tiedetuubiin.

Trump sysäsi Tuomiopäivän kelloa kohti maailmanloppua

Tämä ei enää todellakaan naurata. Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump on ennättänyt jo paitsi suututtamaan suuren osan maailmaa, erityisesti naiset, tutkijat ja vähemmistöt, mutta lisäksi aikaa ihmisen itse aiheuttamaan maailmantuhoon mittaavaa kelloa on siirretty hänen vuokseen eteenpäin kylmän sodan aikaisiin arvoihin. Kello on nyt kaksi ja puoli minuuttia vaille maailmanloppu.

Maailmanlopun kello täyttää tänä vuonna 70 vuotta – ja "juhlavuoden" kunniaksi sitä on siirretty puoli minuuttia eteenpäin. 

Kello ei ole ollut näin lähellä puoltayötä 50 vuoteen, eli kylmän sodan tuimimpien aikojen.

Kyseessä on amerikkalaisen ydintutkijoidentiedotuslehden Bulletin of the Atomic Scientistin vuonna 1947  käyttöön ottama kellovertaus sille, kuinka lähellä maailma on ydintuhoa. Klo 24, eli puoliyö, tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuhoutuu.

 

Vuodesta 1947 alkaen lehden “Tiede- ja turvallisuuslautakunta” on kokoontunut kahdesti vuodessa keskustelemaan kellonaikaan tehtävistä muutoksista. 

Nykyisin sitä hallitaan Chicagon yliopistossa ja kello on viime vuodet näyttänyt lukua 23.57, eli kolme minuuttia vaille maailmanloppua.

Alkuperäisen ydinaseiden käytön aiheuttaman täystuhon lisäksi kellon aikamäärityksessä otetaan nykyisin huomioon myös ilmaston muuttuminen ja monta muutakin asiaa, joista kerroimme mm. tässä jutussa vuonna 2015

Kelloa tarkistetaan aina näin tammikuussa, ja tänä vuonna tutkijat joutuivat ottamaan huomioon myös kovasti muuttuneen poliittisen tilanteen Yhdysvalloissa ja ennen kaikkea sen, että maan ohjaksissa on egovammainen pikkulapsi.

Lisäksi kellotutkijat nostavat tämänvuotista päätöstään perustellessa esiin valheuutiset ja tieteellisen tiedon väheksynnän.

Koko päätösteksti kaikessa kauheudessaan on luettavissa The Bulletinin tänään julkaisemassa lausunnossa.

USA:n presidenttiehdokkaat tiedetentissä - Trump ympäripyöreä, Clinton asiantunteva

Kuva: DonkeyHotey / Flickr
Kuva: DonkeyHotey / Flickr

Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden tiedeaiheiset käsitykset saivat kouluarvosanat - katso kuinka kukainenkin pärjäsi! Otsikon tulos ei ole mikään yllätys, mutta silti kiinnostava.

Haluatko kuulla, kuinka hyvin USAn tuleva presidentti ymmärtää ja arvostaa tiedettä? Vaikka USAn vaalit täyttävätkin jo kaikki tuutit, juuri tämä asia on tärkeä kaikille tieteestä kiinnostuneille.

Presidenttiehdokkaille järjestettiin syyskuun puolivälissä kysely tieteellisistä aiheista. Mukana oli useita terveyteen, tekniikkaan ja ympäristöön liittyviä teemoja, jotka kaikki pohjautuvat tieteelliseen tietoon. Lisäksi ehdokkailta kysyttiin tulevasta tiedepolitiikasta.

Hillary Clintonin (dem.) ja Donald Trumpin (rep.) lisäksi kyselyyn vastasivat myös Vihreiden Jill Stein ja Libertaarien Gary Johnson. Jälkimmäisilläkin on pieni matemaattinen voitonmahdollisuus, vaikka se jäänee käytännössä vain teoreettiseksi. USA:ssa on yhä vallalla vankkumaton kaksipuoluejärjestelmä.

Ehdokkaiden antamat vastaukset olivat avoimia esseitä. Scientific American -lehti (SA) arvioi esseet kattavuuden, asiantuntijuuden ja tieteellisen todenmukaisuuden perusteella, ja julkaisi yhteenvedon perusteluineen sivuillaan.

Alla kaavio ehdokkaiden tenttimenestyksestä aihepiireittäin. Hahmottamisen vuoksi käänsimme tulokset perinteiselle suomalaiselle kouluarvosana-asteikolle. SA pisteytti vastaukset alunperin nollasta viiteen.

Tarkemmat aihepiirikysymykset löytyvät suomennettuna artikkelin lopusta. Useimmat niistä sopisivat esitettäväksi myös suomalaispoliitikoille — niin vaalien alla kuin aika ajoin valtakaudellakin.

SA ei kerro käyttämiensä arvostelijoiden lukumäärästä tai asiantuntevuudesta juuri mitään. Konsensus on kuitenkin selvä: Clinton loisti ja Trump osoitti kaikilla osa-alueilla piittaamattomuutta ympäripyöreillä vastauksilla. SA kertoo erään biologin summaneen arvionsa seuraavasti: "Trumpin vastaukset osoittavat lähes täydellistä tietämättömyyttä sekä tieteestä että [kysymyksissä listattujen] uhkaavien ongelmien tärkeydestä." Etenkin ympäristöongelmien (mm. ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin vähenemisen, pandemioiden, saastumisen, yms) vähättely pistää miettimään mitä Trumpin presidenttikaudella tulisi tapahtumaan.

Clinton taas on tutkimusmyönteinen ja näkee ongelmat. Ainakin periaatteessa tavoitteet ovat korkealla ja tiedeasiat hallussa. Vihreiden Stein on pitkälti samoilla linjoilla, vaikkakin eri painotuksilla.

Clinton todisti ainoana omaavansa aiheista hyvät tiedot (8-). Stein ylsi tyydyttävään (7-) ja libertaari Johnson kohtalaiseen (6-). Trump ylsi 4½:lla juuri ja juuri välttävän ja hylätyn rajalle.

Ehdokkaiden tarkemmat vastaukset löytyvät ScienceDebate-sivustolta englanniksi. Ne kannattaa lukea läpi, mutta samalla kannattaa muistaa pari tärkeää asiaa:

1) Vastaukset on annettu etänä, joten kirjoittaja voi olla itse ehdokas tai joku avustajansa. Onko delegointi sitten hyvä vai huono juttu, se on mielipidekysymys.
2) Voi hyvin olla, että arvostelijat olivat alunperin kallellaan Clintoniin päin ja halusivat saada Trumpin näyttämään huonolta. Siksi kannattaakin lukea ihan itse Trumpin vastaukset – jos niistä vaikka sattuisi löytämään jotain viisautta.

Kysymyspatteristo

Tiedekyselyssä oli 20 kysymystä eri aihepiireistä:

  1. Innovaatiot - Tiede ja teknologia ovat vastuussa yli puolesta USAn talouskasvusta toisen maailmansodan jälkeen. Maan johtoasema näillä alueilla on kuitenkin vaakalaudalla. Mikä on paras politiikka, jolla USAn paikka innovaatioiden eturintamassa turvataan?
  2. Tutkimus - Monet tieteelliset kehitysaskeleet tarvitsevat pitkäaikaista rahoitusta yli vaalikausien. Minkä tieteen ja taknologian tulisi mielestänne olla etusijalla nykyisessä taloustilanteessa? Kuinka tasapainotatte lyhyen ja pitkän tähtäimen rahoituksen?
  3. Ilmastonmuutos - Maapallon ilmasto muuttuu. Poliittinen keskustelu on jakautunut sekä tieteen että parhaan reagointitavan suhteen. Mitkä ovat näkemyksenne ilmastonmuutoksesta, ja kuinka hallituksenne toimisi näkemysten valossa?
  4. Biodiversiteetti - Biologinen monipuolisuus tarjoaa tuotteita ja palveluja, joista olemme päivittäin riippuvaisia - esimerkiksi ruokaa, kuituja, lääkkeitä ja puhdasta vettä. Tutkijoiden mukaan monipuolisuus vähenee hälyttävää vauhtia ihmisen toiminnan seurauksena. Mitä tekisitte tämän estämiseksi?
  5. Internet - Internetistä on tullut talouden, yhteiskunnan, oikeustoimen ja armeijan toiminnan pohja. Kuinka suojaisitte haavoittuvaa infrastruktuuria ja laitoksia kyberhyökkäyksiltä? Kuinka turvaisitte yksityisyydensuojan ja toisaalta kansallisen turvallisuuden netissä?
  6. Mielenterveys - Mielenterveyden ongelmat tuskaisia ja leimaavia sairauksia. Viranomaisten arvion mukaan niiden kulut USAssa ovat yli 300 mrd USD vuodessa. Kuinka vähentäisitte ongelmien vaikutusta (talouteen ja ihmisten elämiin)?
  7. Energia - Energiantuotannon ja -käytön strategia vaikuttaa talouteen, ympäristöön ja ulkopolitiikkaan. Kuinka energianäkymät mielestänne kehittyvät 4 - 8 vuoden sisällä, ja mikä Teidän energiastrategianne presidenttinä olisi?
  8. Koulutus - Amerikkalaisoppilaat ovat taantuneet kansainvälisissä vertailuissa tieteen ja matematiikan alalla. Kuinka hallituksenne varmistaa kaikkien oppilaiden (ml. naiset ja vähemmistöt) olevan valmiita kohtaamaan aikamme haasteet? Lisäksi suuri yleisö joutuu tekemisiin aina vain useampien asioiden kanssa, joiden pohjalla on monimutkaista tiedettä. Kuinka yleisölle varmistetaan riittävä luonnontieteiden ja tekniikan ymmärrys?
  9. Yleisterveys - Tupakoinnin väheneminen, päihtyneenä ajamista käsittelevät lait, sekä veteen lisätty fluori pelastavat ihmishenkiä sekä parantavat yleisterveyttä ja tuottavuutta. Kuinka parantaisitte tutkimusta ja terveydenhuoltojärjestelmää, jotta amerikkalaiset turvataan terveysuhkilta kuten uusilta taudeilta ja antibiooteille vastustuskykyisiltä mikrobeilta?
  10. Vesi - Puhtaan veden saantia uhkaavat vanhentuva infrastruktuuri, pohjavesivarantojen loppuminen, saastuminen sekä ilmaston vaihtelut. Joillain yhteisöillä USAssa ei enää ole puhdasta vettä saatavilla, ja tämä haittaa niiden elinvoimaisuutta sekä romahduttaa kiinteistöjen hintoja. Mitä tekisitte varmistaaksenne kansalaisten vedensaannin?
  11. Ydinvoima - Ydinvoimalla voidaan tuottaa kasvihuonekaasupäästötöntä sähköä, mutta samalla esiin nousee turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä. Haluatteko lisää ydinvoimatuotantoa vai luopua siitä kokonaan? Mitä tekisitte fissioituvien materiaalien valvonnan, hallinnan ja turvaamisen eteen?
  12. Ruoka - Maatalouteen liittyy monimutkainen vyyhti maan- ja energiankäyttöä, työntekijöiden terveys- ja turvallisuusasioita, veden laatua ja käyttöä, sekä terveellisen ja edullisen ruuan saatavuutta. Kaikkien perustassa on vankkaa tieteellistä tietoa. Kuinka hoitaisitte USAn maataloutta, jotta siitä olisi eniten hyötyä kestävimmällä mahdollisella tavalla?
  13. Globaalit haasteet - Elämme globaalissa taloudessa kasvavan ihmismäärän kanssa. Tästä koituu taloudellisia, terveydenhuollollisia sekä ympäristöä koskevia haasteita, jotka eivät kunnioita valtiorajoja. Kuinka hallintonne käsittelisi tieteen osoittamia uhkia, kuten pandemioita ja ilmastonmuutosta, ja tasapainottelisi kansallisten etujen ja globaalin yhteistyön välillä?
  14. Sääntely - Tiede on oleellinen osa monia lakeja ja linjavetoja, jotka pitävät kansalaiset turvassa. Kuinka hallintonne käyttäisi tiedettä sääntelyn muokkaamiseen? Kuinka kannustaisitte yksityistä sektoria ja samalla suojaisitte kansalaisia terveys- ja ympäristöongelmilta?
  15. Rokotukset - Terveysviranomaiset varoittavat, että meidän tulisi suojautua kansainvälisiltä epidemoilta, kuten Ebolalta ja Zika-virukselta. Samalla turhkarokko on alkanut yleistyä rokotusvastaisuuden myötä. Kuinka hallintonne tukisi rokotustiedettä?
  16. Avaruus - Kansallisesta avaruuden hyötykäytöstä ja tutkimuksesta käydään poliittista debattia. Mikä maan tavoitteen tulisi olla avaruuden tutkimuksessa ja Maan tarkkailussa avaruudesta? Kuinka hallintonne edistäisi tätä?
  17. Opioidit - Huumausaineet ovat kasvava ongelma, joka tuhoaa elämiä, perheitä ja yhteiskuntaa. Kuinka hallituksenne käyttäisi tutkijoita, lääkäreitä ja lääkeyrityksiä ongelman kohtaamisessa?
  18. Merten hyvinvointi - Tutkimusten mukaan 90 %:a kalavarannoista käytetään yli kestävyysrajojen, ekosysteemit (esim. koralliriutat) ovat vaarassa merten happamoituessa, ja laajat meri- ja rannikkoalueet ovat saastuneita. Mitä hallituksenne tekisi tilanteen parantamiseksi?
  19. Siirtolaisuus - Maahanmuutosta ja rajavalvonnasta käydään keskustelua. Kannatatteko tutkijoiden ja tekniikan ammattilaisten osalta muutoksia siirtolaisuuspolitiikkaan, jos he valmistuvat USAn yliopistoista? Toiselta kantilta: mitä mieltä olette viimeaikaisista työllisyysongelmista ja H1-B -viisumiohjelmasta? [Ohjelman avulla työtehtäviä on ulkoistettu esimerkiksi halvemmille intialaistyöntekijöille.]
  20. Tieteellinen lahjomattomuus - Tieteelliset todisteet ovat varmin pohja rehdeille ja oikeudenmukaisille linjavedoille. Samalla oletetaan, että todisteet ovat luotettavia ja tieteellinen toiminta on läpinäkyvää ja vapaata poliittisista ennakkoasenteista ja painostuksesta. Kuinka vaalisitte läpinäkyvyyttä ja vastuuta hallinnossa, kuitenkin samalla suojaten tutkijoita ja virastoja poliittiselta sekaantumiselta?

Presidentinvaalit järjestetään marraskuussa. Valittu henkilö vaikuttanee jossain määrin koko maailman tilanteeseen, ainakin välillisesti.

Jää nähtäväksi, mihin uuden presidentin tiedepolitiikka käytännössä vie, oli hän sitten kuka tahansa.

Otsikkokuva: DonkeyHotey / Flickr