Alzheimerin tauti

Keittiöstä tuttu kurkuma petraa muistia ja mielialaa

Ke, 01/31/2018 - 12:33 Markus Hotakainen

Monilla mausteilla on todettu olevan erilaisia terveydentilaa edistäviä ominaisuuksia. Yksi niistä on keltainen kurkuma, jonka vaikutuksia on äskettäin tutkittu Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA).

Kurkuman keskeinen ainesosa on kurkumiini eli diferoyylimetaani, kemiallinen yhdiste, jonka on jo aiemmin havaittu estävän tai ainakin hidastavan diabeteksen puhkeamista. Sillä on myös tulehdusta hillitseviä ja antioksidanttisia ominaisuuksia.

Tällä kertaa tutkittiin kurkuman tai tarkemmin sanottuna nimenomaan kurkumiinin vaikutusta muistiin ja mielialaan. Lähtökohtana tutkimukselle on ollut havainto, että Intiassa, missä kurkumaa käytetään ahkerasti ruoanlaitossa, esiintyy iäkkäämmillä ihmisillä suhteellisen vähän Alzheimerin tautia.

Testiryhmään kuului neljäkymmentä iältään 50–90-vuotiasta ihmistä, joilla on todettu lieviä muistihäiriöitä. He nauttivat kahdesti päivässä 90 milligramman annoksen kurkumiinia puolentoista vuoden ajan. Vertailun vuoksi osa sai pelkkää lumelääkettä.

Jokaiselle tehtiin ennen lääkityksen aloittamista kognitiivinen testi, joka toistettiin kokeen aikana puolen vuoden välein. Kokeen alussa ja lopussa mitattiin myös veren kurkumiinipitoisuus.

Lisäksi 30 vapaaehtoisen aivoja tutkittiin positroniemissiotomografialla eli PET-kuvauksella, jolla kartoitettiin Alzheimerin tautiin liittyvien beeta-amyloidin ja tau-proteiinin esiintymistä kokeen alussa ja lopussa.

Kurkumiinia nauttineet koehenkilöt kokivat muistinsa ja mielialansa parantuneen kokeilun aikana. Muistitesteissä heidän tuloksensa paranivat keskimäärin 28 prosenttia ja PET-kuvauksen perusteella beeta-amyloidin ja tau-proteiinin määrä oli vähäisempi kuin lumelääkettä saaneilla. Joitakin haittavaikutuksiakin esiintyi, sillä muutamalla koehenkilöllä oli vatsakipuja ja pahoinvointia.

"Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, miten kurkumiini tarkkaan ottaen vaikuttaa aivoihin, mutta se saattaa liittyä aineen kykyyn lieventää aivojen tulehdustilaa, jonka on todettu kytkeytyvän sekä Alzheimerin tautiin että vakavaan masennukseen", toteaa tutkimusta johtanut Gary Small.

Jatkossa tutkimus on tarkoitus toistaa laajemmalla ryhmällä, johon otetaan myös lievästä masennuksesta kärsiviä. Tavoitteena on selvittää, vaihteleeko kurkumiinin vaikutus esimerkiksi sen mukaan, kuinka suuri geneettinen riski on sairastua Alzheimerin tautiin.

Tutkimuksesta kerrottiin UCLA:n uutissivuilla ja se on julkaistu American Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä.

Kuva: Markus Hotakainen

Muistitutkimus: Suomalaisilla on erityisen hyvä suuntavaisto

To, 11/17/2016 - 14:53 Jarmo Korteniemi

Suomalaiset omaavat erityisen hyvän suuntavaiston. Näin kertoo yli miljoonan ihmisen toimintaa seurannut brittitutkimus.

Suomalaiset hohtavat maailman kansojen joukossa navigointitaidoillaan. Tämä selvisi muistisarauksiin perehtyneen tutkimuksen pohjatöiden aikana. Osallistujia testissä oli yli miljoona, 193 maasta. Suomen lisäksi valtioiden top-kuuden joukkoon ylsivät myös Ruotsi, Norja ja Tanska. Tutkijat spekuloivat, että Pohjoismaiden hyvä sijoittuminen voisi ehkä selittyä luonnossa liikutulla ja vietetyllä ajalla.

Tutkimuksessa perehdyttiin ihmisten alttiuteen eksyä ja epäröidä suuntien kanssa. Suuntavaiston häviämisen on todettu olevan eräs Alzheimerin taudin ensimmäisistä merkeistä.

Tutkijoita ehkä eniten yllättänyt löytö oli, että suunnan hahmotuksen tarkkuus alkaa aikuisilla herpaantua jo varsin nuorena. Navigointitaidot ovat jo kolmikymppisellä selvästi huonommat kuin 19-vuotiaalla – keskimäärin siis. Muina havaintoina selvisi, että miesten testitulokset ovat keskimäärin parempia kuin naisilla. Toisaalta kokeneemmat tietokoneilla pelaajat onnistuivat myös amatöörejä paremmin, mikä johtunee itse testistä.

Tutkijat käyttivät aineiston haalinnassa Sea Hero Quest -peliä, joka on tarkoitettu juuri suuntavaiston testaamiseen. Pelissä ohjataan venettä erilaisissa sokkeloisissa ympäristöissä. Samalla tarkkaillaan käyttäjien suoriutumisnopeutta ja -tarkkuutta. Tutkijoiden kannalta pelin parasta antia on kartan ja kuljetun reitin muistaminen sekä äkkikäännösten aiheuttamat suunnan sekoittumiset.

Jotta normaalitaso saatiin määritettyä, pelistä tehtiin ilmainen puhelimeen ladattava versio. Jos tutkimukseen osallistuminen kiinnostaa, peli löytyy projektin verkkosivuilta. Viihdettä siinä riittää 75 tason verran. (Alun varsin lapselliset tasot ohittaa nopeasti, ja vaikeus kasvaa selvästi pelin edetessä.)

Tähän asti pelillä on testattu terveitä ihmisiä. Seuraava askel onkin pistää pelin ääreen juuri Alzheimerin tautia sairastavia ja hieman jo dementoituneita ihmisiä. Lopullinen tavoite on selvittää, kuinka tätä tai vastaavia navigointitestejä voitaisiin käyttää diagnostiikan apuna, tai kun selvitetään taudin etenemistä hidastavien lääkkeiden toimivuutta.

Tutkimuksen alustavat tulokset julkistettiin keskiviikkona San Diegossa pidetyssä neurotieteen konferenssissa.

Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Tiedetuubi. Asiasta uutisoi aiemmin mm. New Scientist.

Kuvat: SeaHeroQuest / Spiers et al. 2016