hyönteiset

Saisiko olla matoja?

To, 10/30/2014 - 16:22 Jari Mäkinen

Hollantilainen kauppaketju Jumbo ottaa syötävät hyönteiset valikoimaansa ensi vuoden alusta alkaen.

Vaikka monille ajatuskin hyönteisten, matojen tai muiden sellaisten syömisestä on iljetys, nautitaan niitä ruoaksi ympäri maapallon täysin normaaliin tapaan. Ilmastonmuutoksen ja ruokailutottumusten hitaan kansainvälistymisen myötä hyönteisten syömisestä kiinnostuneiden määrä on kasvanut myös Euroopassa, ja on loogista, että juuri Alankomaissa näytetään tässä tietä: hollantilaisten oma ruoka ei aina ole ihmeellistä ja maassa on varsin voimakas ekologista elämää edistävä liike. Maassa on myös runsaasti asukkaita mm. Aasiasta, missä hyönteisiin ei suhtauduta niin negatiivisesti kuin Euroopassa – Suomi mukaan luettuna.

Toki hyönteisiä on saatavilla jo nyt erikoisliikkeistä, mutta kuten Jumbo kertoo tänään julkaistussa tiedotteessaan, on se ensimmäinen supermarketketju, joka tuo hyönteisiä tarjolle. Yhtiö haluaa tarjota asiakkailleen "terveellisen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon lihalle ja kalalle" ja heidän mielestään hyönteisten nauttiminen ruoaksi on nyt ajankohtaista. Ketju haluaa edistää myös yhdessä Alankomaiden maataloustuotetuottajien kanssa hyönteisten käyttämistä elintarviketeollisuuden raaka-aineena.

Ensimmäisenä hyönteiset tulevat ketjun Groningenin ja Harenin kaupunkien liikkeisiin ja niistä saatujen kokemusten perusteella tarjontaa laajennetaan myös muihin kaupunkeihin. Asiakkaat Groningenissa ja Harenissa voivat maistella tulevana viikonloppuna hyönteistuotteita myymälöissä.

Suomessa hyönteisten syöminen on erittäin harvinaista, mutta esimerkiksi suomalaisten suosimassa Thaimaassa se on hyvinkin normaalia. Samoin muualla Aasiassa, latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Australian aboriginaalikulttuureissa hyönteisiä on käytetty ravintona vuosituhansien ajan.

Hyönteisissä on paljon proteiineja, ja ne ovat hyviä vitamiinien lähteitä. Niitä nautitaan niin raakoina kuin esimerkiksi paistettuinakin. Brittisanomalehti The Telegraph julkaisi viime vuonna artikkelin, missä listataan 10 heidän mielestään parasta ja helpointa hyönteisruokareseptiä.

Otsikkokuvassa on agave-matoja Meksikosta, missä niitä pidetään hienona ja juhlallisena ruokalajina. Niitä käytetään myös Mezcal-viinan maustamiseen siten, että alkoholipulloon laitetaan matoja.

Tekniikka matkii luontoa – vai päinvastoin…?

La, 09/14/2013 - 14:51 Markus Hotakainen

Kannuskaskaiden Issus-sukuun lukeutuvan hyönteisen nymfimuodolta on löydetty takajaloista vaihteisto. Kyseessä on tutkijoiden mukaan ensimmäinen kerta, kun elollisesta luonnosta on löytynyt mekaaninen rattaisto – tai oikeastaan osa sellaisesta.

Tutkijat ovat todenneet, että tällä ”luomukyborgilla” on takajalkojen nivelissään hampaisto, joka tekee mahdolliseksi sen vinhan hyppimisen. Hyönteinen kykenee sinkauttamaan itsensä kahdessa millisekunnissa ilmaan lähes 400 G:n kiihtyvyydellä, mikä on 20-kertainen suurimpaan ihmisen sietämään kiihtyvyyteen verrattuna (1 G vastaa Maan vetovoiman kiihtyvyyttä).

Miniatyyrimekaniikan avulla hyönteinen pystyy hyppäämään joutumatta hallitsemattomaan kierteeseen. Suuremmat eläimet pitävät itsensä tasapainossa hermoston kuljettamien signaalien avulla, mutta hyönteiset ovat liian vilkasliikkeisiä kyetäkseen samaan.

Signaalien edestakaiseen matkaan takajalkojen ja aivojen välillä kuluu nyt tutkitun hyönteisen kokoisella ötökällä noin viisi millisekuntia ja siinä ajassa hyppy on jo tehty. ”Biovaihteiston” avulla se kykenee kuitenkin tahdistamaan takajalkojensa toiminnan 1/300000 sekunnin tarkkuudella, jolloin hyppy suuntautuu aina suoraan eteenpäin. Muilla hyönteisillä sama hoituu takajalkojen nivelten kitkan avulla.

Hammastuksen pituus on noin 400 mikrometriä ja siinä on molemmin puolin sama määrä hampaita. Välityssuhteeksi muodostuu siten 1:1. Mekaniikan maailmasta tutuista vaihteistoista poiketen nymfin rattaiston hampaat ovat epäsymmetriset ja kaarevat, sillä vaihteisto on kehittynyt toimimaan tehokkaasti vain yhteen suuntaan: tahdittamaan hyppyä ylöspäin. Aikuistuttuaan hyönteisen on todettu menettävän takajalkojensa vaihteiston, mutta syytä siihen ei tiedetä.

Kuva: Malcolm Burrows, Gregory Sutton

Päivän kuva 16.8.2013: Kärpäsen keinokatse

Pe, 08/16/2013 - 11:36 Markus Hotakainen

Viime keväänä kansainvälinen tutkijaryhmä kehitti digitaalisen kameran, joka muistuttaa hyönteisen verkkosilmää. Suurin ongelma oli toteuttaa yksittäisten minikameroiden puolipallomainen rakenne. Tutkijat onnistuivat siinä käyttämällä joustavaa optiikkaa sekä ilmaisimia ja elektroniikkaa, joka on verkkomaisella ja muovailtavalla pohjalla. Jokainen minikamera välittää osan näkymästä ja tietokone yhdistää kokonaisuuden ehjäksi kuvaksi. Hyönteisen silmää imitoivan digikameran etuina ovat huippulaaja näkökenttä, suuri liikkeen havaintoherkkyys ja liki ääretön syvyysterävyys.

Päivän kuva 13.8.2013: Proceroplatus preziosii

Ma, 08/12/2013 - 23:45 Toimitus

Tämä ötökkä on Proceroplatus preziosii, aikaisemmin tuntematon kärpänen, joka on kotoisin Dominikaanisesta tasavallasta, ja joka on nimetty sen tutkimiseen suuresti vaikuttaneen professori Richard Preziosin mukaan.

Kärpänen löydettiin 16 miljoonaa vuotta vanhasta meripihkapalasesta ja sitä tutkinut Manchesterin yliopiston tutkija, tohtori Dave Penney päätti nimetä sen 20 vuoden ajan hyönteisiä tutkineen ja yli 40 aikaisemmin tuntematonta lajia löytäneen professorin mukaan.

Lisää tietoa kärpäsestä ja sen historiasta on Manchesterin yliopiston tiedotteessa "Scientist names new fly species after the Professor who has supported his work"

Päivän kuva 23.5.2013: Sinun silmiesi tähden...

To, 05/23/2013 - 00:27 Jari Mäkinen

Kuvassa on hyppyhämähäkkinaaraan (Salticidae) pää, missä on neljä silmää. Niitä on paitsi neljä, niin myös silmät ovat ovat suhteessa varsin suuret. Todennäköisesti hyppyhämähäkeillä on kaikista niveljalkaisista paras näköaisti. Pään etuosan suurilla pistesilmillä on tarkka mutta kapea näkökenttä, jota pienemmät silmät kuitenkin levittävät. Ne suuntaavat katseensa silmien kääntämisen sijaan verkkokalvoa siirtämällä.

Testien mukaan hyppyhämähäkit kykenevät näkemään valon polarisaation ja ultraviolettivalon aallonpituuksia. Näköaistin tiedonkäsittely viekin suuren osan niiden aivokapasiteetista.

Kuva: Thomas Shahan