Avaruusluotaimet ovat tutkineet useita Aurinkokunnan kappaleita läheltä. Jokainen niistä on ikioma maailmansa. Mutta kuinka suurista alueista on kysymys? Ja kuinka hyvin ne tunnetaan?
Marsissa on saman verran lääniä kuin kaikilla Maan mantereilla yhteensä ja Kuussa on pintaa reilun Afrikan verran. Jokaisela kääpiöplaneetallakin on alaa enemmän kuin Grönlannilla.
Tepastelukelpoista pintaa löytyy Aurinkokunnasta yhteensä noin 3,5–4 maapallon verran. (Sopivasti varustautuneelle käveleskelijälle, tietystikin. Merten pohjilla, Venuksen pinnalla, tai Jupiterin Io-kuussa kuljeskelu voi suojatta olla hyvinkin haitallista.)
Infografiikka saattaa aukaista asiaa paremmin:
Yllä Maapallon eri alueita verrataan kolmeenkymmeneen seuraavaksi suurimpaan Aurinkoa kiertävään kappaleeseen. Suurten kokoerojen vuoksi kuvaa täytyy zoomata oikeaa yläkulmaa kohden, mutta sieltä löytyy tuttuja vertailualoja, jotka ehkä antavat perspektiiviä.
Entäpä kuinka hyvin nuo alueet tunnetaan? Tähän antaa osviittaa toisella tavalla väriskaalattu versio:
Kuva on kuitenkin vain suuntaa-antava, sillä on aina hyvin subjektiivista puhua "tiedon tasosta".
Jopa parhaiten tutkitut kappaleet – esimerkiksi vaikkapa Kuu ja Mars – paljastavat koko ajan uusia yllätyksiä sekä pinnalta että heti sen altakin. Eikä tiede sitä paitsi ole selittänyt kaikkein eniten kolutunkaan planeetan - Maan - toimintaa millään muotoa täydellisesti. Suurinta osaa planeettamme pinnasta ei ole vielä edes nähty. Merenpohjilla on 2,5 Marsin verran lähes tuntematonta.
Juttu on jatkoa aiemmin ilmestyneelle suurimpien vuorten kokovertailulle.
Kuvat: Jarmo Korteniemi
Maapallo on syntynyt noin 4,6 miljardia vuotta sitten, mutta valtamerten pohja ei ole missään noin 200 miljoonaa vuotta vanhempaa. Syynä siihen on laattatektoniikka: keskiselänteiden kohdalla syntyy uutta merenpohjaa ja alityöntövyöhykkeillä vanhaa pohjaa vajoaa vaippaan. Karttakuvan alaosassa on ikäasteikko. Nuorimmat eli punaiset alueet reunustavat valtamerten keskiselänteitä ja vanhimmat eli vaaleansiniset ja siniset alueet merellisten laattojen vastakkaisia reunoja. Välimeren itäisissä osissa on poikkeuksellisen vanhaa, paikoin liki 300 miljoonan vuoden ikäistä merenpohjaa.
Tiedetuubi © 2012-2024
