liikenne

Paitsi että kyseessä ei ollut polkupyörä, vaan potkupyörä. 

Saksalainen Karl Drais teki 200 vuotta sitten puusta kaksipyöräisen laitteen, jonka päällä saattoi istua ja mennä eteenpäin jaloilla vauhtia antaen. Hän nimesi laitteensa juoksukoneeksi ja keikarihevoseksi, ja vaikka sitä ei siis poljettukaan, oli se olemukseltaan niin paljon nykypolkupyörän kaltainen, että sitä saattaa pitää fillarin esiasteena.

Syynä laitteen keksimiseen oli ennen kaikkea se, että viljan hinta kääntyi nopeasti nousuun vuosina 1916 ja 1817, koska säätila ympäri maailman oli tuolloin hyvin huono. Sadoista tuli ennätyksellisen huonoja ja siksi esimerkiksi hevosen pitäminen tuli kalliiksi, koska sille piti joka tapauksessa ostaa ruokaa.

Niinpä Drais mietti vaihtoehtoisia kulkea paikasta toiseen ja kehitti pyöränsä. Ensimmäinen polkupyörä (jos sitä nyt voi kutsua polkupyöräksi) oli puurakenteinen pyöriään myöten, siinä oli nahkainen pitkä istuin ja metallinen ohjaustanko. Sen massa oli noin 22 kilogrammaa, mitä voi pitää varsin vähäisenä. 

Drais teki ensimmäisen julkisen ajelunsa tällä pyörällä 12. kesäkuuta vuonna 1817. Hän kulki kotoaan Mannheimista noin 20 kilometrin päässä olleeseen Schwetzingenin majataloon keskinopeudella, joka kuulemma oli noin 15 km/h.

Menopelit eivät kuitenkaan olleet saman tien menestys, vaan ennemminkin pettymys. Paitsi että pula-aika vaikeutti niiden tekemistä, törmäilivät ajajat jalankulkijoihin kapeilla, mukulakivisillä ja mudasta usein liukkailla teillä.

Pyörän suosio kuitenkin kasvoi jopa niin nopeasti, että vielä vuonna 1817 pyöräily jalankulkijoiden kanssa jaetuilla teillä kiellettiin Mannheimissa, ja seuraavana vuonna myös Pariisissa. Lontoossa pyöräily kiellettiin vuonna 1819.

Tällaisenaan potkupyörästä ei kuitenkaan tullut menestystä, vaan vasta kunnollinen polkupyörä ketjuvetoineen ja ilmapyörineen löi itsensä kunnolla läpi. Tämä vallankumous alkoi vuonna 1861 (kymmenen vuotta Draisin kuoleman jälkeen), kun nykyaikainen pedaali ja voimansiirto otettiin käyttöön.

Saksalaiset ovat luonnollisesti innoissaan polkupyörän satavuotisjuhlasta ja siksi siellä on perustettu erityinen nettisivu asialle: www.200jahre-fahrrad.de

VTT:n kehittämät robottiautot Martti ja Marilyn kuulevat, näkevät ja aistivat.

Ne kykenevät seuraamaan ohjelmoitua reittiä ja välttämään yllättäviin esteisiin törmäämistä ilman kuljettajan apua. Toistaiseksi autot vaativat, että kaistaviivat tai tien reunat näkyvät.

Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, mutta vuoteen 2020 mennessä liikutaan jo vaativammissa olosuhteissa sora- ja lumipeitteisillä teillä.

"Automaattisen ajoon tarvittavia laitteita on autoissamme tarpeeksi ja nyt niistä otetaan ohjelmistoteknisesti kaikki irti askel kerrallaan. Haasteita on pieniä ja isoja, mutta niitä me rakastamme", sanoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:ltä.

Robottiautoista löytyy lämpökamera ihmisten ja eläinten havainnointiin. Stereokamera ja tutka lähialueen tarkkailuun korkealla resoluutiolla. Laserskannerit ja pitkän kantaman tutkat kaukonäköön sekä GPS/Glonass-vastaanottimet paikannukseen.

Lisäksi autoissa on inertiayksikkö suunnan ja kiihtyvyyksien määrittämiseen. Toimilaitteina on sylintereitä ja moottoreita. Anturit ja toimilaitteet yhdistää älykkyys, joka muodostaa tilannekuvan ja ohjaa niitä siten, että auto liikkuu suunnitellulla tavalla millisekuntien ja senttimetrien tarkkuudella.

"Robottiautojen kommunikointikanava on auki, mutta viestit eivät noudata täydellisesti vielä standardeja. Syksyllä autot vaihtavat keskenään tietoa standardissa moodissa ja silloin muidenkin on mahdollista keskustella niiden kanssa", Kutila kertoo.

Autoja on tällä haavaa tutkimuskäytössä kaksi: vanhan Citroënin pohjalta tehty, ennen kaikkea kaupunkiajoa testaava Marilyn, ja uudempiMartti, joka on vaikeissa olosuhteissa ajoa tutkiva Volkswagen.

Päivitys: Hollantilainen Delftin teknillisen yliopiston joukkue voitti kilpailun. Jutun lopussa esitellään heidän podiaan tarkemmin; muilta osin alla oleva teksti on alkuperäinen.

Hyperloop on Elon Muskin ideoima tunnelijunasysteemi, missä pitkän, ilmasta lähes tyhjäksi imetyssä putkessa ihmisiä ja tavaraa liikutetaan todella nopeasti paikasta toiseen. 

Tällä haavaa kolme eri yhtiötä kehittää Hyperloopia kohti käyttökelpoista liikennesysteemiä, mutta sen pääkehittäjä ja edistäjä on Muskin SpaceX -yhtiö. Se ei kuitenkaan ole aikeissa rakentaa Hyperloopia, vaan sen tekevät muut yhtiöt. 

Sen sijaan SpaceX edistää hanketta monin tavoin, joista yksi on opiskelijaryhmille ympäri maailman järjestetty kilpailu Hyperloop-sukkulan kehittämiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe pidettiin viime vuoden tammikuussa, jolloin tiimit esittelivät ideoitaan ja pienoismalleja.

Nyt täysin toiminnalliset podit – kuten tunnelissa kulkevia junayksiköitä kutsutaan – pääsevät testiin.

Eurooppalaisen ilmailujätin Airbusin johtaja Tom Enders puhui eilen Münchenissä pidetyssä teknologiakonfrenssissa ja kertoi yhtiönsä luoneen Urban Air Mobility -nimisen osaston, jonka aikomuksena on esitellä lentävä auto vielä tänä vuonna.

Kyseessä on ensi vaiheessa yksipaikkainen, helikopterin tapaan pystysuoraan nouseva ja laskeutuva laite, eikä sillä ole tarkoitus ajaa tiellä nykyauton tapaan.

"Sata vuotta sitten kaupunkien liikenneratkaisu oli maanalainen, mutta nyt meillä on kaikki tarvittava tekniikka nousta maan pinnan yläpuolelle", hehkutti Enders.

Sensoriteknologia lyö vauhdilla läpi maanteillä. Suurimpien autovalmistajien mukaan vuoteen 2020 mennessä autoissa on sensoreita, joiden avulla ne pystyvät ohjaamaan itseään.

Ne laserkeilaavat, eli kuvantavat, ympäristöä ja muodostavat sen pohjalta pistepilviksi kutsuttuja kolmiulotteisia kokonaisuuksia. Autot voivat tulevaisuudessa viestiä toisilleen esimerkiksi sohjoisista kohdista tai esteistä tiellä. 

Saksalaisen Der Speigel -lehden mukaan Saksan valtiopäivät Bundesrat on lähettänyt käsittelyyn lain, joka kieltää uudet polttomoottoriautot vuodesta 2030 alkaen.

Euroopan tasolla vastaavaa päätöstä ei ole vielä tehty, mutta koska saksalaiset autoja koskevat päätökset ovat päätyneet pian yleensä eurooppalaiseen lainsäädäntöön, on todennäköistä, että vastaava määräys tulee pian voimaan myös Suomessa.

Bloomberg-uutistoimiston mukaan autokyytejä tarjoava Uber aikoo laittaa robottiautot tositoimiin Pittsburghissa, Yhdysvalloissa, jo tämän kuun aikana. Toistaiseksi tosin autoissa on mukana koko ajan myös kuljettaja, joka varmistaa sen, että auto toimii normaalisti. 

Kyyditettäville tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden testata ja kommentoida matkustamista autonomisessa autossa, ja matka on ainakin yhdessä suhteessa heille miellyttävä: robottiautokyyti on ilmainen.

Uber käyttää kokeessa Volvon XC90 -mallista kovasti modifioitua autoa, joita yhtiölle pitäisi tulla satakunta kappaletta käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Volvo ja Uber sopivat yhteistyöstä aiemmin tänä vuonna.

Autonomisten autojen saaminen liikenteeseen on ollut jo pitkään Uberin tavoitteena. Se on rahoittanut useita tutkimushankkeita ja sopinut eri tasoisia sopimuksia eri autovalmistajien kanssa. Eniten näistä sai huomiota viime maaliskuussa sopimus Mercedes-Benzin kanssa; sen jatkosta ei ole kuulunut sittemmin mitään, mutta Uber selvästi haluaa saada erilaisia autoja käyttöönsä.

Näin asiakkaat voivat valita kyytinsä yksinkertaisesta pikkuautosta juhlallisempaan limusiiniin. 

Uberin vastikään ostama autonomisia kuorma- ja pakettiautoja ubertyyppiseen käyttöön hahmotellut Otto laajentaa skaalaa tavarankuljetukseenkin. 

Kaikki autonvalmistajat eivät kuitenkaan ole Uberin kanssa yhteistyössä, sillä esimerkiksi General Motors on ilmoittanut investoivansa voimakkaasti Uberin kilpailijaan Lyftiin ja Ford aikoo olla itse autonomisten autojensa operaattori. Myös BMW:llä on samankaltaisia suunnitelmia.

Volvon mukaan autonomiset autot voivat tehdä liikenteestä paljon turvallisempaa ja edullisempaa. Siinä missä nyt monet näkevät eri tavoilla yhteiskäytössä olevat, tarvittaessa käyttöön kätevästi tilattavat autonomiset autot vain suurten kaupunkien ratkaisuna, väittää Volvo autonomisten autojen tulevan myös pitemmille matkoille sekä maaseuduille.

Volvon toimitusjohtaja Hakan Samuelsson totesi Uber-sopimuksen solmimisen yhteydessä tällaisten maaseudullekin sopivien autojen kehittämisen suurena mahdollisuutena.

Mutta kehitys kohti Suomenkin mökkiteille tulevia autonomisia autoja kohti alkaa kaupungeista, ja ensimmäiset kunnolliset testit siis alkavat vielä tässä kuussa Pittsburghissa.

Rauhalliselta vaikuttavan automaailman pinnan alla tosiaankin kuhisee!

Samalla kun vanhan polven automiehet edelleen jankkaavat jo vääräksi osoittautunutta myyttiä siitä, että robotti ei koskaan voi korvata ihmistä ja että vaikeissa olosuhteissa automaattinen auto ei voi toimia, valmistellaan teollisuudessa jo suurinta mullistusta autoilussa sitten viime sarjatuotantoautojen tulemisen.

Ensimmäiset kunnolliset robottiautot ovat tulossa jo ensi vuoden lopussa – jos kaikki sujuu valmistajien toiveiden mukaisesti.

Olemme täällä Tiedetuubissakin kertoneet jo muun muassa Opelin, Mercedes-Benzin, Teslan ja Applen suunnitelmista autonomisten autojen suhteen, ja nyt on vuorossa Ford. Yhtiö ilmoitti eilen investoivansa massiivisesti autonomisten autojen kehittelyyn ja laajentavansa Kaliforniassa olevaa kehitysyksikköään.

Kiinnostavinta yhtiön suunnitelmissa on kuitenkin se, että se aikoo aloittaa täysin autonomisten autojen massatuotannon vuonna 2021 … ja että se ei aio lainkaan myydä niitä tavallisille kuluttajille.

Yhtiön visiossa autot ovat yhteiskäytössä. Kun asiakas kaipaa kyytiä, hän ottaa käyttöönsä yhden lähellä olevista autoista. 

Tämä on samansuuntainen idea aiemmin Uberin hahmottelemien taksipalveluiden kanssa. Autoa on täysin turha omistaa enää itse, jos kyyti autonomisella autolla on edullisempaa ja kätevämpää kuin oman auton omistaminen. Ajamisen aikana voi myös tehdä jotain muuta, kuten vaikkapa rentoutua tai pakertaa töitä.

Autonomisilla, sähköllä toimivilla yhteiskäyttöautoilla autoilla on myös valtava yhteiskunnallinen vaikutus, koska tilaa autoja varten ei tarvita enää niin paljon kuin nykyisin. Tiet voivat olla pienempiä, ja niistä tulee turvallisempia, kun robottiautot voivat sopia keskenään liikkeistään tieverkostossa. 

Fordin kaavailemissa autoissa ei ole kaasupoljinta tai ohjauspyörää. Ne ovat ns. neljännen luokan autonomisia autoja, jotka pystyvät toimimaan täysin itsenäisesti, mutta ajajan tulee kytkeä automaattinen ajo päälle ja pois. Kun laitteisto on päällä, tulee ajajan vain tarkkailla toimintaa ja keskeyttää ajo, jos tilanne muuttuu liian vaaralliseksi esimerkiksi huonon sään vuoksi.

Yhtiö testaa autonomisten autojen tekniikkaa Kaliforniassa ja Arizonassa. Tämän vuoden aikana koeautojen määrä nostetaan noin kolmeen kymmeneen.

Testejä tehdään myös Michiganin yliopiston Mcity, -koeajokaupungissa, joka on kuin palanen oikeaa kaupunkia, mutta tehty vain autonomisten autojen koeympäristöksi. Autoja voi siellä ajaa turvallisesti ja valvotusti erilaisissa olosuhteissa.

Olennaisimpia tekniikoita, jotka kaipaavat vielä parantamista, ovat auton ympäristöä koko ajan laserilla skannaava LiDAR, muut konenäkölaitteet sekä autoa ohjaava tekoäly. Lisäksi käytössä olevia karttoja tulee parantaa ja tarkentaa ennen kuin ne kelpaavat robottiautojen käyttöön.