Mikä Marsissa välkkyy?

Huhtikuun alussa Marsin pinnalla vaeltava Curiosity-kulkija otti kuvia, joissa kaukaisuudessa näkyy kirkas valopiste. Kulkijan mastossa olevan navigointikameran oikean "silmän" kuvassa se näkyy selvästi, mutta vasen "silmä" ei sitä nähnyt. Valopiste näkyi kahtena peräkkäisenä päivänä lähes samalla kellonlyömällä samassa kohdassa ja kummallakin kerralla ainoastaan kameran toisessa kuvassa.

Ennen kuin kenenkään päässä alkaa muotoutua villejä salaliittoteorioita, kannattaa kuunnella, mitä kulkijan pääkameroista vastaava Justin Maki Nasan Jet Propulsion Laboratorysta sanoo: "Curiosityn lähettämien tuhansien otosten joukossa tulee liki viikoittain kuvia, joissa on kirkkaita pisteitä."

Todennäköisiä selityksiä valopisteille on kaksi. Ne voivat olla auringonvalon heijastuksia sileiksi hioutuneiden kivien pinnasta. Huhtikuun alun kuvissa Aurinko on taivaalla valopisteen suunnassa jokseenkin suoraan sen yläpuolella.

 

Toinen vaihtoehto on kosminen säteily, jonka energiset hiukkaset aiheuttavat kameroiden ccd-ilmaisimissa valonvälkähdyksiä. Ne näkyvät kuvissa joko pisteinä tai viiruina riippuen siitä, missä kulmassa hiukkanen sattuu ilmaisimeen osumaan.

Mikäli oheisissa kuvissa näkyvät valopisteet ovat heijastuksia, kiiltävä kivi on harjanteen rinteellä arviolta 160 metrin etäisyydellä kulkijasta. Mikäli ne näkyisivät kummassakin kuvassa, olisi etäisyyden määrittäminen helpompaa ja tarkempaa.

Lisää kuvia löytyy JPL:n sivuilta.

Kuvat NASA / JPL-Caltech 


Päivän kuva 14.9.2013: Curiosityn jarruvarjo

Mars Science Laboratory eli Curiosity-kulkija laskeutui punaisen planeetan kamaralle viime vuoden elokuussa. Menoa hidasti ensin suojakilpi ja lopuksi rakettilavetti, mutta siinä välissä mönkijä ujelsi alaspäin valtavan jarruvarjon varassa. Lähes 16 metrin läpimittainen varjo avautui nopeuden ollessa 2,2 kertaa äänen nopeus Marsin kaasukehässä eli noin 1800 kilometriä tunnissa. Jarruvarjo oli kiinni kulkijan "kehdossa" 80 vaijerilla, joilla oli pituutta 50 metriä. Varjoa testattiin keväällä 2009 maailman suurimmassa tuulitunnelissa, jolla on korkeutta 24 metriä ja leveyttä 37 metriä. Sen sisään mahtuu esimerkiksi Boeing 737 -liikennelentokone. Tuulitunneli on NASAn Ames-tutkimuskeskuksessa Kaliforniassa. Sekä jarruvarjon että tuulitunnelin mittasuhteista saa käsityksen, kun niitä vertaa varjosta alaoikealle seisovaan teknikkoon.

Päivän kuva 18.8.2013: Kuuta kummempi Markus Hotakainen Su, 18/08/2013 - 11:22

Naapuriplaneettamme Marsin kaksi kuuta, Phobos ja Deimos, ovat mitättömän pieniä verrattuna omaan kiertolaisemme. Kuun läpimitta on yli 150-kertainen verrattuna epäsäännöllisen muotoisen Phoboksen keskimääräiseen läpimittaan – ja se on Marsin kuista suurempi. Sekä Phobos että Deimos kiertävät Marsia kuitenkin hyvin paljon lähempänä kuin Kuu kiertää Maata. Siksi Phoboksen näennäinen läpimitta on Marsin pinnalta katsottuna noin puolet Kuun näennäisestä läpimitasta Maan pinnalta katsottuna – tosin Phoboksen koko näyttää muuttuvan sen vaeltaessa punaisen planeetan taivaan poikki – ja Deimoskin erottuu pienenä kiekkona. Kuukaksikon kuvasi Curiosity-kulkija 1. elokuuta.
Kuva: NASA/JPL-Caltech/Malin Space Science Systems/Texas A&M Univ.