envisat

Suuri sinilevälautta Itämerellä

Pe, 08/21/2015 - 09:09 By Jari Mäkinen
Sinilevää saaristomerellä

Päivän kuvaPäivän kuvassa on tänään Itämerellä vellova suuri sinilevälautta. Suomen ympäristökeskus kertoo tuoreimmassa sinileväraportissaan, että sinileväkukintoja on runsaasti Suomen lounaisilla merialueilla, Suomenlahdella sekä Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueilla, ja että järvillä sinilevien määrä on kasvanut edelleen ja on ajankohtaan nähden keskimääräistä suurempi.

”Runsaat sinileväkukinnat jatkuvat Suomen merialueilla. Levää on sekä veteen sekoittuneena että pintakukintoina erityisesti Selkämeren eteläosissa, pohjoisella varsinaisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Koekäytössä olevan ajelehtimisennusteen mukaan Selkämeren levälautat voivat kulkeutua länsirannikon suuntaan lähipäivinä”, sanoo SYKE:n vanhempi tutkija Sanna Suikkanen.

Rannikon havaintopaikoista runsaasti levää on havaittu itäisellä Suomenlahdella Pyhtäällä, Tammion saaristossa ja Haapasaaren ulkomerialueella. Saaristomerellä Kustavin, Turun ja Paimionlahden rannikkoalueilla sekä Hangonselän ja Korppoon saaristoalueilla on lisäksi ollut hieman levää. Sään jatkuessa poutaisena ja heikkotuulisena sinilevätilanne pysynee lähipäivät samankaltaisena.

”Sinilevien pintakukinnat ovat edelleen lisääntyneet järvillä lämpimän sään jatkuessa, ja niiden määrä on ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä suurempi”, kertoo puolestaan samassa sinileväraportissa biologi Satu Maaria Karjalainen.

Sinilevää on havaittu 56 valtakunnallisella havaintopaikalla, joista 41 paikalla on hieman ja 13 paikalla runsaasti sinilevää. Erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja havaittiin edelleen kahdella järvellä, Kaarinan Littoistenjärvellä sekä Lappeenrannan Haapajärvellä. Lisäksi kansalaisilta on tullut muutamia havaintoja runsaista ja erittäin runsaista sinileväkukinnoista Etelä- ja Keski-Suomessa.

Järvien pintavesien lämpötilat ovat pysyneet ajankohdalle tyypillisinä tai 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpinä. Etelä- ja Keski-Suomessa pintaveden lämpötilat ovat 18-21 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa pääosin 17-18 astetta sekä Lapissa 15-16 astetta. Meriveden pintalämpötila on pääosin 16-18 astetta.

 SYKE tarkkailee sinilevää paikan päällä tehtävien havaintojen lisäksi satelliittikuvien avulla, ja otsikkokuvana oleva kuva on otettu amerikkalaisella Landsat-satelliitilla. Kuvia saadaan nyt myös mm. ESAn Sentinel- ja EUMETSATin MetOP-satelliiteilta.

Alla on vielä bonuksena ESAn Envisat-satelliitin ottama kuva eteläiseltä Atlantilta Falkland-saarien (tai Malvinas-saarien, jos asiaa kysyy argentiinalaiselta) luota joulukuulta 2011. Kuvassa suuri ja näyttävä leväkukinta tekee meren pintaan kahdeksikon muotoisen kuvion. Lisää asiaa Envisatin tekemistä sinivelilauttahavainnoista Itämerellä on ESAn sivuilla suomeksi.

Päivän kuva 23.8.2013: Sinilevää vai ei?

Pe, 08/23/2013 - 00:40 By admin

Kuvassa on Itämeren sinilevälauttoja Envisat-satelliitin kuvaamina 27. heinäkuuta 2008. Avaruudesta katsottuna ja erityisesti sopivalla aallonpituusalueella kuvattuna sinilevälautat ovat kaunis näky, mutta ne pilaavat rantoja ja valtaavat meren pintaa limaisella olemuksellaan. Lisäksi ne voivat olla myrkyllisen vaarallisia. Sinileväkukinnat ovat yleisiä makeissa vesissä ympäri maailmaa, mutta harvinaisia merialueilla. Itämeri on yksi harvoista murtovesialueista joissa esiintyy laajoja sinileväkukintoja.

Sinilevä koostuu mikroskooppisen pienistä syanobakteeresta, jotka käyttävät ravinnokseen meren pohjasta nousevaa fosforia. Kun kesäisin ravinteikasta pohjavettä nousee pintaan, saa lämpö sinilevät lisääntymään. Tyyni sää helpottaa levien kertymistä veden pinnalle, kun taas tuulet hajoittavat levälauttoja tehokkaasti.

Kun sinileviä on hyvin runsaasti, vesi värjäytyy levälajista ja kukinnan vaiheesta riippuen hieman ruskehtavaksi, kellertäväksi, vihertäväksi tai jopa turkoosinvihreäksi. Levän väri tulee maanpäälisten kasvien tapaan klorofyllistä, joka muuttaa fotosynteesin avulla Auringon valoa kemialliseksi energiaksi. Sinilevälautta tukahduttaa paikallisesti meren elämää hävittämällä ympäristöstään happea, minkä lisäksi jotkut levälajit ovat haitallisia tai jopa myrkyllisiä kaloille ja ihmisille. Sinilevälauttojen liikkeiden ja kasvamisen seuranta on siksi tärkeää yleisen turvallisuuden kannalta.

Maailmanlaajuisesti levät vaikuttavat olennaisesti ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrään, joten niiden seurannan avulla voidaan tarkentaa ilmastonmuutosta kuvaavia malleja.

SYKE seuraa levätilannetta

Suomen ympäristökeskus SYKE kanssa satelliittikuvien avulla Itämeren ja järvien pintalevälauttatilannetta. Päivittäin saatavista satelliittikuvista tulkitaan veden sameutta, jolloin veden pinnalle muodostuvat levälautat erottuvat hyvin. Pilvisyys estää kuitenkin usein kuvan hyödyntämisen ainakin osassa Itämerta. Riittävän pilvettömiltä päiviltä tulokset esitetään teemakarttoina, joissa pintalevät erottuvat erivärisinä kiehkuroina levätiheyden mukaan. Levätilannetta seurataan myös tutkimusaluksilta ja Itämerta risteileviltä kauppalaivoilta sekä perinteisillä havaintoasemilla, kuten myös Rajavartiolaitoksen ja meripartiolaisten toimesta.

Suomen ajankohtaisesta levätilanteesta on tietoa Järviwikin leväsivustolta www.jarviwiki.fi

Nyt jo sammuneen Envisatin sekä muiden maanhavaintosatelliittien kuvia on ESAn Maapallo-arkistossa.

Kuva: ESA / Envisat