Suuri auringonpilkku röyhtäilee

Aurinko 22.10.2014 SDO-satelliitin kuvaamana
Aurinko 22.10.2014 SDO-satelliitin kuvaamana
AR2192

Auringossa on parhaillaan näkyvissä erittäin suuri auringonpilkkuryhmä. Tämä numeron AR2192 saanut pilkkuryhmä on kääntynyt viime päivinä enemmän ja enemmän näkyviin Auringon pyöriessä, ja se on samalla tullut koko ajan suuremmaksi. Nyt se on kooltaan jo jotakuinkin planeetta Jupiterin kokoinen, noin 125000 km halkaisijaltaan.

Se on saanut aikaan viimeisen kahden päivän aikana seitsemän keskivoimakasta purkausta, joista viimeisin, nyt yöllä Suomen aikaa klo 4:59 tapahtunut oli jo lähes voimakkaimpien aurinkopurkausten X-kategoriaan kuulunut. AR2192:n magneettikenttä on havaintojen mukaan hyvin epävakaa, joten on odotettavissa, että lähipäivinä ryhmä roihauttaa vielä suurempia purkauksia – kenties jopa niin voimakkaita, että niistä saadaan maapallolle kirkkaita revontulia. Todennäköisyys X-tason aurinkopurkauksille on noin 20%.

Sitä mukaa kun Aurinko kääntyy ja pilkkuryhmä tulee keskemmälle, siitä mahdollisesti tulevat niin sanotut koronamassapurkaukset voivat myös sinkoutua myös Maan suuntaan ja saada aikaan lähiavaruudessa myrskyisää avaruussäätä.

Päivitys 22.10. illalla klo 20
Pilkkuryhmästä tuli keskiviikkona 22.10. iltapäivällä noin klo 17 Suomen aikaa X-luokan purkaus lähes suoraan kohti Maata. Purkauksen voimakkuus oli tarkalleen X1.6. Alla olevassa kuvassa näkyy Auringosta tulevan röntgensäteilyn vuo GOES-satelliitin havaitsemana.

Aurinko on muutenkin aktiivinen. Sunnuntaina se leiskautti toisesta pilkkuryhmästä X-luokan purkauksen ja aikaisempien purkausten syystä (tai ansiosta) toissa yönä Suomessakin näkyi jo upeita revontulia eteläistä Suomea myöten. Lisäksi Auringon voimistunut ultraviolettisäteilytaso ionisoi Maan yläilmakehää sen verran voimakkaasti, että radioliikenteessä ja paikannussatelliittien signaaleissa oli häiriöitä.

Vaikka AR2192 onkin jättimäisen suuri, ei se ole mikään kummallisuus. Auringon aktiivisuus yleisestikin oli esimerkiksi viime helmikuussa korkeammalla, ja silloin Auringosta tuli jopa luokkaan X4.9 kuulunut purkaus, eli erittäin voimakas sellainen.

Tämä kaikki on normaalia, sillä Aurinko on 11-vuotisen aktiivisuusjaksonsa maksimissa. Vaikka tämän pilkkujakso 24:n aktiivisuus on ollut keskimääräistä matalampi, on se jaksanut tuottaa monia kauniita revontulinäytelmiä. Edellisistä aktiivisuusmaksimeista tuttuja hyvin voimakkaita avaruussäämyrskyjä ei tämän maksimin aikana ole vielä kuitenkaan koettu.

Olisiko sellainen pian tulossa lähipäivinä?

Avaruussäätilannetta voi seurata mm. Ilmatieteen laitoksen Auroras Now -palvelusta: http://aurora.fmi.fi

Aurinko oli viimeksi hyvin aktiivinen syyskuussa. Kirjoitimme silloin suurista purkauksista artikkelissamme: http://www.tiedetuubi.fi/?q=node/964

AR2192

Pilkkuryhmä AR2192.

Päivän kuva 27.8.2013: Jättiläisplaneetan revontulet

Auringon aktiivisuus on näihin aikoihin maksimissaan ja se tietää myös revontulien keskimääräistä yleisempää näkymistä. Maa ei kuitenkaan ole ainoa planeetta, jonka yötaivaalla leimuavat pohjantulet. Ilmiö on yleinen kaikilla planeetoilla, joilla on magneettikenttä. Aurinkokunnan jättiläisellä, Jupiterilla, on kymmenen kertaa voimakkaampi magneettikenttä kuin Maalla. Jos Jupiterin magnetosfäärin pystyisi näkemään paljain silmin, se olisi yötaivaallamme viisi kertaa täysikuuta suurempi. Sen vuoksi Jupiterissa myös revontulet ovat mittasuhteiltaan toista luokkaa kuin meillä. Näkyvän valon ja ultraviolettialueen yhdistelmäkuvan Jupiterista on ottanut Hubble-avaruusteleskooppi helmikuussa 2007. Valtaisat, liki 40 000 kilometrin läpimittaiset revontuliovaalit ympäröivät sekä pohjoisia että eteläisiä napa-alueita.