Suuret ja kauniit kokoontuivat jälleen Sveitsin Davosissa, kun vuonna 1971 perustettu Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) järjesti vuosittaisen talvikokouksensa. Kokous alkoi keskiviikkona ja päättyy tänään lauantaina.

Viikon aikana alppikylään saapui kutsuttuina poliitikkoja, tutkijoita, toimittajia ja ennen kaikkea kansainvälisten suuryritysten johtoa keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. 

Juuri ennen kokouksen alkua WEF julkaisi jäsenilleen teettämänsä tulevaisuuden uhkia kartoittavan tutkimuksensa (The Global Risks report 2015). Kymmenettä kertaa julkaistava raportti paljastaa käänteen valtaapitävien ajattelussa; siinä missä lista keskeisistä uhista on aikaisempina vuosina värittynyt talouden sinisistä laatikoista, nyt huolestusta aiheuttavat geopoliittinen tilanne, valtioiden sisäinen sosio-ekonominen epätasa-arvo, ympäristöuhat ja korkean teknologian haavoittuvaisuus.

Ilmastonmuutoksellakin on hintansa

Ympäristön osalta raportissa korostetaan kansainvälisen yhteisön ja yritysmaailman kykenemättömyyttä ymmärtää ja käsitellä monimutkaisia ja verraten hitaita ympäristöongelmia. Keskeisimmiksi ongelmiksi raportti nimeää ilmastonmuutokseen mukautumisen epäonnistumisen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja vakavat vesivaroihin liittyvät kriisit. 

Erityisen vaikeana pidetään ilmastonmuutoksen kaltaiseen kompleksiin ilmiöön varautumista ja vaikuttamista, sillä ympäristöongelmia on totuttu pitämään yksittäisinä rajallisina kriiseinä kuten vaikkapa öljyonnettomuuksina, joiden jälkeen tilanteen voidaan ajatella tai ainakin toivoa ennemmin tai myöhemmin palaavan ennalleen.

Se, että suuryritysten ja päämiesten tapaamisessa puhutaan konkreettisesti ympäristöstä ja ilmastosta, viestii hyvin siitä, että näiden kahden taloudellinen arvo tunnustetaan nyt aiempaa paremmin – ainakin periaatteessa.

Internetin turvallisuus?

Korkean teknologian uhkakuvat kytkeytyvät erityisesti tietoverkkojen haavoittuvaisuuteen. Raportissa arvioidaan, että mikäli internetin haavoittuvuuksia ei pystytä käsittelemään kansainvälisellä tasolla, kyberhyökkäysten ja väärinkäytösten pelko saattaa jopa estää laajamittaisen esineiden internetin (Internet of Things) synnyn.

Kun nykyisellään tietoverkkojen yhteydessä puhutaan yksityisyyden suojan ongelmista, esineiden ja asioiden internetissä uhat voisivat kohdistua fyysisiin olioihin ja aiheuttaa hengenvaaran. Esimerkkinä käytetään autoilua (ilmeisesti viitaten vaikkapa Googlen autoilua mullistaviin kuskittomiin autoihin): jos kybervarkaus kohdistuu yksilöidyn auton sijaintitietoon, loukataan yksityisyydensuojaa, mutta jos kyberroisto ulottaa kyntensä auton hallintajärjestelmään, pelissä onkin pahimmassa tapauksessa autoilijan ja muiden tiellä liikkujien henki.

Korkean teknologian uhkiin luetaan erityisesti nanosovellusten kaltaisten monimutkaisten ja (pitkäaikais- ja yhteis-)vaikutuksiltaan tuntemattomien tuotteiden nopea siirtyminen kaupalliseen levitykseen.

"Hyvinvointia ei ole ilman turvallisuutta"

Ranskan presidentin François Hollanden kokouksessa sanoma toteamus osoittaa suunnan, mihin WEF:n raporttikin jo viittasi: kyselyihin osallistuneiden keskuudessa vallitsi laaja huolestuneisuus valtioiden sisäisestä sosio-ekonomisesta epätasa-arvosta, valtioiden keskinäisestä nokittelusta ja kansainvälisistä jännitteistä, jotka vaikeuttavat ilmastonmuutoksen kaltaisten rajoista piittaamattomien ilmiöiden käsittelyä.

Rakenteellinen työttömyys ja laajamittainen epätasa-arvo luovat kasvualustaa nationalismille ja valtioista irrallisten ISISin kaltaisten ryhmittymien synnylle, mitkä taas ovat omiaan heikentämään kansainvälistä yhteistyötä ja luottamusta valtioiden välillä. 

Lääkkeeksi yhteiskuntaa haurastaviin ongelmiin raportin tekijät tarjoavat julkisten palveluiden turvaamista – koulutusta, toimivaa infrastruktuuria, terveydenhuoltoa – voisiko siis jopa tulkita hyvinvointivaltiota!

Mikä on Maailman talousfoorumi?

WEF kuvaa itseään riippumattomaksi foorumiksi, mutta on ainakin taloudellisesti riippuvainen rahoittajistaan, eli suurteollisuudesta. 

Davosin talvikokousta on kritisoitu menneinä vuosina kiivaasti. Varjokokoustaan tänä vuonna viimeisen kerran samassa alppikylässä pitävä Public Eye Awards jakaa kyseenalaista kunniaa suuryrityksille, erityisenä painotuksena "likaiset teot" sosiaalinen vastuun ja ympäristötuhojen saralla. PEA:n toimintaan osallistuu joukko kansalaisjärjestöjä lukuisista maista, ja kokonaisuutta hallinnoi sveitsiläinen Bernin julistus (Berne Declaration) sekä Sveitsin Greenpeace. 

Perjantaina 23.1. PEA jätti hyvästit Davosille ja luovutti erityispalkinnon pitkäaikaisesta vastuuttomuudesta Chevronille (Public Eye Lifetime Award 2015). Ei liene yllätys, että mittavia ympäristötuhoja Equadorin sademetsäalueilla aiheuttanut ja vastuutaan pakoillut Chevron on yksi WEFin rahoittajista.

Nostaessaan sosiaaliset ja ympäristöongelmat keskeisiksi huolenaiheiksi WEF asettuu mielenkiintoisen ongelman äärelle. Oletettavasti Chevronin ja vaikkapa Goldman Sachsin kaltaiset yritykset ja suuri osa WEF:n osallistuvista poliittisista päättäjistä perustavat toimintansa ja päätöksensä jatkuvan kasvun periaatteelle. 

Onkin mielenkiintoista seurata, mitä ratkaisuja tässä viitekehyksessä tarjotaan esimerkiksi ympäristöongelmiin, jotka lähtökohtaisesti johtuvat kasvavasta paineesta rajalliselle ympäristölle.

Todennäköisesti suurin osa kauniista sanoista Davosissa jää vain puheeksi, mutta on hyvä, että ympäristöstä ja tulevaisuuden konkreettitista uhista sekä mahdollisuuksista puhutaan yhä useammin korkealla tasolla ja sen taloudellinen merkitys myös nousee puheisiin. 

Vaikka tietoisuus ympäristön tilasta onkin noussut, heijastanee Suomea kokouksessa edustaneen pääministeri Alexander Stubbin blogikirjoituksen ensimmäinen lause ainakin jossain määrin tämänvuotisen Davosin kokouksen henkeä: “Vaikka Davosin Talousfoorumissa on väkeä kaikkialta maailmasta, iso osa keskusteluista pyörii Euroopan ongelmien ympärillä."