Atlantassa, Georgiassa, Yhdysvalloissa oli apteekki nimeltä Jacob's Pharmacy. Sen pitäjä, apteekkari John Stith Pemberton sai idean myydä asiakkailleen terveysjuomaa, joka vaikuttaisi "aivoja ja hermoja piristävästi": hän sekoitti suuressa, 113 litraa vetävässä nuotion päällä porisseessa messinkikattilassa paksua, siirappimaista nestettä, mihin hän lisäsi kokaiinin lehtiä ja kofeiinia paljon sisältäviä kolapähkinöitä.
Kolapähkinöissä, jotka eivät kasvitieteellisesti katsottuna ole pähkinöitä, on jopa kahvipapuja enemmän kofeiinia, noin 2,8 %. Ja kokaiinin hieman eri tavalla piristävä vaikutus on tuttu kaikista huumausaineista kuulleille.
Näistä kahdesta aineesta tuli juoman nimi, Coca-Cola, ja nimen keksinyt Pembertonin kirjanpitäjä Frank Robinson teki myös nimestä sen kaikkialla nyt tunnetun logon.
Lääkkeenä myyty paksu tökötti ei ollut kovin suosittua, vaikka sen markkinoitiin auttavan tehokkaasti mm. päänsärkyyn, hysteriaan, melankoliaan ja moniin muihin hermoihin liittyviin oireisiin.
Lisätäkseen juomansa miellyttävyyttä, Pemberton sekoitti ainettaan muun muassa viiniin, mutta sekään ei saanut yleisön suosiota.
Sitten hän keksi liuottaa tahmaansa kuplivaan soodaveteen ja tarjoilla sitä soodavesiastioista, samovaarin näköisistä porsliinisista juoma-automaateista. Se oli jo suositumpaa, mutta vielä paremmin juoma alkoi mennä kaupaksi, kun siirappilääkettä tarjoiltiin yksinkertaisesti hiilihappoveden kanssa.
