15 000 litran cocktail keuhkoihin

Jokaisella hengenvedolla keuhkoihimme kulkeutuu kirjava cocktail, jossa vilisee ilman mukana monenlaisia hiukkasia, itiöitä, mikrobeja ja muuta mömmöä. Ihminen hengittää noin 15 000 litraa vuorokaudessa, joten keuhkomme joutuvat tulemaan toimeen varsin suuren epäpuhtausmäärän kanssa koko ajan. Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen professori Juha Vinha kertoo kuinka pystymme elämään niiden vaikutuksien kanssa.

28.10.2014

Koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, on suurin huomio viime aikoina kohdistunut sisäilman laatuun – etenkin kun siinä on ollut (ja on edelleen usein) toivomisen varaa.

"Kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit päästävät sisäilmaan erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä", kertoo Vinha TTY:n Rajapinta -lehdessä.

"Niiden määrä kuitenkin yleensä vähenee ajan myötä. Rakennusmateriaalit on luokiteltu eri luokkiin niiden päästöjen mukaan, ja paras luokka on M1".

Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi ulkoa kulkeutuva katupöly, pakokaasut ja noki sekä kotieläimistä irtoava eläinpöly. Jokainen uloshengitys tuottaa sisäilmaan hiilidioksidia, ja kun sen pitoisuus nousee liian suureksi, ilma tuntuu loppuvan. Tupakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi tiedettyä yhdistettä.

"Sisäilmaan kulkeutuu ulkoa siitepölyä ja kasvien itiöitä, joiden vaikutuksien kanssa me normaalisti pystymme pärjäämään", professori Vinha (kuva alla) toteaa. "Joukossa on myös homesienten itiöitä, mutta niiden pitoisuudet alkavat nousta oleellisesti vasta silloin, jos rakennuksessa ilmenee kosteusvaurio".

TTY:n rakennustekniikan laitoksen professori Juha Vinha (Kuva: Petri Laitinen).

Kosteus aiheuttaa hometta

Jos rakennusmateriaalit kastuvat rakennusaikana tai rakennukseen syntyy kosteusvaurio, alkavat ilmassa olevat haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mikrobit lisääntyä. Jos sisäilman suhteellinen kosteusprosentti on 80 prosenttia, vie puolisen vuotta ennen kuin homeet alkavat kasvaa. Jos suhteellinen kosteusprosentti on yli 90, homeiden kasvu herkimmissä materiaaleissa alkaa Vinhan mukaan muutamassa viikossa. Jotta hometta ei syntyisi, suhteellinen kosteus täytyy pudottaa alle 80 prosenttiin. Tämä voidaan tehdä tilanteesta riippuen esimerkiksi suojaamalla rakenteita kosteusrasituksilta, nostamalla lämpötilaa tai lisäämällä ilmanvaihtoa.

"Rakennukset pitäisi suunnitella sellaisiksi, ettei synny homeen kasvua", selittää Vinha. "Pitää tuntea rakennusmateriaalit ja tietää miten rakennus käyttäytyy eri vuodenaikoina. Herkemmin homehtuvat materiaalit pitäisi sijoittaa lähelle sisäpintaa, ja kosteudenkestävät materiaalit lähemmäksi ulkopintoja."

Sisäilmasta ja homeesta oireilu on yksilöllistä. Joku voi sairastua jo lyhyen altistumisen jälkeen, siinä missä toinen saa vain lieviä oireita. Jotkut ihmiset eivät haitallisten aineiden pitoisuuksista huolimatta oireile lainkaan.

"Vieläkään ei ole pystytty suoraan osoittamaan, että jonkun henkilön sairastuminen johtuisi homevauriosta, vaikka tiedämme, että näillä asioilla on usein tietty yhteys".

Ilmanvaihto poistaa kosteutta ja epäpuhtauksia

Ilmanvaihdon avulla estetään sisätilojen liiallista kosteutta ja poistetaan rakennusmateriaaleista lähtöisin olevia epäpuhtauksia sekä hiilidioksidia. Ilmanvaihdolla tuodaan myös ulkoilmaa sisälle korvausilmaksi.

"Mutta jos sisäilman ilmanvaihtoa ei ole säädetty kunnolla, poistoilman määrä voi joissain tapauksissa olla paljon suurempi kuin tuloilman määrä. Silloin talon sisään muodostuu suuri alipaine, ja rakennuksen ulkovaipasta ja maaperästä voi tulla sisään merkittävästi haitallisia aineita."

"Haitalliset aineet kuten maaperän radonkaasu pääsevät sisälle hyvin pienistä raoista", jatkaa Vinha. "Tästä syystä talon ilmatiiviyden tulee olla hyvä. Ilmatiiviissä talossakin on kuitenkin hyvin tärkeää säätää ilmanvaihto oikein, koska vaippaan jää aina ilmavuotokohtia, joista haitallisia aineita virtaa sisäilmaan alipaineen kasvaessa".

Jos sisälle syntyy kova alipaine, myös takkahormit alkavat Vinhan mukaan tuoda savua ja nokea sisään sen sijaan, että kuljettaisivat sitä ulos. Alipaine voi myös vetää viemärikaasuja sisätiloihin viemäreistä.

Viinamäentien rakennustyömaan takapiha kevätiltana Siilinjärvellä. Kuva: flickr/Janne

Suuri osa suomalaisista on tyytyväisiä asuntoonsa

Ensi vuonna päättyvässä INSULAtE-hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla voidaan arvioida energiatehokkuutta parantavien korjausten vaikutuksia sisäilmaan ja asukkaiden terveyteen. Tutkimuskohteena ovat pääasiassa kerrostaloasunnot.

Hankkeessa tehdään sisäilman laadun kenttämittauksia korjausrakennuskohteissa Suomessa, Liettuassa, Latviassa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi haastatellaan asukkaita ja isännöitsijöitä.

"Hankkeessa on jo analysoitu ennen korjauksia tehtyjen mittausten tuloksia", kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Virpi Leivo TTY:n rakennustekniikan laitokselta. "Tekeillä ovat vielä korjausten jälkeiset mittaukset ja niiden tulosten analysoinnit."

Suomessa mittauksia tehtiin viidessäkymmenessä asuinkerrostalossa yhteensä kahdessasadassa asunnossa. Niiden perusteella selvisi muun muassa, että kerrostalohuoneistot näyttäisivät olevan liian lämpimiä lämmityskaudella.

"Lämpötilan säädöllä voitaisiin saavuttaa energiansäästöä", toteaa Leivo.

Suurimmassa osassa asunnoista sisäilman laatu oli kohtuullisen hyvä jo ennen korjausta, ja ilmanvaihto oli useimmiten riittävä. Samoin pääosin ulkoilmasta peräisin olevien pienhiukkasten pitoisuudet olivat alhaisella tasolla. Silmiä ja hengitysteitä ärsyttävän, maaleista ja huonekaluista peräisin olevan formaldehydin pitoisuus oli myös yleensä alhainen, jopa sisäilmastoluokituksen tiukimman raja-arvon alittava.

Asukkailta myös kysyttiin asuinympäristöön, asuinrakennukseen, asunnon sisäympäristötekijöihin ja asukkaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita asumisterveyskyselyllä ja -päiväkirjalla. Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä asuntoonsa ja sen sisäilman laatuun.

INSULAtE-hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka vastaa hankkeessa terveyteen liittyvistä tutkimuksista. TTY vastaa rakennusteknisistä ja Kaunasin teknillinen yliopisto altistumisen arviointiin liittyvistä tutkimuksista. Hankkeeseen osallistuu myös yrityskumppaneita. Hanketta rahoittavat EU Life+ ohjelma sekä Energiateollisuus ry.


Miten sisäilman voi pitää puhtaana ja raikkaana?

  1. Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta ja säädä tulo- ja poistoilma oikein. Voit seurata sisätilojen paine-eroja ulkoilmaan nähden tarvittaessa myös mittarilla.
  2. Pyri tiivistämään vaipan ilmavuotokohdat. Ilmavuodot saa selville lämpökuvauksella, kun mittauksen ajaksi sulkee talon tuloilmakanavan. Rakenteiden ilmatiiviys on tärkeää myös sisätilojen viihtyisän lämpötilan kannalta.
  3. Vaihda tuloilman suodattimet säännöllisesti. Suodatin estää ötököitä ja isoja hiukkasia pääsemästä sisälle. Jos tuloilman suodatin likaantuu, alipaine sisätiloissa lisääntyy eikä ilma vaihdu kunnolla. Lisäksi korvausilmaa tulee enemmän vaipparakenteiden läpi, mikä tuo sisäilmaan epäpuhtauksia.
  4. Pidä ilmanvaihtokanavat mahdollisimman puhtaina. Suojaa ne rakentamisen aikana, sillä likaiset ilmanvaihtoputket huonontavat sisäilman laatua. Koska putket ovat vaikeasti puhdistettavia, anna niiden puhdistus ammatti-ihmisten hoidettavaksi.
  5. Tuuleta pois epämiellyttävät hajut. Mutta älä pidä ikkunoita auki liian pitkään, koska silloin ilmanvaihdon säädöt eivät toimi oikein. Tuuleta vain silloin tällöin tai tarpeen mukaan.

Teksti on lainattu käytännössä suoraan TTY:n sidosryhmälehti Rajapinnassa julkaistusta artikkelista 15 000 litran cocktail suoraan keuhkoihin, jonka ovat kirjoittaneet Leena Koskenlaakso ja Marjut Kemiläinen. Juha Virman kuvan on ottanut Petri Laitinen, muut kuvat Wikipediasta ja Flickr-palvelusta.