Tänään vietetään jälleen elokuvan vuosipäivää, sillä 22. maaliskuuta vuonna 1895 ranskalaisveljekset Auguste ja Louis Lumière esittivät julkisesti maailman ensimmäiset elävät kuvat.

Pariisissa osoitteeseen 44, rue de Rennes kerääntyneet kutsuvieraat näkivät silloin kolmeminuuttisen, lyhyistä filminpalasista kokoon harsitun 17 metriä fyysiseltä pituudeltaan olleen elokuvan nimeltä "La Sortie des ouvriers de l'usine Lumière". Nimensä mukaisesti elokuvassa perheen valokuvausvälinetehtaan (siellä valmistettiin mm. kemikaaleja ja valokuvauslevyjä) työntekijän poistuvat tehtaalta. Otsikkokuvassa on väritetty yksi ruutu alkuperäisestä mustavalkoisesta elokuvasta.

Veljesten isä Antoine Lumière oli maalari ja valokuvaaja, josta tuli eräs ensimmäisistä valokuvausalan teollisuusyrittäjästä, joten Augustella ja Louisilla oli hyvät mahdollisuudet jatkaa valokuvauksen parissa. He kunnostautuivatkin keksimällä jopa 170 erilaista alaan liittyvää patenttia, mutta heidän suurin kiinnostuksensa oli elokuva. Tässä vuosi 1895 oli käänteentekevä, sillä he keksivät silloin kinematografin.

Kyseessä oli helposti paikasta toiseen liikuteltava elokuvakamera, joka toimi myös juuri valotetun filmin kehityslaitteena. Lisäksi sitä saattoi käyttää elokuvaprojektorina. Olennainen osa keksintöä oli filmin reunassa olevat reiät, joiden avulla filmin siirtäminen onnistui kätevästi.

Kinematografi patentoitiin 13. helmikuuta 1895 ja Lyonissa sijainneelta tehtaalta lähtevät työläiset kuvattiin 19. maaliskuuta 1895.

Veljekset tekivät aluksi kymmenen lyhytfilmiä, joita esitettiin ensin kutsuvieraille, mutta vuoden lopussa, 28. joulukuuta 1895 Lumièret järjestivät ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen Pariisissa.