Päivitys sunnuntaina 13. syyskuuta: tilanne on tältä kerralta ohitse, mutta etenkin Lapissa kannattaa edelleen katsella taivaalle. Ennuste ei lupaa revontulia eteläiseen Suomeen, ja vain 40% todennäköisyydellä kohtalaisen suurta aktiivisuutta myös pohjoiseen.
Kaikki viittaa tällä hetkellä siihen, että ensi yöstä olisi tulossa jälleen erinomainen revontulten katsomisen kannalta: magneettikenttä on hyvin häiriöinen eteläistä Suomea myöten, satelliittien mittaamat arvot ovat myös koholla ja ennuste lupaa 55% todennäköisyydellä voimakasta aktiivisuutta korkeille leveyspiireille sekä 30% todennäköisyydellä keskikorkeuksille, eli esimerkiksi Etelä-Suomeen. Myös sää näyttää olevan varsin selkeä kautta koko Suomen.
Tänään siis kannattaa ehdottomasti kömpiä ulos illalla ja katsella taivaalle. Eilen illalla aktiivisuus pääkaupunkiseudullakin alkoi jo kymmenen aikaan, mutta hiipui illan kuluessa varsin nopeasti. Otsikkokuvassa oleva revontuliovaali, magneetista pohjoisnapaa ympäröivä revontulialue ulottuu jo nyt keskisen Suomen päälle, joten on todennäköistä, että illan kuluessa aktiivisuus kautta Suomen tulee olemaan eilistäkin voimakkaampaa.
Parhaimmillaan revontulet voivat näkyä jopa kaupunkien keskustoissa kirkkaiden valojen läpi, mutta todennäköisemmin ne näkee pimeässä. Kannattaa siis hakeutua mahdollisimman kauas valoista ja katsoa pohjoiselle taivaalle, missä aktiivisuus yleensä alkaa. Sieltä revontulet voivat nousta ylemmäs taivaalla ja jos hyvin käy, ne loimuavat suoraan pään päällä ja muodostavat taivaalle huimasti vihreän, punaisen ja sinisenkin väreissä loimuttavan kruunun, niin sanotun koronan.
Kirjoittaja näki tällaisen Helsingin keskustasta viime keväänä, joten sen todellakin voi nähdä myös kaupungista.
Toisaalta on mahdollista, että nyt povattu revontuliyö lässähtää aktiivisuuden nopeasti hiipuessa, eikä taivaalla näy juuri mitään – jos yhtään mitään. Joka tapauksessa aktiivisuudessa on todennäköisesti illan kuluessa vaihtelua, ja ulkona kannattaa käydä katsomassa useampaan kertaan.
Ja ulos kannattaa todella mennä itse, eikä vain katsoa ikkunan läpi: ikkuna rajaa näkökenttää, heijastelee ja sisältä katsoessa usein silmät eivät ole sopeutuneita pimeään. Jos näytelmä on todella kirkas ja komea, niin sen tosin näkee myös akkunasta katsoen – mutta se on erittäin harvinaista. Siis ulos!
Lue eilinen juttumme revontulista: Taivaalla leiskuu taas.