Yhtiö on rakentanut Nevadaan koeradan, joka toistaiseksi on tosin varsin lyhyt, vain noin 500 metriä. Se on kuitenkin merkittävä siinä mielessä, että se on ensimmäinen täysikokoinen, "oikea" palanen rataa, joka toimii itse myös junan moottorina.

Juna kulkee eteenpäin radan sisällä olevien sähkömagneettien voimalla; rata itsessään on lineaarisähkömoottori, joka puskee koko ajan junan vaunuja eteenpäin.

Eilinen, amerikkalaiseen tapaan varsin hehkutettu mediatapahtuma oli ensimmäinen kerta, kun koerataa näytettiin julkisesti toiminnassa. Show oli varisin lyhyt, mutta näyttävä: alumiininen koevaunu rynnisti matkaan 2,4 g:n kiihtyvyydellä ja kiisi parhaimmillaan noin 150 km/h käytännössä äänettömästi, ennen kuin iskeytyi noin 350 metrin matkan jälkeen radan alle tehtyyn hiekkahidasteeseen. Kaikki kesti noin kaksi sekuntia.

Vastaisuudessa yhtiö aikoo pidentää rataa ja laittaa sen ympärille suuren putken, jonka sisältä voidaan imeä ilmaa pois. Näin pienempi ilmanvastus hidastaa matkantekoa vähemmän kuin kulkeminen normaalisti ilman putkea, ja näin juna voi kulkea olennaisesti tavallisia junia nopeammin, noin 1000 km/h.

Tavoitteena on noin kilometrin pituinen palanen hyperloop-junarataa jotakuinkin sellaisessa muodossa, kuin sellaisia voitaisiin rakentaa oikeasti.

Kuten koe osoitti, ei kyseessä ole enää pelkkä haave, vaan oikeasti toteuttamiskelpoinen idea.

Hyperloop on Falcon-raketeistaan ja Tesla-sähköautoista tunnetun Elon Muskin ehdottama systeemi, joka tekisi mahdolliseksi esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan matkaamisen vain vajaassa puolessa tunnissa. Muskin alkuperäinen ajatus on yhdistää Los Angeles ja San Francisco tällä supernopealla yhteydellä, jolloin kaupunkien välinen matka taittuisi vain 35 minuutissa.

Junia ja niiden tekniikkaa kehittää parhaillaan useampikin yhtiö, joista Hyperloop One on kaikkein pisimmällä.

Alla on pieni video, joka kertoo eilisen testin perusidean. Sen alla on puolestaan linkkejä aikaisempiin Hyperloop-juttuihimme.