Hurja pelastusoperaatio Etelämantereella

Uuden-Seelannin kuninkaalliset ilmavoimat saivat viikonloppuna hälytyksen Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön McMurdo-asemalta Etelämantereelta: kolme henkilöä kaipaa pikaista lääketieteellistä hoitoa ja siirtoa sairaalaan. Ja niin Hercules lähti matkaan.

07.08.2025

McMurdo on Etelämantereen suurin asutuskeskus, tutkimusasema, missä on kesäkaudella (lokakuusta helmikuuhun) jopa noin 2000 asukasta ja nyt talviaikaan (maaliskuusta syyskuuhun) noin 200 henkilöä.

Se on logistinen tukikohta muille Etelämantereen tutkimusasemille ja tutkimusasema, missä tehdään kaikenlaisia mittauksia ja havaintoja ilmastotutkimuksesta, biologian ja geologian kautta astrofysiikkaan.

Asema sijaitsee Rossin saaren eteläkärjessä skotlantilaisen tutkimusmatkailijan Archibald McMurdon mukaan nimetyllä alueella lähes suoraan Uudesta-Seelannista etelään Etelämantereen rannikolla.

Näin talvella siellä vallitsee kaamos, kuten Pohjois-Lapossa, ja olosuhteet ovat vaikeat. 

Aseman sairaala pystyy hoitamaan monia vakaviakin sairastapauksia, mutta viime viikonloppuna yksi potilas kaipasi kiireesti siirtoa täysin varusteltuun sairaalaan ja kaksi muuta henkilöä olivat lähes siirron tarpeessa. 

Lääkintäevakuointipyyntö lähetettiin Uuden-Seelannin kuninkaallisille ilmavoimille (RNZAF), koska heillä on kokemusta Etelämantereella lentämisestä ja Uusi-Seelanti on lähellä – tai siis suhteellisen lähellä, sillä lento yhteen suuntaan kestää noin seitsemän tuntia.

Ilmaoperaatioiden komentaja, kommodori Andy Scott toteaa RNZAF:n tiedotteessa, että äärimmäinen kylmyys, vaihtelevat sääolosuhteet ja laskeutuminen jäälle pimeässä tekivät keskitalven lennosta Etelämantereelle yhden haastavimmista RNZAF:n lentomiehistöjen suorittamista tehtävistä. 

"Miehistö voi yrittää lentoa vasta säätietojen saamisen ja kiitotien kunnon tarkan selvittämisen jälkeen."

McMurdon kiitotie on jäällä, eikä sitä pidetä yllä talviaikaan, koska liikennettä ei normaalisti ole. Se piti aurata ja tasoittaa erikoislentoa varten pimeässä, hyvin kylmässä ja kovassa tuulessa.

Vaikka kiitotie olisikin kunnossa, laskeutuminen sinne pimeänäkölaseilla äärimmäisissä sääolosuhteissa oli vaikeaa. Koneessa oli riittävästi polttoainetta paluumatkaan myös siinä tapauksessa, että laskeutuminen ei olisi ollut mahdollista.

"Tämä yhdistettynä siihen, että alueella ei ole varalaskupaikkaa, lisää riskiä. Näitä tehtäviä ei oteta kevyesti." 

 

Erikoisvarusteltu Locheed C-130J Hercules -kuljetuskone siirrettiin Aucklandista Christchurchiin viime sunnuntain iltapäivänä, ja miehistö odotti sen jälkeen hyvää säätä lennon suorittamiseen. 

Tiistai-iltapäivänä miehistö päätti lähteä lentoon. Jäälle laskeuduttuaan lentokoneen moottorit pidettiin käynnissä, jotta ne pysyivät lämpiminä kovassa pakkasessa, ja samalla koneeseen tankattiin lisää polttoainetta. Lyhyen perillä vietetyn ajan mukaan lukien evakuointilento kesti noin 19,5 tuntia. 

Hercules laskeutui takaisin Christchurchiin eilen keskiviikkona aamulla ja potilaat ovat sairaalassa saamassa hoitoa.

Mukana lennolla oli lentäjien lisäksi Uuden-Seelannin puolustusvoimien lääkintähenkilöstöä, jotka valvoivat potilaiden tilannetta Christchurchiin. 

Kuvat: RNZAF