Asteroiditörmäys tappoi dinosaurukset 65 miljoonaa vuotta sitten, mutta paljon aikaisemmat iskut saattoivat auttaa elämää syntymään ja kehittymään. Viitteitä tästä löytyy yllättäen Suomen kallioperästä, Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevasta Lappajärven kraatterista.
Lappajärvi syntyi kymmeniä miljoonia vuosia sitten, kun noin puolikilometrinen asteroidi iskeytyi voimalla maankamaraan. Lukuisat jääkaudet ovat kuluttaneet kallioperää niin, että kraatteriin syntynyt järvi ei ole enää likikään pyöreä, mutta jo pitkään sen on tiedetty olevan erikoinen muodostelma.
Aiemmin Lappajärven arveltiin olevan tulivuoren kraatteri, mutta 1970-luvun lopulla Martti Lehtinen osoitti tutkimuksillaan, että kyse on törmäyskraatterista. Siitä huolimatta paikkakunnalla järjestetään kesäisin yhä Tulivuorirock-musiikkifestivaali.
Elämä on noin 3,8 miljardia vuotta sitten kenties saanut alkunsa kuumissa lähteissä, jotka liittyvät hydrotermiseen toimintaan. Nykyisin se kumpuaa vulkanismista, mutta Maan nuoruudessa sen pääasiallisena aiheuttajana olivat lukemattomat asteroiditörmäykset.
Kun valtaisa törmäys sulatti kallioperää ja höyrysti vettä, muodostui olosuhteiltaan suotuisia “keitaita”, joissa elämä saattoi syntyä ja kukoistaa. Ongelmana on ollut se, että hydrotermisen toiminnan on arveltu hiipuneen melko pian törmäyksen jälkeen, vain muutamassa kymmenessätuhannessa vuodessa. Niin lyhyt aika ei riittäisi elämän syntyyn.
Kaksi australialaisgeologia, Martin Schmieder ja Fred Jourdan, ovat määrittäneet aiempaa tarkemmin Lappajärven iän ja saaneet tulokseksi 76,2 miljoonaa vuotta. Helmikuisessa Geochimica et Cosmochimica Acta -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan osa törmäyksen seurauksena syntyneistä mineraaleista on kuitenkin 1,6 miljoonaa vuotta nuorempia.
Tutkimuksen kohteena ollut kalimaasälpä on aikoinaan kiteytynyt iskun sulattaman kiven jäähtyessä, joten se on tapahtunut huomattavasti arvioitua myöhemmin. Hydroterminen toiminta on siten jatkunut selvästi pidempään kuin teorian mukaan on oletettu.
Lappajärven muodostumisen aikoihin elämää oli ollut maapallolla jo liki neljän miljardin vuoden ajan, joten elämän synnyn kannalta pitkään jatkuneella hydrotermisellä toiminnalla ei ollut merkitystä. Oikeastaan päinvastoin, sillä Lappajärven synnyttänyt isku tuhosi kaiken elollisen parinsadan kilometrin säteellä.
Lappajärvestä tehty odottamaton havainto antaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella miljardeja vuosia sitten vallinneita olosuhteita uudella tavalla. Asteroiditörmäykset olivat silloin paljon yleisempiä ja jos niissä muodostuneiden kraattereiden yhteydessä esiintyi hydrotermistä toimintaa aiemmin oletettua pidempään, ne ovat saattaneet muodostaa elämän synnyn kannalta keskeisen tärkeitä ympäristöjä.
