Jos muilla planeetoilla syntyisikin elämää, se olisi lyhytaikaista ja katoaisi hyvin nopeasti. Tutkiessaan miten elämä mahdollisesti kehittyisi kaksikko totesi, että vastikään ilmaantunut elämä sammuisi nuoren planeetan jäähtyessä tai kuumentuessa liikaa.

"Maailmankaikkeus on todennäköisesti täynnään elinkelpoisia planeettoja, joten monien tutkijoiden mielestä sen pitäisi kuhista vieraita olentoja", toteaa Chopra.

"Alkuvaiheissaan elämä on kuitenkin hyvin haurasta, joten uskoaksemme se kehittyy harvoin riittävän nopeasti selviytyäkseen hengissä."

Noin neljä miljardia vuotta sitten sekä Maa, Venus että Mars saattoivat olla elämälle suotuisia. Noin miljardi vuotta myöhemmin Venus muuttui pätsiksi ja Mars pakastimeksi.

"Useimmat planeetat ovat olosuhteiltaan epävakaita. Jotta planeetta olisi elinkelpoinen, elämänmuotojen täytyy säädellä kasvihuonekaasujen kuten vesihöyryn ja hiilidioksidin määriä. Muuten pintalämpötila vaihtelee liikaa", arvioi Chopra.

"Jos Venuksessa ja Marsissa oli muinoin alkeellista mikrobitasoista elämää, se ei onnistunut vakauttamaan nopeasti muuttuvia ympäristöoloja", toteaa puolestaan Lineweaver.

"Maan elämä on todennäköisesti keskeisessä asemassa planeettamme ilmaston vakiinnuttamisen kannalta."

Chopran mukaan heidän teoriansa ratkaisee pitkäaikaisen arvoituksen: missä kaikki ovat?

"Se, miksi emme ole toistaiseksi havainneet jälkeäkään alieneista, liittyy kenties vähemmän elämän tai älyn synnyn todennäköisyyteen ja enemmän siihen, kuinka harvinaista on, että planeetan pinnalle ilmaantuu nopeasti biologinen säätely- ja vuorovaikutusmekanismi."

Vetiset kiviplaneetat, joilla on elämän edellyttämiä raaka-aineita ja energianlähteitä, näyttävät olevan runsaslukuisia, mutta silti Maan ulkopuolista elämää ei toistaiseksi ole löydetty.

Tutkijakaksikon mukaan tämän Fermin paradoksin ratkaisu on lähes täydellinen varhainen sukupuutto, jolle he ovat antaneet nimeksi Gaialainen pullonkaula.

"Gaialaisen pullonkaulamallin yksi kiinnostava ennuste on, että suuri enemmistö maailmankaikkeuden fossiileista on sukupuuttoon kuolleita mikrobeja, ei suinkaan monisoluisia eliöitä kuten dinosauruksia tai humanoideja, joiden kehittyminen vie miljardeja vuosia", sanoo Lineweaver.

Tutkimuksesta kerrottiin ANUn uutissivuilla ja se on julkaistu Astrobiology-tiedelehdessä.

Kuva: Wayne England