Jo aiemmin on arveltu, että "hirmuliskon" perikuva eli Tyrannosaurus rex ei kavahtanut omiensa syömistä. Nyt siitä on saatu toistaiseksi vakuuttavimmat todisteet.
"Olimme Wyomingissa kaivamassa esiin dinosauruksia Lance-esiintymästä", kertoo paleontologi Matthew McLain. "Löysimme tyrannosauruksen luun, joka oli katkennut kummastakin päästä. Se oli kauttaaltaan uurteiden kirjoma. Uurteet olivat hyvin syviä."
Kohtisuorat uurteet olivat selvästi syntyneet, kun toinen eläin oli repinyt lihaa irti luusta. Yksi uurre oli kuitenkin muista poikkeava. Sen rinnalla kulki pienempiä samansuuntaisia uurroksia, jotka paljastivat syvemmän uurteen tehneen hampaan sahalaitaiseksi.
66 miljoonaa vuotta sitten oli jo krokotiileja, mutta niiden hampaissa ei ole sahalaitoja. Hammas oli selvästi kuulunut dinosaurukselle. Ainoat Lance-esiintymästä löytyneet riittävän suuret dinosauruslajit ovat Tyrannosaurus rex ja sen "serkku" Nanotyrannus lancensis.
Ainoaksi selitykseksi jää siten kannibalismi: Tyrannosaurukset söivät toisiaan.
"Millään muulla ei ole niin isoja hampaita", McLain toteaa.
Uurteista on pääteltävissä, että syöty eläin oli jo kuollut. Luun perusteella ei kuitenkaan pystytä päättelemään, oliko lajitoveriaan aterioinut tyrannosaurus pelkästään haaskalla vai oliko se myös tappanut saaliin.
Hampaiden sahalaidat kertovat melko suurella varmuudella myös eläimen koon. Komodonvaraaneja tutkimalla on saatu selville, että sahalaidan koolla ja eläimen koolla on selkeä yhteys. Tätä yhteyttä on sovellettu tyrannosauruksiin ja McLainin mukaan sitä voidaan käyttää myös tässä tapauksessa.
"Se toimii ainoastaan, jos on tiedossa, mistä lajista on kyse", McLain selventää. "Koska tyrannosaurukset ovat tämän esiintymän ainoita suuria petoja, päättely on varsin suoraviivaista."
Vaikka aterioitsijan kokoa ei tiedettäisikään, on helppo sanoa, mitä eläinlajia tyrannosaurus söi, sillä McLainin mukaan monien paleontologien mielestä Nanotyrannus lancensis ei ole oma lajinsa vaan nuori Tyrannosaurus rex.
Löydöstä kerrottiin The Geological Society of America -tiedeseuran uutissivuilla ja tutkimus esiteltiin viikonvaihteessa seuran vuosikokouksessa Baltimoressa.
Kuvat: Matthew McLain