Kuvassa on kuivajäätä, eli jäätynyttä hiilidioksidia, laitettuna veden kanssa aamiaiskahvimukiin: kuivajäällä saa aikaan kätevästi näyttävän näköistä "savua", sillä jäästä ilmaan nouseva höyrystynyt, kylmä hiilidioksidi tiivistää ilmassa olevan vesihöyryn – eli se synnyttää paikallisesti pilviä. Kun tämä höyry valaistaan vielä oikein, niin elo- ja valokuviin saa helposti aikaan upeita usvia.

Koska hiilidioksidijään lämpötila on −78,5 °C, pitää sitä käsitellä varoen. Se saa helposti aikaan palovamman kaltaisen paleltuman, jos sitä koskettaa paljaalla iholla ja kosketus kestää hiemankin pitempään. Päinvastoin kuin polttamista, kylmää ei tunne niin hyvin, joten ihovaurio saattaa syntyä nopeastikin ja huomaamatta. Viime aikoina kuivajäätä on käytetty myös drinkeissä, koska se jäähdyttää juomaa tehokkaasti ja saa aikaa komeita savuefektejä. Hyvin tehtynä tästä ei ole vaaraa, mutta juotuna hiilidioksidijää voi olla jopa tappavaa, koska se saa aikaan jäätymävammoja ruokatiehyeeseen.

Kuivajäätä pitää myös säilyttää hyvin ilmastoidussa tilassa, koska siitä höyrystyvä hiilidioksidi korvaa ilmaa suljetussa tilassa. Mikäli jäätä on huoneessa, missä tuuletus ei toimi, hiilidioksidi alkaa vallata huonetta alhaalta (koska se on ilmaa raskaampaa) ja siellä olevat ihmiset (ja eläimet) saattavat lopulta tukehtua.

Ensimmäisen kerran hiilidioksidijäätä tehtiin vuonna 1825, tosin vahingossa: suuressa paineessa ollutta nestemäistä hiilidioksidia sisältävä säiliö avattiin, säiliöistä karkasi kaasumaista hiilidioksidia ja sinne jäi kuivajäätä.

Kuva: Shawn Henning