Tänä aikana lähestyi radallaan Aurinkoa, muuttui kylmästä, likaisesta lumipallosta aktiiviseksi pyrstötähdeksi, ja alkoi jälleen etääntyä. Se hiipui ja pian myös Rosetta hiipuisi, koska vähän ajan päästä ei Auringon valo riittäisi enää tuottamaan energiaa luotaimen kaikille tutkimuslaitteille. 

Siksi jo kesällä tehtiin päätös lopettaa Rosettan lento kunniakkaasti nyt syyskuun viimeisenä päivänä. Samalla luotaimella uskallettiin alkaa tehdä aikaisemmin liian rohkeiksi arveltuja toimia, kuten todella lähelle komeetan pintaa lentämistä. Lähimmillään luotain on viilettänyt kamerat surraten vain kilometrin korkeudessa pinnasta.

Huomenna Rosetta pääsee vieläkin lähemmäksi, sillä se ohjataan törmäämään komeettaansa – tosin hyvin hellävaraisesti.

Ideana on yksinkertaisesti lähestyä komeettaa hitaasti ja kuvata sekä mitata sitä koko lähestymisen ajan. Rosetta suunnataan kohti kumiankkalaisen komeettaytimen "päätä" (siis kaksiosaisen ytimen pienempää pallukkaa) alueelle, joka tunnetaan nimellä Ma’at. Kaikki paikat komeetalla ovat saaneet nimensä egyptin mytologian ja historian mukaan.

Kohteena tuolla alueella on yksi komeetan aktiivisista alueista, ikään kuin sen pinnassa oleva aukko, josta purkautuu kaasua. Aukko on noin sata metriä halkaisijaltaan ja noin 50 metriä syvä.

Aukon reunoilla näyttää olevan noin metrin kokoisia töyssyjä, joiden oletetaan olevan komeetan perusrakennusainetta. Ne olisivat ytimen paljasta sisustaa, joka olisi peräisin Aurinkokunnan alkuajoilta.

Syyskuun aikana luotain lensi useita kertoja alueen ylitse ja teki siitä tarkkoja havaintoja.

Viime lauantaina, 24. syyskuuta, se ohjattiin radalle, joka on johtanut viimein paikkaan, mistä lopullinen, lähes pystysuoraan tapahtuva laskeutuminen alkaa tänään illalla.

Lähestyminen alkaa 20 kilometrin korkeudesta ja tapahtuu hyvin hitaasti, jotta luotain voi kuvata ja tehdä mittauksia koko ajan. Se myös kerää ja analysoi hiukkasia, joita sen radalla on lähestymisen aikana. 

Laskelmien mukaan luotain osuu pintaan perjantaina klo 13.40 Suomen aikaa, mutta koska lähellä komeettaa rata ei ole aivan täysin ennakoitavissa, voi törmäys tapahtua noin 20 minuuttia ennemmin tai myöhemmin.

Signaali Maahan tästä saadaan 40 minuuttia myöhemmin, ja vaikka törmäys tapahtuu vain kävelyvauhdilla, on todennäköistä, että Rosetta rikkoontuu niin, että se lakkaa toimimasta. On siis odotettavissa, että signaali katkeaa lopullisesti.

On toki mahdollista, että luotain pysyykin toiminnassa vielä jonkin aikaa, ja siihen saadaan yhteys silloin tällöin. Komeetan pyöriessä Rosetta kääntyy välillä näkymättömiin, eikä se pysty kääntämään suurtehoantenniaan kohti Maata.

Joka tapauksessa luotain saa heti pinnalla ollessaan vähemmän sähköä aurinkopaneeleistaan, ja mitä kauemmaksi Auringosta komeetta erkaantuu, sitä vähemmän valoa lankeaa Rosettan aurinkopaneeleille. Se siis sammuu parhaimmassakin tapauksessa varsin pian. Todennäköisimmin kuitenkin huominen perjantai on viimeinen päivä, kun siihen ollaan yhteydessä.

Se on haikeaniloinen päivä, ja saamme siitä tunnelmia suoraan lennonjohdosta.

Alla on vielä ESAn video Rosettan "laskeutumisesta" komeetan pinnalle: