Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Taruja tähtitaivaalla: Sankari ratsuineen

Kassiopeian, Kefeuksen ja Andromedan muodostamaan tähtitarukolmikkoon liittyy uljas sankari Perseus ja hänen siivekäs ratsunsa Pegasus.

Markus Hotakainen
15.09.2013

Perseus

Perseuksen tähdistössä on useita melko kirkkaita tähtiä ja siksi se on helppo löytää Kassiopeian ja Andromedan vierestä. Perseus on Kassiopeian tavoin keskellä Linnunradan valovyötä, mutta tähdistön alueella Linnunrata on himmeimmillään ja kapeimmillaan, joten se ei ole likikään yhtä silmiinpistävä kuin esimerkiksi Joutsenen tähdistön tietämillä.

Perseuksen tähdistön kohdalla Linnunrata kuitenkin mutkittelee mielenkiintoisesti, joten pimeällä paikalla kannattaa uhrata hetki näiden tähtipilvien muodostamien kiemuroiden tarkasteluun.

Antiikin tarustossa Perseus sai tehtäväkseen surmata Medusan, jonka katse jähmettää kiveksi. Nokkela nuorukainen käytti kiillotettua kilpeään peilinä, jonka avulla pystyi välttämään Medusan katseen ja sai lyötyä sen kaulan poikki. Medusan pää matkassaan Perseus kiiruhti seuraavaan urotyöhönsä, pelastamaan Andromedaa, Etiopian kuningashuoneen prinsessaa.

Perseuksen tähdistössä on kirkkaudeltaan muuttava tähti β Persei eli Algol. Tähti on pimennysmuuttuja eli kaksoistähti, jonka jäsenet kiertävät toisiaan ja peittävät aika ajoin toisensa näkyvistä. Algol himmenee vajaan kolmen vuorokauden välein ja sen huomaa selvästi paljain silminkin.

M34 on avoin tähtijoukko, jolla on näennäistä kokoa liki täydenkuun verran. Se näkyy paljain silmin ututäplänä, mutta kiikarilla ja kaukoputkella se hajoaa yksittäisiksi tähdiksi, joita on joukossa noin 80.

Tähdistön alueella on myös avoin tähtijoukko h ja χ Persei eli Misam. Pohjoisen taivaan komeimpiin kuuluvaa joukkoa sanotaan myös Kaksoistähtijoukoksi. Se on keskellä Linnunradan valovyötä Perseuksen ja Kassiopeian välissä ja näkyy pimeällä paikalla helposti ilman mitään apuvälineitä. Kiikarilla se erottuu upeana kohteena.

Pegasus

Uljaan Perseuksen ratsua kuvastaa Pegasuksen tähdistö, joka on helppo tunnistaa suuresta neliöstä. Se muodostaa taruhevosen keskiruumiin, vaikka yksi neliön nurkkatähdistä kuuluukin nykyisin Andromedan tähdistöön.

Pegasuksen neliön laajuus saattaa hämätä. Tähtikartalla se näyttää melko pieneltä, mutta taivaalla se on hämmentävän suuri. Andromedan tähtijono näyttää jatkuvan Pegasuksen neliön toisella puolella, missä on hevosen ”pää”. Kuvio ei muistuta kovin selvästi hevosta, mutta parhaiten se kenties hahmottuu mieltämällä elikon selälleen jalat ylöspäin.

Tarujen Pegasus oli lumivalkea siivekäs ratsu, jolla sankarillinen Perseus riensi pelastamaan Andromedaa.

Kreikkalaisen tarun mukaan Pegasus oli merenjumala Neptunuksen ja Medusan poika, joka syntyi mereen tippuneesta Medusan verestä, kun Perseus silpaisi hänen kaulansa poikki.

Pegasuksessa hevosen ”turvan” vieressä oleva pallomainen tähtijoukko M15 on yksi pohjoisen taivaan komeimmista pallomaisista joukoista. Kiikarilla se näyttää muiden pallomaisten joukkojen tavoin vaatimattomalta utuläikältä, sillä yksittäiset tähdet erottuvat vasta suurehkolla kaukoputkella. Silti siinä on satojatuhansia yksittäisiä tähtiä.

Katso muutkin Syksyn tähtitaivas -sarjan muut kirjoitukset:

Syksyn tähtitaivas: Andromeda, Kassiopeia ja Kefeus
Syksyn tähtitaivas: Vetiset kuviot
Syksyn tähtitaivas: Kolme pientä eläintä
Syksyn tähtitaivas: Matelijan karu kohtalo
Syksyn tähtitaivas: Joutsen
Syksyn tähtitaivas: Kotka
Syksyn tähtitaivas: Lyyra

Samasta aiheesta

Taruja tähtitaivaalla: Andromeda, Kassiopeia ja Kefeus

Suosituimmat tänään

Tällainen oli Starshipin lento 14 – nyt noustiin kiertoradalle saakka
Jutturuletti
Turistipallo nousi stratosfääriin
Koelento: Pipistrel Velis Electro -sähkölentokone
Yksin Marsissa -elokuva 2/2: Tieteellisesti melkein nappiin, muttei läheskään

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved