orbital

Kun Cygnus-avaruusrahtialus nousee maaliskuussa Kansainväliselle avaruusasemalle, on sen mukana 40 pientä satelliittia, jotka kuuluvat kansainväliseen QB50-hankkeeseen. Cygnuksen luukku suljettiin eilen ja nyt se vain odottaa laukaisuaan.

Cygnuksen lento ei siis pärjää aivan eilisaamuiselle intialaiskantoraketin lennolle, jolla vietiin avaruuteen 104 pientä nanosatelliittia.

Silti tämä rahtilento on historiallinen, sillä kyseessä on eräs suurimmista avaruusasemalta lähetettävistä satelliittiparvista.

Erityisen historialliseksi sen tekee se, että mukana on Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-2.

Kilpailu Aalto-1:n kanssa ensimmäisen avaruuteen pääsevän suomalaissatelliitin kunniasta käy siis kovana, sillä Aalto-1:n lento on nykysuunnitelman mukaan seuraava Kaliforniasta tehtävä SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketin lento.

Suomalainen, mutta belgialainen

Aalto-2 on siis tehty Otaniemessä ja se perustuu Aalto-1:n tekniikkaan. Se on kuitenkin virallisesti belgialainen satelliitti, koska se on osa QB50-satelliittiparvea.

QB50 on belgialaisen Von Karman -instituutin hanke, johon osallistuu yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ympäri maailman. Koska satelliitit käyttävät yhteisiä radiotaajuuksia ja koska ne on tehty Von Karmanin hankkeen alaisuudessa, rekisteröidään ne Belgian avaruusalusrekisteriin.

19 yliopistoa Euroopasta on tehnyt 35 satelliittia, 10 tulee Yhdysvalloista, kaksi Kanadasta, 3 Japanista ja yksi Brasiliasta. Näiden tärkein tehtävä tulee olemaan ilmakehän yläosien ja lähiavaruuden tutkiminen, mitä varten satelliitit kantavat hieman erilaisia mittalaitteita.

Aalto-2:ssa on mukana Oslon yliopistossa tehty Langmuir-luotain, eli varattujen hiukkasten lämpötilaa, tiheyttä ja sähköisyyttä mittaava laite.

Kun satelliitit ovat eri puolilla maapalloa ja putoavat alaspäin hieman eri tahtiin, saadaan hyvin kattava kuva ilmakehästä. Lisäksi satelliittien putoamista seuraamalla saadaan lisätietoja.

Euroopan komission on osallistunut satelliittien tekemiseen, mutta rahoitusta on saatu myös yliopistoilta ja kansallisilta rahoittajilta.

Aalto-2 testattavana Otaniemessä viime kesällä. Antennit eivät tässä ole lopulliset, vaan testeissä käytetyt versiot.

Kaupallisella kyydillä avaruusasemalle

QB50 etsiskeli aikanaan erilaisia edullisia vaihtoehtoja satelliittien laukaisuun ja päätyi lopulta luottamaan NanoRacks-yhtiöön, joka lähettää Nasan kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa nanosatelliitteja avaruuteen Kansainväliseltä avaruusasemalta.

Tästä yllättävästä käänteestä koitui hankaluuksia monille satelliiteille, myös Aalto-2:lle. Avaruusasemalle vietävien satelliittien täytyy noudattaa miehitetyille avaruuslennoille asetettuja vaatimuksia, ja siksi esim. Aalto-2:n akut piti vaihtaa toisiin. Ja samalla ne piti testata uudelleen.

Aalto-2 toimitettiin lopulta eteenpäin laukaisupaikalle vietäväksi viime syksynä ja nyt se siis on Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä . Alus on tarkoitus laukaista avaruuteen Atlas V -kantoraketilla 17. maaliskuuta.

Kyseessä on seitsemän Cygnus-rahtarin laukaisu avaruusasemalle. Sen mukana on kaikkiaan noin 3500 kiloa rahtia.

Eräs aikaisemmista Cygnus-aluksista lähestymässä avaruusasemaa. Se napataan kiinni aseman robottikäsivarrella ja kiinnitetään sillä telakointiporttiin.

Tagit

aalto-2

Cygnus

orbital

QB50

Aalto-1

Tuorein rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle lähti matkaan viime yönä Suomen aikaa. Tämä Cygnus-avaruusrahtarin lento on kiinnostava siksi, että se käytti pitkästä aikaa Antares-kantorakettia ja aluksen mukana on myös Suomeen päätyviä siemeniä.

Orbital ATK -yhtiön valmistama Cygnus laukaistiin avaruuteen Yhdysvaltain itärannikolta sijaitsevalta Wallops -saaren laukaisukeskuksesta klo 2.45 Suomen aikaa. Alus voisi lentää avaruusasemalle parissa päivässä, mutta sen matkantekoa hidastetaan hieman, jotta seuraava miehistönvaihtolento asemalle voidaan tehdä tässä välissä.

Shane Kimbroughia, Sergei Ryzhikovia ja Andrei Borisenkoa kuljettava Sojuz MS-02 on tarkoitus laukaista matkaan huomenna ja sen pitäisi saapua avaruusasemalle kahden vuorokauden lennon jälkeen. Kyseessä on vasta toinen Sojuz-aluksen uuden version lento, joten se käyttää "vanhaa" kaksipäiväistä lentorataa uudemman kuusituntisen nousun sijaan.

Lennon piti lähteä matkaan jo syyskuun lopussa, mutta sitä jouduttiin siirtämään alukseen tehtyjen tarkistusten ja korjausten vuoksi lähes kuukaudella.

Cygnus aloittaa varsinaisen lähestymisen vasta miehistön saavuttua perille ja sen on tarkoitus saapua aseman lähelle sunnuntaina noin klo 13.05 Suomen aikaa. Silloin alus napataan kiinni avaruusaseman robottikäsivarrella ja kiinnitetään telakointiporttiin.

Tämän, jo viidennen Cygnus-aluksen mukana asemalle viedään 2209 kiloa rahtia sekä aluksen ulkopuolella 83 kilogramman edestä pieniä Cubesat-luokan satelliitteja.

Tästä tutkimuslaitteista on 498 kg, ruokaa, vaatteita ja muuta astronauteille tulevaa rahtia 585 kg, varaosia 1023 kg, avaruuskävelyillä tarvittavia varusteita viisi kiloa, tietokonelaitteita 56 kg ja aseman venäläiselle puolelle tulevia osia 42 kg.

Mukana tässä on myös koululaisten koejärjestelyyn kuuluvia siemeniä, joista kerroimme enemmän edellisessä jutussamme: Siemenkuljetus avaruusasemalle lähtövalmiina. Linkki juttuun on myös alla.

Näkymä Cygnuksen sisälle ennen luukun sulkemista.

Mukana aluksessa oli myös vajaan kuukauden kuluttua avaruusasemalle lähtevän Euroopan avaruusjärjestön astronautin Thomas Pesquetin lennollaan tarvitsemia tavaroita: ranskalaista ruokaa, vaatteita muutamaksi kuukaudeksi, ESAn ja Ranskan avaruushallinnon CNES:in opetuksellisia tarpeita sekä joululahjoja – seuraavan joulun Thomas viettää avaruudessa, ja siksi lahjapuolikin on pohdittu jo etukäteen.

Tapana nykyisin on lähettää etenkin Euroopasta astronautin kotimaassa tehtyjä ruokia, joita koko avaruusaseman miehistö voi nauttia juhlapäivinä. Thomasin erikoisruokia ovat tehneet muun muassa kuuluisat kokit Alain Ducasse ja Thierry Marx, mutta näistä murkinoista vastaava CNES on antanut mahdollisuuden myös muutamalla nuoremmalle avaruusruoasta kiinnostuneelle kokille. Ranskassa on vallalla parhaillaan pienimuotoinen avaruusruokaboomi joka Cygnuksen myötä on noussut nyt myös kiertoradalle.

Tehtävänsä Cygnus päättää jälleen traagisesti, mutta tarkoituksella. Sen sisällä nimittäin sytytetään tarkoituksella tulipalo. Liekit ovat eräs suurimmista vaaroista avaruudessa oltaessa, joten tulen käyttäytymisestä ja leviämisestä halutaan tietoja, mutta koska testejä ei uskalleta tehdä täysimittaisesti avaruusaseman sisällä, uhrataan Cygnus kokeille ennen sen tuhoutumista maahansyöksyssä.

Juttua on täydennetty tiistaina lisäämällä viimeiset kaksi kuvaa ja niihin liittyvät tekstit.

Tagit

Kiihkeä toiminta avaruuslentopuolella jatkuu: eilen laukaistavaksi aiottu, mutta laukaisualustassa olleen vian vuoksi lykätty rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle on tarkoitus lähettää matkaan ensi yönä Suomen aikaa. Mukana Cygnus-aluksessa on myös Suomeen päätyviä siemeniä.

Nasa käyttää avaruusaseman rahtilentoihin kahta amerikkalaisalusta, joista toinen on SpaceX -yhtiön Dragon ja toinen on nyt laukaisuvuorossa oleva Orbital ATK -yhtiön tekemä Cygnus. Näistä Cygnus on eurooppalaisittain kiinnostava siinä mielessä, että sen paineistettu rahtiosa on tehty Italiassa. Tämä lento on kuudes Cygnuksen lento.

Eilisillaksi suunniteltu laukaisu jouduttiin peruuttamaan laukaisualustalta löytyneen kaapelivian vuoksi. Itse asiassa lento oli tarkoitus tehdä jo viime viikolla, mutta silloin lento päätettiin siirtää myöhemmäksi, koska hurrikaani Nicole rökitti tuolloin Bermudalla olevaa raketin seuranta-asemaa.

Nyt entisen sukkula-astronautin mukaan S.S. Alan Poindexteriksi kutsuttu Cygnus on tarkoitus laukaista matkaan ensi iltana paikallista aikaa, Suomen ajan mukaan yöllä klo 2.40.33, eli jotakuinkin samaan aikaan kun avaruusasema kulkee radallaan juuri Virginiassa, Yhdysvaltain itärannikolla olevan Wallops-saaren laukaisukeskuksen päältä.

Sääennuste illaksi on lupaava, sillä suotuisan sään todennäköisyys on 95 %.

Laukaisun lykkäyksistä on se haitta, että alus joutuu nyt laukaisunsa jälkeen – jos se pääsee siis matkaan ensi yönä – viivyttelemään avaruudessa sunnuntaihin saakka, koska tässä välissä asemalle laukaistaan miehitetty Sojuz-alus Baikonurista. Sojuz MS-02 -aluksen on tarkoitus telakoitua avaruusasemaan perjantaina.

Lennosta tekee erityisen kiinnostavan se, että kysessä on Antares-kantoraketin ensimmäinen lento lokakuussa 2014 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Tuolloin syynä dramaattiseen, laukaisualustan päällä tapahtuneeseen, Cygnus-aluksen tuhonneeseen onnettomuuteen olivat raketissa käytetyt venäläiset AJ26-rakettimoottorit. Nyt moottorit on vaihdetut toisiin venäläismoottoreihin, luotettavammiksi todettuihin RD-181 -moottoreihin.

Kaksi edellista Cygnus-alusta lähetettiin avaruuteen Atlas 5 -kantoraketeilla.

Siemeniä suomalaiskoululaisille(kin)

Cygnus-aluksen kyydissä on 2300 kg avaruusasemalle vietävää rahtia.

Mukana tässä lastissa on myös amerikkalaisen Edge of Space -yhtiön koululaisille tarkoitettuja opetuspaketteja. Nämä SPACE SEEDS™ -paketit pitävät sisällään retiisinsiemeniä ja katkarapujen munia, jotka palautetaan takaisin maapallolle kolmen kuukauden kuluttua.

Tilaa siemenet ja munat eivät Cygnuksessa paljoa vie, sillä ne mahtuvat pieniin pusseihin.

Erilaisia koulutuspaketteja kauppaava yhtiö tarjoaa 2500 näitä siemeniä ja munia sisältävää pakettia mainosmielessä ilmaiseksi kouluille, joissa voidaan vertailla miten avaruudessa olleet ja Maan päällä koko ajan odottaneet siemenet ja munat ovat mahdollisesti erilaisia.

Osa näistä paketeista saadaan myös Suomeen. Cohu Experience Oy tarjoaa suomalaiskouluille mahdollisuuden kasvattaa ensi keväänä avaruudessa käyneitä siemeniä sekä ohjeita tutkimuksen tekemiseen: tarkoituksena on vertailla mahdollisia muutoksia, joita avaruuden olosuhteet aiheuttavat organismien perusrakenteisiin mm. siementen itämisajassa, koossa, muodossa ja väreissä.

Tällainen tutkimus tarjoaa erittäin mielenkiintoisen tavan oppia konkreettisesti paitsi tieteellisen tutkimuksen tekemistä, niin tutustua avaruuteen ja biologiaan.

Siemenkokeita on tehty avaruusasemalla aikaisemmin varsin usein, koska se on helppo ja edullinen tapa suorittaa yksinkertainen avaruuskoe. Siemenet mahtuvat myös hyvin pieneen tilaan ja ovat kevyitä.

Ensimmäinen laajempimittainen sellainen tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 1984, kun pari miljoonaa tomaatinsiementä kävi avaruudessa sukkula Challengerin STS-41C -lennolla. Tuorein tällainen on käynnissä parhaillaan, sillä viime kesäkuussa Maahan palanneen Euroopan avaruusjärjestön astronautin Tim Peaken mukana oli kaksi kiloa rucolan siemeniä, jotka lennon jälkeen jaettiin brittikouluihin.

Varsin jännä siemenkoe tehtiin vuonna 2004, kun hollantilaisastronautti André Kuipers vei mukanaan avaruusasemalle siemeniä ja kasvatti niitä myös siellä. Avaruussiemenet-kokeen päätavoite oli tutkia miten painovoima ja valo vaikuttavat kasvien kasvamiseen, ja kuinka niiden ansiosta kasvit kasvavat Maan pinnalla eri tavalla kuin avaruudessa.

Tagit

Suomalaistekoinen tutkimuslaite on matkalla kohti kansainvälistä avaruusasemaa. Kyseessä on Espoon kristillisen koulun yläkoululaisten tiede- ja tekniikkakerho ISS:n yhdessä kalifornialaisen Valley Christian Schoolin kanssa tekemä tietokoneohjelmoitu mikrolaboratorio, joka tutkii sienen kasvamista painottomuudessa.

Laite on itse asiassa pienikokoinen robotti, joka robotti istuttaa kokeen alussa pinnan alla olevan letkun kautta sienen itiöitä ja kastelee automaattisesti kasvualustana toimivaa hampputikkua vedellä.

Koelaitteisto viettää avaruusasemalla kuukauden päivät, mutta itse koe kestää puolisentoista viikkoa. Tänä aikana sieni kasvaa ja jo nyt tiedetään, että kuvaa kokeesta lähettävän kameran kuva tulee sumenemaan kokeen edetessä, koska kasvualusta kuivuu kokeen edetessä eli pakenee kamerasta ja linssin fokuksesta.

Laitteisto lähetettiin Espoosta Kaliforniaan helmikuussa, mistä se jatkoi myöhemmin Houstonin kautta Yhdysvaltain itärannikolle Orbital Sciences -yhtiön Cygnus-kapselin sisälle laitettavaksi. Alun perin toukokuuksi suunniteltu laukaisu tapahtui tänään, ja jos kaikki käy suunnitelmien mukaisesti, tuodaan mikrolaboratorio takaisin Maahan Dragon-aluksen kyydissä syksyllä ja se palaa aikanaan myös Suomeen lopullisten tulosten tekemistä varten.

Espoolaisten koululaisryhmässä on kymmenkunta oppilasta ja kaksi opettajaa, joita on mentoroinut mikrobiologian dosentti Kari Steffen Helsingin Yliopistosta.

Sienikasvustojen selviytymistä ja kasvamista on tutkittu runsaasti avaruudessa, koska erilaiset homeet ja sienet kasvavat liiankin helposti aseman sisällä ja saattavat olla vaaraksi. Kyseessä on tiettävästi ensimmäisen opiskelijaryhmän tekemä tutkimus – ja joka tapauksessa ensimmäinen suomalainen tutkimus. Suomalaisia kokeita ei tiettävästi ole aiemmin ollut avaruusasemalla.

Espoolaiset ovat suorittaneet kokeen jo myös Maan päällä ennakkoon. Kyseessä on eksoottisten sienikasvien sijaan avaruusaseman kuivassa ja varsin lämpimässä ympäristössä selviävä suomalainen talvikääpä.

Espoolaiskoulu on ainoa Yhdysvaltain kansallisen maantutkimus- ja avaruustiedeopetuskeskuksen (National Center for Earth and Space Science Education, NCESSE) koululaiskoeohjelmaan osallistuva koulu Euroopasta ja se on päässyt mukaan kalifornialaisen koulun kanssa tekemänsä yhteistyön ansiosta.

Vuonna 2010 aloitettuun ohjelmaan kuuluu 13 koulua ja yli 300 oppilasta ympäri Yhdysvaltain (ja siis myös Suomesta), joille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa tieteellisesti tai teknisesti kiinnostavia koejärjestelyitä avaruudessa. Kokeita tehtiin aluksi myös viimeisillä avaruussukkulalennoilla, mutta nyt sukkuloiden siirryttyä eläkkeelle, on kokeita tehty Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Washingtonin luona USA:n itärannikolla sijaitsevasta Wallopsin laukaisukeskuksesta matkaan lähtenyt Cygnus-avaruusalus on Orbital Sciences -yhtiön toinen NASAn tilauksesta tekemä huoltolento avaruusasemalle. Suomalaiskoe on vain pieni osa sen kuljettamaa rahtia, mistä suurimman osan vievät aseman huoltotarpeet - vaatteet, laitteet ja ruoka. Lisäksi mukana on myöhemmin avaruuteen vapautettavia minisatelliitteja sekä muun muassa Havaijin tyttöpartiolaisten toteuttama kasvinkasvatuskoe.

Alus saapuu avaruusasemalle suunnitelman mukaan 16. heinäkuuta.

Otsikkokuva: EEK:n ISS-ryhmä

Tagit

Uusi miehittämätön avaruusrahtialus Cygnus nousee tänään illalla klo 17:50 Suomen aikaa ensilennolleen, jos kaikki käy hyvin. Kyseessä on amerikkalaisen Orbital Sciences -yhtiön avaruusalus, joka liittyy Kansainväliselle avaruusasemalle rahtia vievien alusten joukkoon; laivasto alkaa käydä jo varsin laajaksi, sillä "alkuperäisen" venäläisen Progress-aluksen lisäksi asema saa rahtitoimituksia eurooppalaisen ATV:n, japanilaisen HTV:n ja amerikkalaisen SpaceX -yhtiön Dragon-aluksilla. Kuten HTV ja Dragon, Cygnus lentää itsenäisesti vain aseman lähelle, mistä se noukitaan avaruuaseman robottikäsivarrella ja liitetään sillä kiinni telakointiporttiin. Progress ja ATV telakoituvat itsenäisesti asemaan. Cygnus käyttää viime huhtikuussa ensilentonsa tehnyttä uutta Antares-kantorakettia, joka on sekin Orbital -yhtiön valmistama. Raketti laukaistaan Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevasta Wallopsin laukaisukeskuksesta, mistä pari viikkoa sitten lähetettiin matkaan myös kuuluotain LADEE. Näin ollen laukaisu näkyy laajalti asutuilla alueilla, vaikkakin raketti suuntaa Atlantin päälle. Lento kuuluu NASAn COTS-ohjelmaan, jonka puitteissa avaruusjärjestö ostaa avaruusaseman rahtilentoja yksityisiltä yhtiöiltä. SpaceX:n Dragon kuuluu myös tähän ohjelmaan. NASA Orbitalille tekemä tilaus kattaa toistaiseksi yhdeksän lentoa ja on arvoltaan noin 1,4 miljardia euroa. Nyt tapahtuva ensilento on virallisesti vain testi, ja siksi sen kyydissä on vain 600 kiloa rahtia. Seuraava, joulukuuksi suunniteltu lento sen sijaan on ensimmäinen varsinainen "työlento". Cygnus-aluksissa on myös suuri eurooppalaisosuus, sillä alukset ovat Orbitalin ja italialaisen Thales-Alenian yhteishanke: alusten paineistetut rahtiosat ovat italialaista tekoa ja Orbital on päävastuussa "huoltomoduulista", aluksen rakentamisesta, laukaisemisesta ja lennonjohdosta, minkä lisäksi Orbital koordinoi lennot NASAn kanssa ja varsinaisesti "myy" lennot NASAlle. Italialla on pitkät perinteet erilaisten avaruusalusten paineistettujen osien tekemisessä jo kolmen vuosikymmenen ajalta. Kansainvälisen avaruusaseman paineistetusta tilasta lähes puolet on tehty italiassa joko suoraan NASAn tilauksesta tai ESAn kautta. Lisäksi ATV-rahtialuksen paineistettu osa on Thales-Alenian valmistama ja sukkuloiden ollessa liikenteessä niiden ruumassa olleet rahtimoduulit olivat italialaista tekoa. Cygnus vastaa rahtikapasiteetilaan Progress-alusta, eli se pystyy kuljettamaan asemalle 2,7 tonnia rahtia. Cygnus ei pystykään viemään lainkaan happea, vettä tai polttoaineita. Maahan palatessaan Cygnus pakataan täyteen roskia ja käytöstä poistettuja laitteita, jotka tuhoutuvat aluksen kanssa ilmakehään saavuttaessa. Tänään klo 17.50 Suomen aikaa tapahtuvaa laukaisua voi seurata suorana mm. NASA-TV:n kautta. Sääennuste lupaa 75% todennäköisyyttä sopiville laukaisuolosuhteille - vain mahdollisesti liian matalalle laskeutuva pilvipeite saattaa siirtää laukaisua myöhemmäksi, mikäli teknisesti laukaisuvalmistelut etenevät hyvin.

Orbital Sciences Cygnus, teknisiä tietoja Pituus: 4,86 m Paineistetun osan halkaisija: 3,07 m Tyhjämassa: 1800 kg Sisätilavuus: 27 m3 Hyötykuorma: 2700 kg (Luvut ovat Cygnuksen suuremmalle versiolle, joka on käytössä neljännestä lennosta alkaen)

Tagit

Aivan uusi kantoraketti, Orbital Sciences -yhtiön Antares teki a href="http://www.orbital.com/NewsInfo/release.asp?prid=852">ensilentonsa sunnuntaina illalla Suomen aikaa. Kaksivaiheinen, edullinen kantoraketti on tuorein tulokas uuden sukupolven kantoraketttien laumaan, jonka kuuluisin edustaja on SpaceX -yhtiön Falcon 9.

Samaan tapaan kuin Falcon 9 on vienyt miehittämättömän rahtaluksen Dragonin kansainväliselle avaruusasemalle jo kolme kertaa, tulee Antares nostamaan sinne samantyylisen Cygnus-aluksen NASAn COTS-ohjelman puitteissa. Antares pystyy kuljettamaan kiertoradalle kuitenkin minkä tahansa lastin, jonka massa on maksimissaan 6120 kg.

Varsin usein uusien rakettien ensimmäisillä laukaisuilla on joitain teknisiä ongelmia, mutta saatavilla olevien tietojen mukaan Antareksen neitsytlento sujui täsmälleen suunnitelmien mukaan.

Kuva: Orbital Sciences

Tagit

päivän kuva

orbital

antares

Tilaa aihepiirin orbital RSS-syöte