Ma, 10/17/2016 - 13:02 By Jari Mäkinen
Antares laukaisualustallaan

Kiihkeä toiminta avaruuslentopuolella jatkuu: eilen laukaistavaksi aiottu, mutta laukaisualustassa olleen vian vuoksi lykätty rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle on tarkoitus lähettää matkaan ensi yönä Suomen aikaa. Mukana Cygnus-aluksessa on myös Suomeen päätyviä siemeniä.

Nasa käyttää avaruusaseman rahtilentoihin kahta amerikkalaisalusta, joista toinen on SpaceX -yhtiön Dragon ja toinen on nyt laukaisuvuorossa oleva Orbital ATK -yhtiön tekemä Cygnus. Näistä Cygnus on eurooppalaisittain kiinnostava siinä mielessä, että sen paineistettu rahtiosa on tehty Italiassa. Tämä lento on kuudes Cygnuksen lento.

Eilisillaksi suunniteltu laukaisu jouduttiin peruuttamaan laukaisualustalta löytyneen kaapelivian vuoksi. Itse asiassa lento oli tarkoitus tehdä jo viime viikolla, mutta silloin lento päätettiin siirtää myöhemmäksi, koska hurrikaani Nicole rökitti tuolloin Bermudalla olevaa raketin seuranta-asemaa. 

Nyt entisen sukkula-astronautin mukaan S.S. Alan Poindexteriksi kutsuttu Cygnus on tarkoitus laukaista matkaan ensi iltana paikallista aikaa, Suomen ajan mukaan yöllä klo 2.40.33, eli jotakuinkin samaan aikaan kun avaruusasema kulkee radallaan juuri Virginiassa, Yhdysvaltain itärannikolla olevan Wallops-saaren laukaisukeskuksen päältä.

Sääennuste illaksi on lupaava, sillä suotuisan sään todennäköisyys on 95 %.

Laukaisun lykkäyksistä on se haitta, että alus joutuu nyt laukaisunsa jälkeen – jos se pääsee siis matkaan ensi yönä – viivyttelemään avaruudessa sunnuntaihin saakka, koska tässä välissä asemalle laukaistaan miehitetty Sojuz-alus Baikonurista. Sojuz MS-02 -aluksen on tarkoitus telakoitua avaruusasemaan perjantaina.

Lennosta tekee erityisen kiinnostavan se, että kysessä on Antares-kantoraketin ensimmäinen lento lokakuussa 2014 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Tuolloin syynä dramaattiseen, laukaisualustan päällä tapahtuneeseen, Cygnus-aluksen tuhonneeseen onnettomuuteen olivat raketissa käytetyt venäläiset AJ26-rakettimoottorit. Nyt moottorit on vaihdetut toisiin venäläismoottoreihin, luotettavammiksi todettuihin RD-181 -moottoreihin. 

Kaksi edellista Cygnus-alusta lähetettiin avaruuteen Atlas 5 -kantoraketeilla.

Cygnus lähestyy avaruusasemaa

Siemeniä suomalaiskoululaisille(kin)

Cygnus-aluksen kyydissä on 2300 kg avaruusasemalle vietävää rahtia.

Mukana tässä lastissa on myös amerikkalaisen Edge of Space -yhtiön koululaisille tarkoitettuja opetuspaketteja. Nämä SPACE SEEDS™ -paketit pitävät sisällään retiisinsiemeniä ja katkarapujen munia, jotka palautetaan takaisin maapallolle kolmen kuukauden kuluttua.

Tilaa siemenet ja munat eivät Cygnuksessa paljoa vie, sillä ne mahtuvat pieniin pusseihin.

Erilaisia koulutuspaketteja kauppaava yhtiö tarjoaa 2500 näitä siemeniä ja munia sisältävää pakettia mainosmielessä ilmaiseksi kouluille, joissa voidaan vertailla miten avaruudessa olleet ja Maan päällä koko ajan odottaneet siemenet ja munat ovat mahdollisesti erilaisia.

Osa näistä paketeista saadaan myös Suomeen. Cohu Experience Oy tarjoaa suomalaiskouluille mahdollisuuden kasvattaa ensi keväänä avaruudessa käyneitä siemeniä sekä ohjeita tutkimuksen tekemiseen: tarkoituksena on vertailla mahdollisia muutoksia, joita avaruuden olosuhteet aiheuttavat organismien perusrakenteisiin mm. siementen itämisajassa, koossa, muodossa ja väreissä.

Tällainen tutkimus tarjoaa erittäin mielenkiintoisen tavan oppia konkreettisesti paitsi tieteellisen tutkimuksen tekemistä, niin tutustua avaruuteen ja biologiaan.

Siemenkokeita on tehty avaruusasemalla aikaisemmin varsin usein, koska se on helppo ja edullinen tapa suorittaa yksinkertainen avaruuskoe. Siemenet mahtuvat myös hyvin pieneen tilaan ja ovat kevyitä.

Ensimmäinen laajempimittainen sellainen tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 1984, kun pari miljoonaa tomaatinsiementä kävi avaruudessa sukkula Challengerin STS-41C -lennolla. Tuorein tällainen on käynnissä parhaillaan, sillä viime kesäkuussa Maahan palanneen Euroopan avaruusjärjestön astronautin Tim Peaken mukana oli kaksi kiloa rucolan siemeniä, jotka lennon jälkeen jaettiin brittikouluihin.

Varsin jännä siemenkoe tehtiin vuonna 2004, kun hollantilaisastronautti André Kuipers vei mukanaan avaruusasemalle siemeniä ja kasvatti niitä myös siellä. Avaruussiemenet-kokeen päätavoite oli tutkia miten painovoima ja valo vaikuttavat kasvien kasvamiseen, ja kuinka niiden ansiosta kasvit kasvavat Maan pinnalla eri tavalla kuin avaruudessa.