march for science

Marssi tieteen puolesta -kampanja syntyi viime vuonna Yhdysvalloissa protestina presidentti Trumpin politiikkaa ja yleistä tieteen väheksyntää vastaan. Perinne jatkuu tänä vuonna siten, että yli 230 paikkakunnalla ympäri maailmnan järjestetään isompi tai pienempi marssi tieteen puolesta.

Myös Suomessa marssittiin viime vuonna, mutta nyt meitä läheisin tapahtuma on Tallinnassa. Suomessa viime vuonna virikkeenä olivat kotoiset tieteen ja tutkimuksen rahoitusleikkaukset, mutta nähtävästi nyt tilanne on tutkijoiden mielestä niin hyvä, ettei kadulle kannata lähteä. Kenties päättäjiä ei haluta vain ärsyttää enempää tai mahdollisesti kampanjointi haluttaisiin tehdä virka-aikaan.

Vaikka politiikan jättäisikin sivuun kampanjoinnista, syitä marssimiseen riittää. Tärkeintä on pitää ääntä tieteen ja tiedon asemasta yhteiskunnassa yleisesti.

Tuskin koskaan tiedettä ja tietoa on väheksytty niin paljon kuin nykyisin!

On jopa trendikästä ja hyväksyttyä olla tyhmä ja tietämätön. On normaalia kyseenalaistaa päivänselviä asioita ja jopa väittää kaikenlaista täysin päätöntä. On hyväksyttyä väheksyä ihmisiä, jotka koettavat laajentaa maailmankuvaamme, etsiä totuutta ja tehdä elämästämme parempaa.

Se, että elämämme nykyisin on näinkin mukavaa ja maailman on keskiajan näkökulmasta satumaa, on tieteen ja tekniikan ansiota. Ihmisen luontainen uteliaisuus on johtanut siihen, että meillä on esimerksi tämä tietokone, jolla kirjoitan, ja tämä internet, minne tämäkin teksti tulee.

Ja hammashoito, mikroaaltouunit, shampanjavispilät, lentokoneet ja merenalaiset valokuitukaapelit sekä paljon muuta.

Olemme laajentaneet maailmankuvaamme kotipihan ja silmin nähtävien ilmöiden ulkopuolelle kauas avaruuteen ja atomimaailmaan. Tiedämme missä olemme tässä valtavassa maailmankaikkeudessa ja meillä on ainakin aavistus siitä. mitä tapahtuu päämme sisällä.

Edessämme on vieläkin ihmeellisempää, jopa varsinainen paratiisi. Ilmaista energiaa on tarjolla vaikka kuinka ja suuri osa tylsästä fyysisestä työstä voitaisiin tehdä robotein. Myös köyhyys ja nälkä voitaisiin poistaa maailmasta, tauteja voitaisiin parantaa paljon nykyistä paremmin.

Kyse on vain siitä, haluammeko tehdä niin.

Voi tietysti olla niin, että joitain tahti pelottaa. Kenties on helpompaa katsoa taaksepäin aikaan, jolloin televisiossa oli vain yksi kanava ja auton moottorin saattoi korjata vasaralla (eikä autoilun päästöistä tullut huonoa omaatuntoa). Samalla logiikalla tosin voisimme palata saman tien asumaan luoliin, sillä siellä ei kännykän sovelluksia täytynyt päivittää koko ajan uusiin versioihin.

Kyse ei ole ainoastaan muutosvastarinnasta, vaan myös laajemmasta tietoa väheksyvästä asenteesta ja jopa siitä, että omia uskomuksia vaaditaan vakavasti otettaviksi.  

Mitä meidän tulisi tehdä?

Me, jotka marssimme ainakin virtuaalisesti tänään tieteen puolesta, voisimme tehdä ainakin näitä asioita:

Korostaa faktojen merkitystä
On olemassa mielipiteitä ja tosiasioita; maapallo on pyöreä ja kiertää Aurinkoa vaikka kuinka joku toista väittäisi. Lempiväristä voidaan kinastella, mutta värien aallonpituuksista ei.

Innostaa olemaan utelias!
Nykyisin on muotia antaa lasten esittää kysymyksiä ja antaa tutkijiden vastata niihin. Mutta miksi "tyhmiä" kysymyksiä ei voisi esittää itse? Maailmaa kannattaa katsoa aina, myös aikuisena, avoimin silmin ja ihmetellä sen eri asioita ja ilmiöitä. Nykyisin myös vastauksen saaminen kysymyksiin on hyvin helppoa: vastauksen asiaan kuin asiaan saa saman tien kännykän avulla. 

Lisäksi listaan voisi laittaa nämä yleiset asiat:

Selittää, miten tiede toimii
Etenkin luonnontieteissä tieteellinen metodi on erittäin suoraviivainen: uutta opitaan havaintojen avulla. Havaintoja pyritään toistamaan tai simuloimaan kontrolloiduissa olosuhteissa, jotta taustalla olevia ilmiöitä voidaan ymmärtää paremmin. Näin tehdään hypoteesi, joka selittää ilmiön, mutta jos joku toinen keksii paremman selityksen, niin vanha hylätään. 

Auttaa hyväksymään epävarmuus
Kaikkea ei osata sanoa varmasti, mutta se ei tarkoita sitä, ettei asioita tunneta lainkaan. Higgsin bosonin massaa ei tunneta tarkasti, kuten ei myöskään sitä, kuinka paljon ihminen on toiminnallaan vaikuttanut ilmastonmuutokseen. Kummastakin on kuitenkin olemassa hyviä arvioita, ja kummastakin voidaan sanoa varmasti se, että Higgsillä on massa ja ihmisen vaikutus on ollut olennainen. 

Muistuttaa, että takkia voi kääntää
Politiikassa takinkääntöjä pidetään epätoivottavina, vaikka olosuhteet muuttuisivat. Tieteessä sen sijaan vakiintuneetkin teoriat tai käsitykset voidaan muuttaa, jos joku onnistuu osoittamaan ne vääriksi. Kuka tahansa voi esimerkiksi väittää, että Kuu on juustoa, mutta hänen täytyy pystyä todistamaan se ja samalla selittää se, miksi kaikki päinvastaiset havainnot ovat vääriä. Pienemmissä asioissa takinkääntöjä tapahtuu koko ajan.

Korostaa, että kaikki tieto on tärkeää
Kaikki suurimmat keksinnöt, jotka ovat vieneet ihmiskuntaa eteenpäin, on tehty vahingossa. Kohdennettu, suoriin sovelluksiin tähtäävä tutkimus on toki tärkeää, mutta vielä merkittävämpää on tutkia asioita laaja-alaisesti. Perustutkimus on kuin multaa, mistä kukat kasvavat.