Voiko olla tylsempää hommaa kuin painepesurin purkaminen ja kasaaminen? Kyllä voi. Painepesurin purkaminen ja kasaaminen, jonka lopputuloksena se ei toimi.

Miksi kaikki tekniset vimpaimet vikaantuvat täsmälleen sillä hetkellä, kun niitä tarvitsisi? Tai miksi kaasu loppuu juuri, kun grilliin on latonut pekoni-tuorejuusto-herkkusienet, balsamico-marinoidut kevätsipulit ja basilika-halloumiviipaleet?

Hakematta tulee mieleen H. Chandler Elliottin scifinovelli Inanimate Objection vuodelta 1954: ne – siis tekniset laitteet ja ylipäätään kaikki elottomat esineet – tekevät sen tahallaan.

Mutta hommiin. Kahdeksan torx-ruuvia, jotka ovat niin syvällä kotelon uumenissa, että hommaan tarvitaan erikoispitkä työkalu.

Mystinen, muovinen suojakotelo, jossa on erilaisia klipsejä, hakasia, tappeja ja väkäsiä niin monta, että sen näppärä avaaminen vaatisi hämähäkillisen raajoja.

Johtovyyhti, joka näyttää siltä, että se ei voi millään mahtua takaisin suojakotelon sisään.

Neljä torx-pulttia, joihin tarvitaan isompi työkalu. Ja kun sitä ei ole, lukkopihti-Leatherman-yhdistelmä.

Metalliset kiinnityskappaleet, joiden irrottaminen vehjettä rikkomatta tuntuu vaativan siirtymistä vähintään neli- ellei peräti 11-ulotteiseen avaruuteen.

Kolme öljyistä, jäykällä kierrejousella varustettua sylinteriä, jotka ovat tiukasti kiinni –
siihen saakka, että pumppua yrittää kasata uudelleen, jolloin ne tipahtavat syliin.

Mutta vika löytyi. Ja mitäpä vikaa ei nykypäivänä pystyisi korjaamaan pikaliimalla ja ilmastointiteipillä.

Painepesuri pura… ja kokoa!

Helppo homma, osat vain takaisin paikoilleen päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne irrotti. Mutta miten ihmeessä osa, joka voi olla kahdessa asennossa, sopiikin paikalleen vasta kolmannessa asennossa?

Ja mikäs nuppi tuolta katkaisijan sisältä putosi terassin lattianrakoon? Ei se voi olla tärkeä, kun se oli noin löyhästi kiinni.

Pultit kiinni, suojakotelo paikalleen, naps. Kuoret ympärille ja ensimmäiset kahdeksan torx-ruuvia viimeisenä kiinni.

Letku hanaan, vesi virtaamaan, piuha pistorasiaan, katkaisin ykkösasentoon… Hiljaisuus.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Pasila, Peltoniemen Hintriikan surumarssi.