Video: Tässä on suomalainen robottiauto Marilyn

Robotit tulevat!

Ja tässä tulee suomalainen robottiauto Marilyn, joka pystyy ajamaan myös lumisella tiellä. VTT testaa autolla tekniikkaa, ja vaikka tämä vanhasta Citroënista tehty robottiauto ei tulekaan koskaan tuotantoon sellaisenaan, auttaa se kehittämään Suomeen sopivien robottiautojen tekniikkaa.

Kyseessä on toistaiseksi ainoa robottiauto, joka saa ajella itsekseen Suomen teillä.

Videolla näytetään, mitä auton pinnan alla on ja miten se oikein ajelee Tampereella.

Hanke kuuluu Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan RoboFin-tutkimuksee, joka selvittää robotisaation ja automatisaation vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

Video: Miltä näyttää, kun robotit ottavat vallan?

Robotit tulevat koko ajan kyvykkäämmiksi ja viisaammiksi, ja tulevaisuudessa ne tekevät suurimman osan työstä. 

Tällaiset tulevaisuudenkuvat herättävät luonnollisesti myös paljon kysymyksiä ja pelkoja, ja tämä video on yksi tuollainen hieman negatiivinen näkymä tulevaisuudesta. Vaikka monet tieteistarinoissa olevat kauhukuvat ovat suorastaan typeriä, on kysymys älykkäistä koneista ja niiden suhteesta ihmisiin hyvin tärkeä – kenties yksi merkittävimmistä lähiaikojen kysymyksistä, etenkin kun siihen liitetään koko se ongelmatiikka, mikä liittyy yhteiskuntien muuttumiseen ja ihmisen asemaan.

Tämä Raw TV -yhtiön The History Channelille tekemä lyhytelokuva on kiinnostava paitsi tarinaltaan, niin myös koska se on varsin realistinen kuvaus siitä, millainen tulevaisuuden tehdas on. Tai itse asiassa monet autotehtaat ovat varsin pitkälle jo tällaisia, videossa tilannetta on vain viety hieman pitemmälle.

Video on tehty vuonna 2015 ja sen tuotannosta on vastannut (eli perinteisesti sanottuna sen on ohjannut) Ben Kracun. Pääosissa ovat Richard Brake ihmisenä ja Georgina Sutcliffe ANA-tietokonesysteemin äänenä.

Hyvää lyhytelokuvahetkeä!

Katso Falcon 9 -raketin laukaisua suorana

SpaceX -yhtiö aikoo laukaista huomenna sunnuntaina aamulla klo 8.26 Suomen kesäaikaa Falcon 9 -kantoraketin avaruuteen

Sen kyydissä on japanilainen JCSAT-16 -tietoliikennesatelliitti, jonka raketin on tarkoitus viedä kohti geostationaalista kiertorataa noin 36 000 kilometrin korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella.

Raketin ensimmäinen vaihe on uudelleenkäytettävä, ja sen on tarkoitus laskeutua noin 9 minuutin kuluttua laukaisuista Atlantilla olevalle jalkapallokentän kokoiselle lautalle.

Koska kohti geostationaarirataa lentävien rakettien ensimmäiset vaiheet palaavat alas korkeammalta ja suuremmalla nopeudella, on niiden onnistuminen ollut varsin harvinaista. Tähän mennessä vain yksi tällainen lento on onnistunut täysin – vaikkakin lennon päätarkoitus, satelliitin vieminen avaruuteen, on sujunut juuri halutulla tavalla.

Falcon 9 -raketin on siis tarkoitus nousta matkaan huomenna aamulla noin 25 minuuttia yli kahdeksan Suomen aikaa Floridasta, Cape Canaveralin laukaisualustalta. Yllä oleva videosyöte käynnistyy noin tuntia ennen laukaisua ja se seuraa lentoa reaaliajassa.

Videonauhuritelevisio historian hämystä

Pe, 06/24/2016 - 09:07 By Jari Mäkinen
Telcan

Tänään 53 vuotta sitten BBC:n uutisstudioilla Lontoossa esiteltiin mullistavaksi ajateltu laite: ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu videonauhuri.

Päivän kuvaEnsimmäinen videonauhuri tuli tuotantoon vuonna 1956, mutta tämä arkkupakastimen kokoinen Ampex -yhtiön tekemä laite käytti suuria magneettinauhoja (leveys jopa viisi senttimetriä) ja oli hinnaltaan sellainen, että vain suuret televisiokanavat hankkivat sellaisia.

Niinpä tavallista kelanauhureihin tarkoitettua magneettinauhaa käyttävä kotivideonauhoitin tuntui erinomaiselta ajatukselta. Nottingham Electronic Valve Companyn Norman Rutherfordin ja Michael Turnerin keksimä Telcan-laite olikin kätevän tuntuinen, sillä nauhuri oli asennettu televisiovastaanottimen päälle ja se oli hyvin yksinkertainen: nauha vain pujotettiin päällä olevaan rakoon ja painettiin nappulaa. 

Siinä missä ammattilaisvideonauhureissa käytettiin pyörivää äänipäätä (samoin kuin myöhemmissä VHS-nauhureissa), oli Telcanissa paikallaan oleva äänipää. Tai siis kuvapää – sähkömagneetti, joka luki nauhalla olevan signaalin tai tallensi sen nauhalle. Nauha liikkui laitteessa varsin nopeasti, jopa kolme metriä sekunnissa. Tällä vauhdilla yksi kela kesti vain noin 15 minuuttia.

Laitteen kuvanlaatu ei ollut hääppöinen, mutta toisaalta senaikainen TV-kuvakin oli vain rätisevä mustavalkoinen kuva, joka ei ollut nauhoitettuna paljoakaan huonompilaatuinen kuin suoraan vastaanotettuna.

Suurista lupauksistaan huolimatta laite ei koskaan tullut myyntiin, vaan NEVC-yhtiö meni konkurssiin ja Telcan unohtui historian hämyyn.  Eräs harvoista tehdyistä laitteista on esillä Nottinghamin teollisuusmuseossa.

Ensimmäiset videokasetit esiteltiin ammattikäyttöön vuonna 1969 ja kuluttajille vuonna 1971. Lopulta tekniikka oli kypsää vuonna 1977 kunnolliselle kotivideonauhurille: se oli JVC-yhtiön kehittämä VHS, Video Home System, joka puolestaan on jäänyt nyt 2000-luvulla digilaitteiden jalkoihin.

Sentinel-3 – Kopernikuksen kolmas silmä (video)

Eurooppalaisen Copernicus-järjestelmän kolmas satelliitti laukaistiin eilen avaruuteen Venäjältä, Suomen rajan tuntumassa olevasta Plesetskin kosmodromista.

Kyseessä on satelliitti, jonka tehtävänä on havaita ennen kaikkea maapallon meriä ja ilmakehää, ja eräs sen tärkeimmistä sovelluksista on pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen seuranta: Sentinel-3:n avulla saadaan reaaliaikaista tietoa sääennusteisiin sekä hydrologisiin ennusteisiin jokivirtaamista, vedenkorkeuksista ja tulvista.

Lisäksi saatavaa lumitietoa voidaan hyödyntää myös ilmastomallinnuksen ja ilmastonmuutoksen tutkimisessa, sillä lumipeitteen pieneneminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä sijaitseva satelliittidatakeskus on eräs Sentinel-3 -satelliitin havaintoaineistoja vastaanottava maa-asema, ja Ilmatieteen laitos toimittaa havainnoista jalostettuja tuotteita kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille sekä muille yhteistyötahoille.

Ilmatieteen laitos on mukana aktiivisesti satelliitin erilaisten sovellutusten kehittämisessä.

Copernicus tuo ennennäkemättömän määrän reaaliaikaista satelliittiaineistoa

Euroopan Unionin Copernicus-ohjelma koostuu useasta Sentinel-sarjan satelliitista ja maan pinnalta tehdyistä havainnosta, sekä näiden pohjalta luotujen ympäristön seurantaan ja turvallisuuteen liittyvistä palveluista. Satelliitit tuottavat tietoa sekä maasta, ilmakehästä, merestä että ilmastosta.
Kaukokartoitusohjelma on siirtymässä vähitellen operatiiviseen vaiheeseen.

Operatiiviseen vaiheeseen siirtyminen tarkoittaa, että ennennäkemätön määrä satelliittimittausaineistoa maapallon ympäristön tilasta tulee operatiivisesti kaikkien ulottuville lähes reaaliaikaisesti. Copernicus-ohjelman tuottamat palvelut ja mittausaineistot tulevat perustumaan avoimeen ja ilmaiseen datapolitiikkaan. Ensimmäinen Sentinel-satelliitti laukaistiin vuonna 2014 ja on suunniteltu, että satelliitteja pitäisi olla toiminnassa kuusi vuonna 2016.

"Satelliittiaineistot luovat paremmat edellytykset ympäristön tilan seurantaan ja ennustamiseen, muutosten ennakointiin sekä turvallisuuden tukemiseen", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Jouni Pulliainen

"Suomessa Copernicus-ohjelman satelliittihankkeisiin ja palveluiden kehittämiseen osallistuvat jo nyt useat yritykset ja tutkimuslaitokset, jotka hyödyntävät satelliittiaineistoja toiminnassaan eri tavoin", 

Satelliitti, jonka erikoiskyky on nähdä hyvin värejä

Tiedetuubi on seurannut aktiivisesti Sentinel-satelliittien tekemistä ja lähettämistä, ja pääsimme myös katsomaan Sentinel-3 -satelliittia juuri ennen sen lähettämistä Venäjälle.

Satelliitin on rakentanut Thales Alenia Space -yhtiö sen kokoonpano sekä testaaminen tapahtuivat yhtiön Ranskan Cannesissa sijaitsevassa toimipaikassa.

Laukaisun aikaan tankattuna 1250 kg painanut satelliitti on pituudeltaan 3,7 metriä ja leveydeltään 2,2 metriä kanttiinsa.

Se kiertää Maata 814,5 kilometrin korkeudessa ja sen odotetaan toimivan ainakin seitsemän vuoden ajan, Polttoainetta satelliitissa on tosin 12 vuoden oletettua tarvetta varten.

Satelliitin tehtävästä ja olemuksesta kerrotaan tarkemmin oheisella videolla.

Edeltävässä tekstissä on käytetty myös lähteenä Ilmatieteen laitoksen tiedotetta.

Sähköllä maailman ympäri

Aurinkopaneeleista voimansa saava sähkölentokone Solar Impulse 2 on saanut koelentonsa Sveitsissä päätökseen ja on valmis lentämään maailman ympäri. Konetta ollaan parhaillaan purkamassa osiin, jotta se voitaisiin kuljettaa ennätyslennon lähtöpaikalle Abu Dhabiin. Lento tapahtuu ensi vuoden alussa.

Kerroimme enemmän lennosta artikkelissa Sähkölento maailman ympäri lähestyy, mihin tämä video liittyy.

Videomateriaali: Solar Impulse

Pariisi kotkan silmin

Pe, 11/07/2014 - 17:18 By Jari Mäkinen
Kotka lentää Pariisin taivaalla

Netti on nykyisin täynnä nelikoptereilla kuvattuja komeita videoita, jotka ovat toinen toistaan komeampia ja taitavampia. Siksipä tässä hieman erikoisempi lentovideo: kuvaajana on Viktor, merikotka, jonka siipien kärkiväli on yli puoli metriä.

Videolla kameraa selässään kantava Victor lasketaan lentoon Eiffel-tornin huipulta. Se tekee komean kaarroksen Seinen päällä ja kaartaa takaisin Trocadero-aukiolle, minne se syöksyy lopuksi 180 kilometrin tuntinopeudella.

Kun merikotka lentää, sen siivet ovat varsin vaakatasossa, mutta kyynärsiipi on koholla – aivan kuten videossa näkyy. Matkalennossa merikotka lyö rauhalliseen tapaan pitkiä, melko matalien, siiveniskujen sarjoja. Sarjojen väleissä se liitää lyhyesti. Sillä on tapana silloin tällöin kaarrella pitkiäkin aikoja korkealla, minkä aikana se voi edetä useita kilometrejä. Videon pieni pyräys Pariisin taivaalla vaatii vain pari siiveniskua ja muilta osin se on juuri tätä pitkää liitoa.

Video liittyy joukkorahoitettuun hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa täysipitkä elokuva maailmasta merikotkan silmin. Elokuvan tarkoituksena on puolestaan kertoa merikotkasta, rauhoitetusta suuresta merilinnusta, jotka Suomessa ovat harvinaisia ja Ranskassa – missä elokuvahanke on vireillä – merikotkat ovat olleet kokonaan kadoksissa yli 50 vuoden ajan.

Hankkeen vetäjä on kotkaharrastaja Jacques-Olivier Travers, jonka unelmana on nähdä vielä vapaana lentäviä merikotkia Ranskan taivaalla. Yhdessä tuottaja Muriel Barran kanssa he keräävät rahaa muun muassa tällä videolla dokumenttifilmiä ja kuvitelmaa yhdistävään eläinelokuvaa, jonka kertoisi merikotkista.

Jos hanke kiinnostaa, siitä on lisää tietoa (ranskaksi) täällä: http://www.kisskissbankbank.com/fr/projects/freedom-l-envol-d-un-aigle

Alexander Gerstin huima video maapallosta

Käytännössä kaikki astronautit ottavat kuvia maapallosta ollessaan avaruuslennolla, ja osa heistä on onnistunut kuvissaan toisia paremmin. Esimerkiksi ESAn astronautti Paolo Nespoli valtasi sydämiä runollisilla kuvillaan ja hän otti lentonsa lopuksi myös klassikoksi jo muodostuneet kuvat avaruusasemasta sukkulan ollessa siihen telakoituneena.

NASAn astronauteista suurimpaan maineeseen lienee noussut Don Pettit, joka tähtiharrastajana ja yleisnikkarina keksi monia uusia tapoja kuvata erilaisia ilmiöitä niin Maan pinnalla kuin tähtitaivaallakin.

Nyt asemalla oleva ESAn saksalaisastronautti Alexander Gerst on selvästi Pettitin oppilapsi, sillä hän käyttää samoja menetelmiä, mutta kehittää niitä vielä eteenpäin. Lisäksi nyt tekniikka on parempaa kuin viitisen vuotta sitten Pettitin ottaessa kuviaan. Siksi Alexander pystyy vangitsemaan taivaallisia maisemia vähemmässä valossa ja suuremmalla tarkkuudella. Alexanderin Blue Dot -nimisen lennon kuva-arkisto on ESA:n tilillä Flickr-palvelussa.

Hänen tuoreista time-lapse -kuvistaan on koottu kaunis ultrateräväpiirtovideo, mikä on lähes maaginen katsottaessa parhaimmilla kaupan olevilla monitoreilla ja televisioilla. Niin sanottu 4K-video on resoluutioltaan 3840 x 2160 pikseliä, joskin Alexander itse kuvasi materiaalin käyttämällä 4256 x 2832 pikseliä kooltaan olleita kuvia ja ottamalla yhden kuvan sekunnissa. Videolla näitä kuvia on nopeutettu 25 kertaa nopeammiksi ja muokattu paremmin videokuvaan sopiviksi.

Kuvissa näkyy paljon valoviiruja, jotka ovat itse asiassa kaupunkeja, muita Maan pinnalla olevia valoja ja tähtiä, jotka time-lapse -kuvauksessa muuttuvat taiteellisesti hiipuviksi viivoiksi.

Luvassa on vielä parin kuukauden ajan hienoja kuvia, sillä Alexander palaa viisi ja puoli kuukautta kestävältä lennoltaan Maahan marraskuun lopussa.

Alla oleva video on katsottavissa täydellä 4K-resoluutiolla YouTubessa ESAn kanavalla.

Tiedetuubi Heurekan K-18 -illassa

Tiedekeskus Heureka viettää parhaillaan 25-vuotisjuhliaan ja sen yhteydessä testattiin jo kauan mielessä ollutta ajatusta: pitää keskus avoinna vain aikuisille yhden illan ajan. Niinpä lauantaina 26.4.2014 Heureka oli K-18. Jututettavina ovat kävijöiden lisäksi Mikko Myllykoski ja Paula Havaste Heurekasta.

Videon on toimittanut Jari Mäkinen ja kuvannut Markus Hotakainen.

Tiedetuubi Australiassa: Nullarbor

Tiedetuubin Jari Mäkinen sai päähänsä lähteä fillaroimaan Australian kuumaan autiomaahan, mantereen länsiosassa sijaitsevalle Nullarborin tasangolle.

Siellä on yllättäen paljon tieteellisesti kiinnostavaa, ja näistä kerrotaan videolla. Jännin tapaus on amerikkalaisen 75-tonnisen Skylab-avaruusaseman putoaminen sinne kesällä 1979, mistä videolla kerrotaan runsaasti. Nullarborissa on myös maailman pisin täysin suora tie, mitä pitkin matka etenee...

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita