Joskus sitä sattuu olemaan juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kuten tämä Lufthansa-lehtoyhtiön lento matkalla Soulista Frankfurtiin. 

Lento LH 713 oli viime tiistaina 15. joulukuuta matkalentokorkeudessaan Venäjän päällä, noin 100 km itään Novosibirskistä, kun koneesta nähtiin taivaalla upea valoilmiö. Se oli kohti avaruutta kipuava Sojuz-kantoraketti, jonka kyydissä olivat ESAn brittiastronautti Tim Peake, NASAn suomalaissukuinen astronautti Tim Kopra ja kuvien ottohetkelläkin Sojuzin ohjaimissa ollut kosmonautti Juri Malenshenko.

Rakettilaukaisuiden aikaan lentoliikenne pidetään turvallisen matkan päässä kantoraketista, joten kukaan ei ollut lähelläkään vaaraa.

Näky oli kuitenkin hieno, sillä Sojuz oli koneesta katsottuna kirkas valopiste, joka kipusi ylöspäin taivaalla rakettimoottorien liekkien valaisema savuvana perässään. Vana on levinnyt, koska raketti oli jo ilmakehän yläosissa, missä moottorin suuttimesta pääsevät pakokaasut leviävät laajaksi hännäksi raketin taakse ohuessa ilmassa.

Koneen lentäjät Michael Schwarz ja Frank Barma onnistuivat nappaamaan nämä kuvat laukaisusta – ja vaikka heillä on työpaikallaan normaalistikin upeat maisemat, on avaruusraketin näkeminen näin hienosti varsin harvinaista!

Video raketin laukaisusta maanpäällisestä kuvakulmasta ja Sojuzin sisällä olleista kameroista on täällä.

Jokajoulukuinen miehistönvaihto kansainvälisellä avaruusasemalla on jälleen käynnissä, kun kolme avaruuslentäjää palasi viime perjantaina takaisin Maahan. 

NASAn Kjell Lindgren, Venäjän Oleg Kononenko ja japanilainen Kimiya Yui palasivat Sojuz-aluksellaan turvallisesti takaisin kotiplaneetan kamaralle oltuaan avaruudessa 141 päivää.

Avaruusasemalle jäivät vuoden mittaista lentoaan tekevät Scott Kelly ja Mihail Kornienko sekä syyskuussa asemalle saapunut Sergei Volkov.

Seuraava kolmehenkinen miehistö, järjestyksessään jo 47. avaruusaseman pysyvä miehistö, on parhaillaan Baikonurin kosmodromissa ja heidän kantorakettinsa rullattiin sunnuntaina laukaisualustalle. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmikko laukaistaan matkaan tiistaina.

Sisunautin toinen lento

Tämä miehistö on suomalaisittain kiinnostava, koska yksi sen jäsen on suomensukuinen Timothy Kopra. Kun hän teki ensimmäisen avaruuslentonsa vuonna 2009, hänen lentoaan seurattiin aktiivisesti myös Suomessa ja häntä alettiin (hieman naurettavasti) kutsumaan sisunautiksi, vaikkakin hänen yhteytensä Suomeen ovat olleet varsin ohuet.

Kopran suku on kotoisin Karjalan Valkjärveltä, josta Timin isoisä Antti Kopra lähti vuonna 1910 Amerikkaan. Isä Lennart Kopra puhui vielä sujuvasti suomea, mutta Tim itse ei oppinut kuin muutamia sanoja. Hän on vieraillut Suomessa muutaman kerran.

Ensimmäisellä avaruuslennollaan Kopralla oli mukana Kalevala-mitali ja tällä kerralla hän ottaa mukaansa Sibelius-mitalin.

Siinä missä Kopran ensimmäinen avaruuslento kesti vain noin kaksi kuukautta ja hän lensi silloin asemalle sekä palasi sieltä avaruussukkulalla, on nyt hänellä edessään kyyti Sojuz-aluksella sekä puolivuotinen pesti avaruudessa.

Itse asiassa hänen oli tarkoitus lentää avaruuteen uudelleen jo vuonna 2011, mutta hän loukkaantui kaaduttuaan polkupyörällä ja joutui jättämään lennon väliin.

Ensimmäinen amerikkalainen Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaava rahtilento sitten kesällä tapahtuneen Falcon 9 -kantoraketin laukaisuonnettomuuden tapahtui hetki sitten Cape Canaveralista, Floridasta.

Kyseessä on Orbital ATK -yhtiön valmistama Cygnus-avaruusrahtari, jonka edellinen lento viime vuoden lokakuussa epäonnistui, kun sitä kuljettanut Antares-kantoraketti räjähti lähes välittömästi lentoon lähdettyään. Siitä alkoi epäonnisten avaruusaseman huoltolentojen sarja, kun lähes mahdottomaksi arvioitu riski siitä, että monen eri aluksen ja kantoraketin yhdistelmä pettäisi: Cygnuksen jälkeen venäläinen Progress syöksyi pian laukaisunsa jälkeen takaisin Maahan keväällä ja sitten Space X -yhtiön Dragon tuhoutui kesäkuussa. 

Nyt Cygnus laukaistiin avaruuteen Atlas-kantoraketilla, jolle kyseessä oli 131. perättäinen onnistunut lento. 

Cygnus-alus on tällä kerralla hieman aiempia suurempi ja se käyttää uusia aurinkopaneeleita. Laukaisun jälkeen alus kipuaa kahden vuorokauden ajan korkeammalle kiertoradalle ja saapuu avaruusaseman luokse tiistaina. Silloin aseman astronautit nappaavat sen kiinni avaruusaseman robottikäsivarrella ja liittävät aseman telakointiporttiin.

Mukana aluksessa on noin 3,5 tonnia rahtia asemalle. Joukossa on myös 15. joulukuuta puolen vuoden avaruusmatkalle lähtevän brittiastronautti Tim Peaken lennollaan tarvitsemia välineitä ja tarvikkeita, joten lento oli eurooppalaisittainkin kiinnostava.

Cygnus pysyy asemalla noin kahden kuukauden ajan, jona aikana sen sisältämä rahti puretaan asemalle ja alus täytetään hohdokkaasti roskalla, jätteillä ja käytöstä poistettavilla laitteilla. Ne tuhoutuvat ilmakehän kitkakuumennuksessa aluksen kanssa Tyynen valtameren eteläosien päällä – alueella, jota käytetään rutiininomaisesti käytöstä poistettavien avaruusalusten tuhoamiseen, koska siellä on erittäin vähän asutusta ja liikennettä.

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensen palasi viime yönä takaisin Maahan. Häntä kuljettanut Sojuz TMA-16M -alus laskeutui Kazakstanin arolle juuri ennen paikallista auringonnousua, Suomen aikaa klo 03:51.

Paluumatka alkoi noin kolmea tuntia aikaisemmin, kun alus irtaantui Kansainvälisestä avaruusasemasta yöllä klo 00:29 Suomen aikaa.

Andreasin mukana aluksessa olivat hänen tapaansa kymmenpäiväisen lennon asemalle tehnyt kazakkikosmonautti Aidyn Aimbetov ja avaruusasemalla liki puoli vuotta ollut Gennadi Padalka. Laskeutumisen aikana Padalka toimi Sojuz-aluksen komentajana ja Andreas toimi hänen ”lentoperämiehenään”.

Laskeutuminen sujui juuri suunnitelman mukaan ja kolmikkoa vastaanottamaan tullut joukko helikoptereita sekä maastoajoneuvoja saapuivat laskeutumispaikalle lähes välittömästi aluksen osuttua maankamaraan.

Lennon tärkein tehtävä oli vaihtaa avaruusasemalla ollut Sojuz-alus uuteen, viedä sen miehistöön noin puoleksi vuodeksi yksi uusi jäsen, Sergei Volkov, sekä tuoda asemalla ollut Padalka takaisin Maahan. Menomatkalla aluksena oli uusi Sojuz TMA-18M ja paluumatkalla heidän allaan (tai ympärillään) oli TMA-16M.

Jotta lennosta olisi ollut mahdollisimman paljon hyötyä, oli Andreasilla hyvin tiivis ohjelma: hän suoritti avaruusasemalla viitisentoista tieteellistä ja teknistä koetta, josta olemme kertoneet jo useaan otteeseen aikaisemmissa lentoa käsitelleissä artikkeleissa.

Tätä kirjoitettaessa Andreas on matkalla Moskovan kautta Kölniin, Saksaan, missä sijaitsee Euroopan astronauttikeskus. Siellä hänelle tehdään lääketieteellisiä kokeita ja käydään lennon tapahtumat läpi. 

Andreasin sopeutuminen takaisin painovoimaan tapahtunee sutjakasti, sillä hänen elimistönsä ei ennättänyt sopeutua liikaa painottomuuteen. Hän käytti myös uudenlaista tiukkaa pukua, jonka tarkoituksena oli edelleen vähentää hankaluuksia maahanpaluun jälkeen. Silti lyhyenkin lennon jälkeen täysi Maan painovoima tuntuu raskaalta ja kestänee viikon päivät totuttautua siihen uudelleen: kyseessä on vähän kuin erikoislaatuinen jet-lag.

Seuraava kansainväliselle avaruusasemalle nouseva eurooppalaisastronautti on britti Timothy Peake, jonka lähes puolivuotinen (hieman yli viisi kuukautta) Principia-nimen saanut lento alkaa 15. joulukuuta.

Tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin kymmenpäiväinen lento on lopussa. Tätä kirjoitettaessa hän, sekä Aidyn Aimbetov ja Gennadi Padalka ovat jo Sojuz-aluksessaan valmiina palaamaan takaisin Maahan. Luukut aluksen ja Kansainvälisen avaruusaseman välillä on suljettu ja Soyuz TMA-16M (eli 42S) -alus irtoaa klo 00:29 Suomen aikaa asemasta.

Laskeutuminen tapahtuu paljon asemalle nousemista nopeammin, sillä jo klo 03:51 Suomen aikaa kolmikon pitäisi olla Maassa Kazakstanin arolla. Venäläiset helikopterit, mukanaan ESAn edustajat, saapuvat suunnitelman mukaan välittömästi laskeutumisen jälkeen aluksen luokse ja perinteisten maahanpaluuseremonioiden jälkeen Andreas lennätetään Euroopan astronauttikeskukseen Kölniin Saksassa.

Sääennusteen mukaan laskeutuminen tapahtuu hyvässä säässä. Vain harvahko, matalalla oleva pilvikerros saattaa olla näkyvissä aamuvarhaisella taivaalla. Aikataulun mukaan laskeutuminen tapahtuu klo 06:51 (juuri ennen Auringon nousua) lauantaina aamulla paikallista aikaa.

Andreasin IRISS-lennon tulokset ovat ensiarvion mukaan odotettua paremmat: tanskalaisastronautti on suoriutunut tehtävistään oletettua paremmin ja nopeammin. Perusteellinen koulutus on tuottanut tulosta.

Hän on ennättänyt ohjaamaan useampaan kertaan etäkäyttönä Maassa olleita kulkijoita, tekemään kokeita veden puhdistamiseksi, tutkinut Maan ilmakehässä olevia ilmiöitä ja suorittamaan joukon lääketieteellisiä kokeita. Näihin kuuluvat kolmipäiväinen Mares-laitteiston kokoaminen ja käyttöönotto: avaruusaseman kuntoilulaitteeseen liitetty järjestelmä kerää tietoa avaruuslentäjien lihaksistosta. 

Mares-kokeen läpikäymiseen Andreas käytti olennaisesti vähemmän aikaa kuin oli oletettu, mikä lyhyen, tiivistahtisen lennon aikana oli erittäin hyvä asia.

Andreas käytti lentonsa aikana usein myös uudenlaista piukkaa asustusta, jonka tarkoituksena on helpottaa sopeutumista takaisin Maan painovoimaan. Pian nähdään, miten tämä on toiminut.

Hän myös maisteli ja jopa söi (erikoisen tanskalaisillallisen lisäksi vähemmän maittavaa) uudenlaista avaruusruokaa, joka on tehty aineksista, joita on mahdollista kasvattaa avaruudessa. Tuloksista kuullaan varmasti myöhemmin.

Hyvin usein työtä tehdessään Andreas käytti älylaseja ja taulutietokonetta, joiden avulla hän saattoi olla paremmin kuin normaalisti astronautit asemalla yhteydessä lennonjohtoon sekä eri puolilla Eurooppaa oleviin tutkijoihin. Tämä laitteisto lienee osasyy lennon tehtävien nopeaan suorittamiseen.

Hän myös osallistui VIP- ja lehdistötilaisuuksiin sekä nauhoitti opetusvideoita, joista osa on jo katsottavissa ESAn nettisivuilla.

Vaikka vietti siis kaksi päivää oletettua vähemmän avaruusasemalla suunniteltua hitaamman nousun vuoksi, on lento ollut kuitenkin hyvin onnistunut. Kaikki 15 suunniteltua koetta ennätettiin tehdä  – ja hyvin.

Siitä huolimatta Andreas on ennättänyt myös rentoutumaan ja ihastelemaan maapalloa aseman suurista ikkunoista: hän on nähnyt myös revontulia avaruudesta, mikä on eräs uskomattomimmista näkymistä mitä avaruusasemalta voi nähdä.

Ja kyllä, hän ennätti myös leikkimään erityisillä avaruus-legoilla. Kuva alla.

Tanskalaisen ESA-astronautti Andreas Mogensenin lyhyt avaruuslento jatkuu tiivistahtisena. Päivä alkoi tänään erittäin hyvien tähtien alla, sillä hän pystyi ottamaan heti herättyään erinomaisen hyvän kuvan Tanskasta avaruudessa – on harvinaista, että lähes koko maa on pilvetön!

Perjantaina saavuttuaan Kansainväliselle avaruusasemalle tulokkaille esiteltiin aseman sisustaa sekä käytiin läpi turva- ja hätätilanneohjeita siltä varalta, että heidän aseallaoloaikanaan tapahtuisi jotain odottamatonta. 

Sen jälkeen ensimmäinen kiireellinen tehtävä oli siirtää kaikki Sojuz-aluksessa mukana olleet tarvikkeet ja rahtipaketit aseman sisätiloihin. Kiireisin paketti oli Maan päällä koehenkilöiltä otettuja verisoluja sisältävä näyte, joka piti asentaa mahdollisimman nopeasti Kubik-koelaitteeseen. Sen sisällä on pieni sentrifugi, joka saa aikaa keinotekoista painovoimaa. Laite oli laitettu jo valmiiksi ennen Sojuz-aluksen telakoitumista. Tämän Andreas teki yhdessä mukanaan asemalle saapuneen Sergei Volkovin ja siellä jo olleen Kimiya Yuin kanssa. Hetken päästä osa näytteistä oli sopivassa lämpötilassa painottomina ja osa sentrifugin sisällä pyörimässä ikään kuin painovoiman alaisuudessa.

Tämän jälkeen Andreas asettautui tilapäiseen majapaikkaansa aseman eurooppalaisessa Columbus-laboratoriomoduulissa  Koska hän on vain käymässä asemalla, ei hänelle ole omaa hyttiä, vaan hän asetteli tavaransa sekä makuupussinsa laboratorioon.

Ensimmäinen varsinainen koejärjestely alkoi yksinkertaisesti vaatteita vaihtamalla: Andreas laittoi päällensä piukan SkinSuit-kokeeseen kuuluvan vaatteen, jonka tehtävänä on vähentää painottomuuden kehoon aikaansaamia haitallisia muutoksia. Tai siis haitallisia siinä mielessä, että niistä on vaivaa takaisin Maahan palatessa. Olennaisin näistä on se, että painottomuudessa selkäranka pitenee, koska painovoima ei purista sitä lyttyyn. Tämä piteneminen saa aikaan paitsi kipuja ja päänsärkyä, niin myös tekee olon tukalaksi Sojuz-aluksens sisällä maahanpaluun aikana, koska sen istuimet on tehty avaruuslentäjän muodon mukaisesti. Piteneminen on otettu huomioon, mutta silti istuin voi osoittautua epämukavaksi. 

Ennen asun pukemista Andreasin pituus mitattiin tarkasti. Tässä oli apuna Scott Kelly, joka otti viikonlopun aikana aseman komentajan velvollisuudet kantaakseen.

Sitten oli vuorossa hieman vähemmän kiireisiä tehtäviä, kuten ensi joulukuussa avaruusasemalle saapuvan ESAn brittiastronautti Tim Peaken käyttöön tulevien salaattisiemenien laittaminen paikoilleen.

Andreas sai myös asemalla olleelta miehistöltä mieluisan lahjan: kolme pussilista jätevettä. Sitä tarvittiin viikonlopun aikana alkaneessa Aquamembrane-kokeessa, missä Andreas testaa uudenlaista vedepuhdistusmenetelmää.

Viikonlopun aikana Andreas jatkoi myös päivittäisten oloaan ja terveydentilaansa käsittelevien tutkimusten tekemistä sekä antoi näytteitä takaisin Maahan tuotavaksi.

Lennon julkisuudessa näyttävimmät TV-lähetykset tehtiin myös viikonloppuna ja Andreas muun muassa keskusteli suorassa ohjelmassa Tanskan pääministerin kanssa. Kuva tästä on alla ja lähetys on katsottavissa Tanskan yleisradioyhtiö DR:n sivuilta.

Andreas Mogensen, ensimmäisellä avaruuslennollaan oleva ESAn tanskalaisastronautti saapui nyt perjantaina aamupäivällä Kansainväliselle avaruusasemalle yhdessä Sojuz TMA-18M -aluksella olleiden Sergei Volkovin ja Aidyn Aimbetovin kanssa.

Kaksi päivää kestäneen matkalennon aikana ei kolmikosta nähty kuvia, mutta nyt asemalle saavuttuaan pitämässään lyhyessä videotilaisuudessa he näyttivät hyvinvoivilta. Etenkin Andreas oli kuvissa erittäin eläväinen, ja hän myös kertoi jo nauttivansa painottomuudesta.

"Kun raketin viimeisen vaiheen moottori sammui ja aluksen sisälle tuli painottomuus, se tuntui omituiselta. Parin tunnin ajan en tiennyt miten olla, mutta sen jälkeen totuin painottomuuteen hyvin ja nyt se tuntuu luontevalta."

Lennosta Sojuz-aluksella asemalle hän totesi, että sen aikana he lepäsivät, nukkuivat ja söivät, sekä tekivät ratamuutoksia. Hän ei maininnut lainkaan toiletissa käymistä, mikä Sojuzissa lennettäessä on kaikkein ikävintä, sillä aluksessa on ahdasta eikä siinä ole kunnollista käymälää. Voisi sanoa, että lennon aikana intimiteettisuoja ei ole aivan samalla tasolla kuin soisi.

Yleensä nykyisin nousu avaruusasemalle kestää vain kuutisen tuntia, mutta avaruusaseman hieman normaalia korkeamman kiertoradan vuoksi Sojuz joutui käyttämään nyt perinteistä, hitaampaa matkalentovaihetta.

Avaruusasemalta välittyneissä kuvissa hän näytti hieman paisuneelta ja punakalta, mutta se on normaalia, koska painottomuudessa veri jakaantuu ihmisen sisällä tasaisesti ja sitä on päässä enemmän kuin Maan päällä ollessa. Andreas on normaalistikin vaalea ja helposti punastuva, mikä tekee tilanteen vielä näkyvämmäksi.

Hän myös näytti selvästi nauttivan olostaan avaruusasemalla, sillä vaikka hän kiinnitti huomionsa kameraan, ei hän voinut olla vilkuilematta ympärilleen aseman Zvezda-modulissa, jonka sisältä tiedotustilaisuus lähetettiin. Sojuz-alus telakoitui siihen kiinnitettyyn venäläiseen Poisk-liitosmoduliin aamupäivällä klo 10:39 Suomen aikaa.

Tällä haavaa aseman sisällä on kaikkiaan yhdeksän avaruuslentäjää viidestä eri maasta. Tätä ennen näin paljon ihmisiä on asemalla ollut vuonna 2013. Sitä ennen kun avaruussukkulat vierailivat asemalla, oli hetkellisesti miehistöä jopa 13 henkilöä.

Tästä eteenpäin Andreasin lento etenee hyvin tiiviissä aikataulussa, sillä hän joutuu tekemään suuren osa lennolleen suunnitelluista tehtävistä nopeammassa aikataulussa kuin oli tarkoitus: kahdeksi vuorokaudeksi venynyt meno haukkasi odotettua enemmän jo sinällään lyhyestä kymmenpäiväisestä lennosta. Kerroimme lennosta tarkemmin aiemmassa jutussamme ja palaamme lennon tapahtumiin sen kuluessa.

Asemalle saapuminen sekä ensimmäinen tiedotustilaisuus ovat katsottavissa täällä.