Andreas Mogensen, ensimmäisellä avaruuslennollaan oleva ESAn tanskalaisastronautti, on ollut nyt avaruudessa jo toista vuorokautta. Hänen, sekä samalla pienen Sojuz-aluksen hänen kanssaan jakavien Sergei Volkovin ja Aidyn Aimbetovin lento etenee täysin suunnitelman mukaisesti, ja he saapuvat huomenna klo 10:42 Suomen aikaa Kansainväliselle avaruusasemalle.

Katso suoraa lähetystä  täällä.

Heidän Sojuz TMA-18M -aluksensa telakoituu avaruusaseman Poisk-moduulin ja kunhan telakointisovittimen ilmatiiviys on valmistettu, avataan luukut Sojuzin ja avaruusaseman välillä noin klo 13:15 Suomen aikaa. Sekä telakoituminen että luukkujen avaaminen sekä miehistön saapuminen avaruusasemalle näytetään suorata NASAn ja ESAn nettitelevisioissa, ja kuva  välitetään myös täällä Tiedetuubissa – pohjoismaisen avaruuslentäjän saapuminen asemalle on sen verran iso juttu.

Koska avaruusasema on radallaan juuri nyt tavallista korkeammalla, kestää lento kaksi vuorokautta. Sen aikana Sojuz on tehnyt kolme polttoa rakettimoottorillaan, joilla rataa on säädetty sellaiseksi, että alus saapuu aikataulussa avaruusaseman luokse. Koska kantoraketti vei aluksen hieman suunniteltua korkeammalle kiertoradalle, on näitä ratamuutoksia sen mukaisesti hieman säädetty siitä millaisiksi ne kaavailtiin alun perin.

Ensimmäinen tapahtui eilen keskiviikkona lähes saman tien avaruuteen saapumisen jälkeen klo 11:17:29 Suomen aikaa. Silloin moottori toimi 46 sekuntia ja se nosti kiertorataa keskimäärin 40 km korkeammalle. Aluksen nopeus kasvoi 18.56 metriä sekunnissa.

Toinen ratamuutos tehtiin klo 12:11:06 Suomen aikaa ja silloin 24 sekuntia kestänyt rakettimoottorin poltto lisäsi nopeutta 9,32 m/s.

Näiden jälkeen miehistö alkoi vasta asettua taloksi aluksensa sisällä, avasi luukun kiertoratamoduuliin ja käynnisti aluksen hiilidioksidisuodattimet. He riisuivat laukaisun aikana päällään pitämänsä Sokol-painepuvut ja järjestelivät tavaroitaan. 

Tänään torstaina oli vuorossa kolmas ratamuutos. Se tehtiin klo 8:40:07 Suomen aikaa ja se lisäsi aluksen ratanopeutta 1,08 metrillä sekunnissa. 

Pientä lisäjännitystä päivään toi lähes samaan aikaan polton kanssa tapahtunut avaruusromun ohitus: japanilaisen raketin osa lipui aluksen ohi tuvallisen etäisyyden päästä ja oli lähimmillään Sojuz-alusta klo 11:38 Suomen aikaa. Aiemmin aamulla tehty ratamuutos vei alusta kuitenkin sen verran kauas romunkappaleesta, että aluksen rataa ei täytynyt muuttaa erikseen sen vuoksi.

Andreas on aloittanut jo tieteellisten kokeiden tekemisen, joskin rytmi ensimmäisenä kahtena päivänä on leppoisa: hänellä ja muilla on aikaa katsoa ulos ikkunasta ja totuttautua painottomuuteen. Eräs tutkimuksista koskee astronauttien ensimmäisinä avaruuteen saapumisensa jälkeen usein kokemaa päänsärkyä, joka johtuu siitä, että ihmiskeho lihaksineen ja hermoineen sopeutuu painottomuuteen – tai oikeastaan painovoiman puutteeseen. Esimerkiksi selkäranka pitenee useilla senttimetreillä, mikä saa aikaan niskajännitystä ja edelleen päänsärkyä. 

Toinen harmillinen asia avaruuteen saapumisen jälkeen on avaruussairaus, joka vaivaa vain osaa ihmisistä. Huomenna avaruusasemalle saapumisen televisiokuvissa voimme viimeistään nähdä miten Andreas on sopeutunut, sillä toisinaan avaruuslentäjät näyttävät kuvissa hieman pahoinvointisilta. Yleensä tuntemukset menevät ohi kuitenkin parissa päivässä ja sen jälkeen painottomuus tuntuu lähestulkoon vain hyvältä.

Avaruussää on ollut viime aikoina myös sen verran aktiivista, että Andreas on saattanut nähdä jo komeita revontulia: niitä on luvassa lisää täksi illaksikin.

Jos lento jatkuu ongelmitta, saapuu alus avaruusaseman lähistölle aamulla huomenna ja aloittaa automaattisen tutkalähestymisen klo 8:15 Suomen aikaa. Mitä lähemmäksi alus tulee asemaa, sitä hitaammin se lähestyy, ja lopulta se osuu aseman telakointiporttiin vain noin 10 cm/sekunnissa nopeudella, eli ei kävely- vaan ryömintävauhdilla.

Huomisaamusta tulee varmasti ikimuistoinen ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenille. 

Aamulla klo 7:37:43 Suomen aikaa (10:37:43 paikallista aikaa Baikonurissa) häntä sekä Sergei Volkovia ja Aidyn Aimbetovia kuljettava Sojuz TMA-18M -alus nousee lentoon kantoraketin nokassa ja suuntaa kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

Näin Andreasista tulee toinen pohjoismaalainen avaruuslentäjä. Ensimmäinen oli kaksi kertaa sukkulalla lentänyt ruotsalainen Christer Fuglesang.

Koska avaruusasema on juuri nyt varsin korkealla kiertoradalla, käyttää Sojuz perinteistä kaksi vuorokautta kestävää lentorataa asemalle, joten kolmikko telakoituu asemaan perjantaina aamulla. Useimmiten viime aikoina Sojuz on lentänyt asemalle vain noin kuudessa tunnissa. Vaikka pari vuorokautta ahtaassa aluksessa ei välttämättä ole yhtä miellyttävää kuin tilavalla avaruusasemalla, antaa se Andreasille mahdollisuuden nauttia avaruudesta rauhassa – muutoin hänen lentonsa on hyvin työntäyteinen.

Tämä lento on muutenkin poikkeuksellinen, koska sen tarkoituksena on lähinnä vaihtaa asemalla oleva Sojuz-alus toiseen. Normaalisti avaruusasemalla on kuusi avaruuslentäjää siten, että kuusikko koostuu kahdesta kolmihenkisestä miehistöstä. Näiden laskeutumiset ja nousut asemalle on ajastettu siten, että vaihdot tapahtuvat aina noin kolmen kuukauden välein. 

Yleistäen elo-syyskuun, joulu-marraskuun, helmi-maaliskuun ja touko-kesäkuun vaiheissa yksi Sojuz-alus palaa kolmen avaruuslentäjän kanssa takaisin Maahan ja uusi aluksellinen lähtee taas asemalle. 

Tällä kerralla kuitenkin asemalla on kaksi avaruuslentäjää, amerikkalainen Scott Kelly ja venäläinen Mihail Kornienko, jotka viettävät asemalla vuoden päivät. Siksi nyt Sojuz-alus ja yksi miehistön jäsen tulee vaihtaa, ja näin kaksi ”ylimääräistä” henkilöä pääsee mukaan lennolle.

Yksi näistä on Andreas, koska ESA päätti hyödyntää myös tämän lyhyen avaruuslentomahdollisuuden. Se on erittäin kiinnostava vastapainona pitemmille avaruuslennoille, koska sen aikana voidaan tehdä erilaisia tutkimuksia ja tekniikan testaamista. 

Lisäksi lyhyt lääketieteellisesti tällainen lyhyt lento antaa mahdollisuuden tutkia ihmisen elimistön ja aistien sopeutumista avaruuteen erilaisella tavalla. Jos aikaisemmin suurin osa avaruuslennoista oli tällaisia lyhyitä pyrähdyksiä, ovat kaikki eurooppalaisastronauttien tekemät lennot viime aikoina olleet pitkiä, lähes puoli vuotta kestäviä komennuksia avaruusasemalla.

Jos kaikki sujuu suunnitelman mukaisesti, Andreas ja Aidyn Aimbetov palaavat Gennadi Padalkan kanssa Maahan vanhemmalla Sojuz TMA-16M -aluksella perjantaina 11. syyskuuta.

Torstain kuvassa on avaruusasemalle aamulla Suomen aikaa saapunut avaruuslentäjäkolmikko leikkimässä Sokol-avaruuspuvuillaan. Laukaisun, laskeutumisen ja lennon kriittisten vaiheiden aikana käytettävä, mittatilauksena kullekin astronautille tehtävä avaruuspuku pitää testata moneen kertaan, ja kuvassa avaruuslentäjät ottivat ylipaineeseen puhalletut pukunsa olkapäilleen. Pukuja ei ole suunniteltu avaruuskävelyitä varten, mutta ne suojaavat aluksen sisällä avaruuden tyhjöä ja lämpötilavaihteluita vastaan.

Kolmikkoa kuljettanut Sojuz TMA-17M -alus lähti matkaan klo 00:02 Suomen aikaa yöllä ja telakoitui noin kuutta tuntia myöhemmin Kansainvälisen avaruusaseman Rassvet-moduliin.

Kuvassa ovat NASAn astronautti Kjell Lindgren (vasemmalla), venäjäläinen, Sojuz-aluksen komentajana toimiva kosmonautti Oleg Kononenko (keskellä) ja Japanin avaruustutkimushallinnon JAXAn avaruuslentäjä Kimiya Yui. Kononenkolle tämä on jo kolmas lento avaruuteen, kun taas Yuille ja Lindgrenille lento on ensimmäinen.

Pohjoismaalaisittain kalskahtavalla nimellä varustetun Lindgrenin suku muutti Ruotsista Yhdysvaltoihin jo 1800-luvulla, joten ruotsissa ei juuri kannata hurrata hänen sukujuurillaan – etenkin kun hän syntyi Taiwanissa, missä hänen isänsä Randahl Lindgren meni naimisiin taiwanilaisen Anita Chu Yun Chagnin kanssa.

Lindgren on lääkäri, joka on työskennellyt pitkään astronauttien lentolääkärinä, kunnes päätti hakea itsekin astronauttikoulutukseen. Hän pääsi ja aloitti vuonna 2009 astronauttikoulutuksensa. 

Lindgrenistä on hyvä artikkeli Coloradon yliopiston nettisivuilla.

Yui ja Kononenko ovat puolestaan insinöörejä. Japanilainen on Lindgrenin tapaan vuoden 2009 astronauttikurssin kävijä ja toimi ennen astronauttiuraansa hävittäjälentäjänä Japanissa. Turkmenistanilainen Kononenko puolestaan teki ensimmäisen avaruuslentonsa jo vuonna 2008. Sen jälkeen hän teki toisen lentonsa vuonna 2011, jolloin hänen kanssaan avaruusasemalla oli mm. ESAn hollantilaisastronautti André Kuipers. Kononenko on virallisesti Sojuz-alusten valmistajan Energian insinööri ja tuntee etenkin Sojuz-alusten sähkösysteemit kuin omat taskunsa – kenties paremminkin.

Jos kaikki sujuu suunnitelman mukaisesti, palaa kolmikko takaisin Maahan ensi joulukuussa.

Kansainvälisen avaruusaseman seuraava miehistö valmistautuu parhaillaan matkaansa. Heidän Sojuz TMA-17M -avaruusaluksensa rullattiin laukaisualustalle ja nostettiin siellä pystyyn eilen maanantaina 20. heinäkuuta Baikonurin kosmodromissa, ja raketin on tarkoitus nousta matkaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä klo 00:02 Suomen aikaa.

Sojuz-aluksen kyydissä on aseman 44. pysyvä miehistö, johon kuuluvat venäläinen Oleg Kononenko, NASAn astronautti Kjell Lindgren ja japanilainen Kimiya Yui. Heitä asemalla odottavat Gennadi Padalka, Mihail Kornienko ja Scott Kelly.

Nyt avaruuteen nouseva kolmikko tulee olemaan asemalla noin viiden kuukauden ajan, mutta Kelly ja Kornienko jatkavat vuoden mittaista lentoaan aina ensi vuoden kevääseen saakka.

Tätä seuraava miehitetty lento avaruusasemalle tapahtuu hieman normaalista poiketen jo syyskuussa, jolloin tehtävän lennon tärkein tarkoitus on vaihtaa asemalla oleva Sojuz-alus uuteen.

Normaalisti kolmihenkiset miehistöt ovat nousseet noin puoleksi vuodeksi asemalle omilla aluksillaan ja palanneet sieltä joko omallaan tai edellisen miehistön käyttämällä aluksella, jolloin avaruusasemalla on koko ajan yksi "tuore" Sojuz kolmea avaruuslentäjää kohden. Hätätilanteessa he voisivat tulla aluksella koska tahansa takaisin – tai käyttää sitä suojautumiseen varmuuden varalta, kuten viime viikolla, jolloin avaruusromua tuli epämiellyttävän lähelle asemaa. 

Jotta Sojuz-alukset olisivat varmasti toimintakuntoinen, ne tulee vaihtaa vähintään puolen vuoden välein. 

Koska nyt asemalla on kaksi avaruuslentäjää, jotka viipyvat siellä vuoden, tulee tästä puolivälin Sojuz-vaihdosta erilainen kuin viime aikoina: kaksi sen lentäjistä palaa samalla aluksella takaisin oltuaan asemalla vain 10 päivää. Nämä astronautit ovat ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensen, joka käyttää lyhyen lentonsa monenlaisiin teknisiin kokeisiin, sekä Aidyn Aimbetov Kazakstanista (kuva oikealla).

Sen sijaan Sojuz-aluksen komentajana matkaan lähtiessä toimiva Sergei Volkov jää asemalle ja Gennadi Padalka palaa Maahan hänen sijallaan.

Jo vuonna 2002 kosmonauttikoulutukseen tullut, mutta moninaisten poliittistaloudellisten syiden vuoksi lentoaan pitkään Kazakstanissa odottanut Aimbetov sai paikkansa varsin lyhyellä varoitusajalla viime toukokuusa, kun alun perin paikan Sojuzista ostanut avaruusturisti, oopperalaulaja Sarah Brightman keskeytti yllättäen kosmonauttikoulutuksensa.

Virallisesti Brightmanin antaman tiedotteen mukaan koulutusta ja lentoa vain “siirrettiin myöhemmäksi henkilökohtaisista perhesyistä johtuen”, mutta oletettavasti hän ei pääse – ainakaan lähiaikoina – matkaan, koska tällaiset Sojuz-alusten vaihdot ovat hyvin harvinaisia.

Normaalisti hyvin media-aktiivinen Brightman on ollut lentonsa jälkeen hyvin hiljaa, kunnes nyt tänään hän aloitti jälleen twiittaamisen. Eräässä ensimmäisistä viesteistään hän kiittää tuesta ja "toipuneensa" kokemuksestaan; kenties raskas kosmonauttikoulutus oli raju kokemus laulajalle...

They have meant a great deal to me. I have been spending a little time recuperating and exploring new music...

— Sarah Brightman (@SarahBrightman) July 21, 2015

Mogensenin, Aimbetovin ja Volkovin Sojuz TMA-18M -aluksen on tarkoitus nousta matkaan syyskuun 2. päivänä. Pikavisiittille nousevat ja Padalka ottavat paluumatkalleen nyt asemalla olevan Sojuz TMA-16M -aluksen.

Andreas Mogensen on tehnyt mainioita videoitaan koulutuksensa ja lentovalmisteluidensa aikana, ja niitä voi katsoa ESAn IRISS-lennon sivuilla.

Kaivostoimintaa asteroideilla suunnittelevan Planetary Resources -yhtiön ensimmäinen satelliitti on lähetetty avaruuteen torstaina. Pienikokoinen, tekniikkaa vasta tässä vaiheessa testaava Arkyd-3 -satelliitti vapautettiin avaruuteen kansainväliseltä avaruusasemalta, minne se kuljetettiin Dragon-aluksen kyydissä viime huhtikuussa. Aseman astronautit siirsivät satelliitin japanilaisessa Kibo-tutkimusmodulissa olevaan ilmalukkoon ja sen kautta ulos avaruuteen etääntymään turvallisesti avaruusasemasta.

Yllä olevassa kuvassa Arkyd-3 ja sen kanssa samalla kertaa lähetetty pieni opiskelijasatelliitti ovat kuvattuna asemalta juuri avaruuteen lähetyksen jälkeen.

Yhtiön aikomuksena oli testata satelliittia jo aikaisemmin, mutta kyseinen satelliitti oli tarkoitus viedä avaruuteen viime lokakuussa Cygnus-avaruusrahtarilla. Alus kuitenkin räjähti ja samalla satelliitti tuhoutui. Nyt lentonsa aloittanut satelliitti onkin tuon kopio ja siksi sen nimi on virallisesti Arkyd-3 Reflight.

Avaruusromun palanen lensi hetki sitten klo 15:01 Suomen kesäaikaa läheltä kansainvälistä avaruusasemaa. Ennakkoon tiedetty tapaus ei ollut vaaraksi avaruusasemalle tai sen miehistölle, mutta turvaohjeiden mukaan miehistö siirtyi ohituksen ajaksi asemaan kiinnitetyn Sojuz-avaruusaluksen sisälle. Mikäli jostain syystä avaruusromu – tai sen lähellä mahdollisesti olleet jokin muut kappaleet – olisikin osunut asemaan, olisivat Gennadi Padalka, Mihail Kornienko ja Scott Kelly olleet turvassa. Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa he olisivat voineet palata aluksellaan saman tien takaisin Maahan, mutta tällä(kin) kerralla se tiedettiin etukäteen jo erittäin epätodennäköiseksi.

Vastaavia tapauksia tapahtuu aina silloin tällöin, ja toisinaan asemaa myös siirretään pois avaruusromukappaleiden edeltä.

NASAn mukaan avaruusaseman kaikki systeemit toimivat normaalisti ja tätä kirjoitettaessa miehistö on jo siirtymässä takaisin aseman sisälle jatkamaan normaalitoimiaan.

Päivitys 17.7.
Tilanne meni ohi ilman vaaraa. Kyseinen avaruusromu oli Maata kiertävä sammunut venäläinen sääsatelliitti.

Jos joskus on huonoa onnea, on avaruusaseman rahtikuljetuksilla sitä ollut viime aikoina: sitten viime lokakuun, on kolme rahtialusta epäonnistunut eri syistä viemään rahtia asemalle. Onneksi välissä on ollut kaksi onnistunutta kuljetuslentoa, ja nyt näyttää siltä, että tänään aamulla matkaan laukaistu venäläinen Progress 60 pystyy myös saamaan rahtinsa perille.

Aluksen mukana on kolme tonnia tarvikkeita, ruokaa, happea ja polttoainetta avaruusaseman kolmelle asukkaalle. Jos rahtilento pääsee telakoitumaan onnistuneesti asemaan ensi sunnuntaina, jatketaan seuraavan kolmihenkisen miehistön lähtövalmisteluja normaalisti ja siten aseman asukasmäärä olisi "normaali" kuusi jälleen heinäkuun lopussa.

Tarkalleen ottaen lennon numero on Progress M-28M/60P ja se käytti Sojuz-U -kantorakettia, joka lähetettiin matkaan Baikonurin kosmodromista klo 5:55:48 Suomen aikaa tänään aamulla.

Kyseessä on jo 60. nykyisen mallinen Progress-alus, ja se lentää nyt perinteistä, erittäin turvallista ja luotettavaksi havaittua hitaampaa rataa pitkin asemalle, sillä tällä kertaa venäläiset halusivat tehdä kaiken erittäin varman päälle. 

Historiallisesti Progress-alukset ovat olleet erittäin luotettavia. Tosin myös viime sunnuntaina räjähtänyt Falcon 9 -raketti sekä sen kuljettama Dragon ovat olleet tähän saakka erittäin luotettavia; avaruusaseman huoltolentoja on tietoisesti jaettu useille eri raketeille ja aluksille, jotta yksittäisen kohtaamat ongelmat eivät vaikuttaisi liikaa avaruusasemaan. Nyt tosin kolme neljästä käytössä olevasta aluksesta on kokenut ongelman viime aikoina, mitä voi pitää erittäin epätodennäköisenä.

Avaruusasemalle rahtia kuljettanutta miehittämätöntä Dragon-alusta laukaissut Falcon 9 -kantoraketti räjähti tänään vain 2 minuuttia ja 20 sekuntia lentoonlähdön jälkeen. Kyseessä oli Falcon 9 -raketin 19. lento ja  ensimmäinen tähän saakka erittäin luotettavasti toimineen kanto-raketin onnettomuus.

Laukaisu itse ja lento onnettomuuteen saakka sujuivat ongelmitta. Raketti räjähti kuitenkin Floridan sinisellä taivaalla juuri ennen kuin ensimmäisen vaiheen piti päättää työnsä.

Onnettomuus tietää hankaluuksia kansainväliselle avaruusasemalle, sillä myös edellinen rahtilento huhtikuussa epäonnistui. Silloin venäläinen Progress-alus tuli toimintakyvyttömäksi heti avaruuteen päästään. Sitä ennen viime vuoden lokakuussa Cygnus-alus tuhoutui juuri lentoonlähtönsä jälkeen. Näillä kolmella tapahtumalla ei ole mitään yhteistä, vaas syyt onnettomuuksiin olivat erilaisia.

Dragon-aluksen mukana tuhoutui noin kaksi tonnia rahtia, jonka joukossa oli mm. espoolaisopiskelijoiden koejärjestely, brittiläisen ESA-astronautti Tim Peaken tulevalla lennollaan kaipaamia tarvikkeita, uusi avaruuspuku sekä avaruusasemalle asennettava uusi telakoitumisportti, jonka menettäminen jo sinällään tietää suuria hankaluuksia aseman tulevalle käytölle. Mukana oli myös Ålborgin yliopiston tekemä piensatelliitti AAUSAT5, jonka tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin piti lähettää syyskuussa matkaan avaruusasemalta.

Seuraava rahtilento avaruusasemalle on tarkoitus lähettää matkaan heinäkuun 3. päivänä, jolloin vuorossa on (yleensä myös erittäin luotettava) Progress. Sitä seuraa japanilaisten HTV elokuussa, joten asemalle voidaan lähettää näillä tarvikkeita ja näiden rahdin koostumusta voidaan vielä muuttaa sen mukaan, mitä asemalla tarvitaan kipeimmin. 

Avaruusasemalla olevat kolme avaruuslentäjää eivät ole vaarassa, sillä jopa ilman lisätäydennyksiä heillä on kaikki mitä he tarvitsevat lokakuuhun saakka. Ainoa olennainen hankaluus saattaa olla hiilidioksidin poistamisessa ja veden suodattamisessa tarvittavien suodattimien määrä, mutta tämänkään ei tässä vaiheessa oleteta muodostuvan ongelmaksi.

NASAn mukaan tapahtuma ei vaikuta seuraavan avaruusasemalle laukaistavan kolmihenkisen miehistön lähtemiseen, mutta se vaatii heinäkuussa tapahtuvan Progress-rahtarin lennon onnistumista. Sergei Volkovin, Kjell Lindgrenin ja japanilaisen Kimiya Yuin on tarkoitus lähetä puolivuotiselle lennolleen 22. heinäkuuta. 

Tarkkoja tietoja juuri tapahtuneesta onnettomuudesta ei ole, mutta Space X -yhtiön Elon Musk kertoi twitterissä, että raketin toisen vaiheen happitankin paine oli epätavallisen korkea juuri ennen räjähdystä. Raketista saatiin paljon hyvää telemetriatietoa, ja myös Dragon-alus lähetti tietoja räjähdyksen jälkeen pudotessaan alas.

Yhtiö on käynnistänyt onnettomuustutkinnan, eikä Falcon 9 -raketteja laukaista ennen kuin syy on selvinnyt. Tämä saattaa siten vaikuttaa myös mm. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n laukaisuun, joka oli tarkoitus lähettää avaruuteen vuoden loppuun suunnitellulla Falcon 9:n lennolla.

Raketti on kykenevä nousemaan avaruuteen myös silloin, jos kaksi sen ensimmäisen vaiheen päämoottoreista sammuu, joten todennäköisesti syynä onnettomuuteen onkin jokin muu – kuten esimerkiksi toisen vaiheen räjähtäminen. Tätä tukee alla oleva lähikuva raketista juuri ennen täydellistä tuhoa: siinä juuri toisen vaiheen kohdalta näyttää tulevan savua, mikä ei ole normaalia lennon tässä vaiheessa. On todennäköistä, että onnettomuututkinta valmistuu nopeasti.

Seuraamme tilannetta ja päivitämme tätä juttua lisätietojen tullessa.