Älä enää ärsyynny lehtien haravoinnista – ruskassa on raaka-aineiden runsaudensarvi!

Lehtiä
Toimitus

​Syksyn pudonneet lehdet sisältävät paljon kiinnostavia ainesosia, kuten väriaineita, hiilihydraatteja, proteiineja sekä haitallisten bakteerien kasvua estäviä yhdisteitä. Niitä voisi käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi kosmetiikka-, tekstiili-, rehu- ja elintarviketeollisuudessa.

Puista pudonneille lehdille on ollut hyvin vähän käyttöä. Ne jätetään maahan tai kerätään talteen kompostoitavaksi tai poltettavaksi. Niin tai näin, on tuloksena kaatopaikkojen täyttymistä ja hiilidioksidikuorman kasvamista.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kuitenkin kiinnostunut lehdistä, koska ne saavat värinsä keltaisista ja oransseista karotenoideista sekä punaisista antosyaaneista – aineista, joita voitaisiin käyttää hyväksi. 

Luonnon väriaineiden tarve eri teollisuuden aloilla on voimakkaassa kasvussa maailmanlaajuisesti, ja näillä väriaineilla on myös ihmisen terveyttä edistäviä vaikutuksia. Syksyiset lehdet sisältävät väriaineiden lisäksi myös monia muita hyödynnettäviä yhdisteitä, kuten fenoleja, ligniiniä, hiilihydraatteja ja proteiinia. 

VTT:n kehittämässä prosessissa puutarhoista ja puistoista kerätyt lehdet kuivataan, jauhetaan ja uutetaan. Laboratoriokokeiden jälkeen kehitystyö on edennyt pilotointivaiheeseen Lassila & Tikanojan Otaniemen alueelta keräämän lehtimateriaalin turvin.

"Löysimme laboratoriokokeissa useita lupaavia vaihtoehtoja lehtien hyödyntämiseksi. Parhaillaan on käynnissä pilotointikokeet, jotta näemme, miten menetelmämme toimivat käytännössä ja millaisia määriä arvokkaita yhdisteitä lehdistä voidaan eristää", kertoo VTT:n erikoistutkija Liisa Nohynek.

Väriaineita kosmetiikkaan ja tekstiileihin

Syyslehtien väriaineita voidaan käyttää kosmetiikassa ja tekstiilien värjäyksessä. Eri puulajien lehtien kemiallinen koostumus vaihtelee suurestikin, ja lisäarvoa voidaan saada prosessoimalla vain tietyn puulajin syyslehtiä, jolloin voidaan tuottaa entistä puhtaampia ja uusiin tuotteisiin soveltuvia yhdisteitä. 

Väriaineiden uuton jälkeen jää jäljelle ravinteikasta, kotipuutarhoihin käyttökelpoista karikemassaa. Toisaalta karikemassasta voidaan jatkojalostamalla tuottaa haittamikrobien kasvua estäviä yhdisteitä, jotka soveltuvat esimerkiksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteisiin. 

Nohynek arvioi, että kehitetyt menetelmät soveltuvat raakamateriaalin jalostajille sekä tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudelle. Lisäksi jäännösmateriaali tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä puutarha-alan että kosmetiikka-, hygienia- ja lääkealan yrityksille. 

Eritystä huomiota on kiinnitetty koko prosessin ympäristöystävällisyyteen ja tuotettujen yhdisteiden turvallisuuteen.

Lehtiä kasataan Otaniemessä

Tulevaisuuden näkymiä: bioaktiiviset yhdisteet ja ravintolisät

Eikä tässä vielä kaikki: syksyn lehdistä saadaan myös syötävää: talteen saatavat yhdisteet saattavat soveltua käytettäviksi elintarvikkeiden väri- ja säilöntäaineina sekä ravintolisinä. 

Lisäksi VTT:llä kehitteillä olevien syötävien kasvisolujen ravitsemuksellisia ominaisuuksia voitaisiin parantaa näiden väriaineiden avulla. Muokkaamalla väriaineita bioteknisin keinoin saadaan uusia bioaktiivisia yhdisteitä kosmetiikka- ja lääketeollisuudelle. 

Lisäksi fermentoimalla uuttojäännöksen sokereita voidaan tuottaa proteiinipitoista rehua ja proteiinilisää ihmisille, ja ravinteikasta karikemassaa voidaan käyttää kotitalouksissa esimerkiksi ruokasienten kasvatukseen.

Kun siis seuraavan kerran harmittelet lehtiä haravoidessasi jokasyksyisen urakan ikävyyttä, kannattaa edeltävä pitää mielessä: käsissä on paljon mahdollisuuksia tarjoavaa raaka-ainetta!

Juttu perustuu VTT:n tiedotteeseen.

Syksyn taikaa: Humaltuvatko tilhet pihlajanmarjoista?

Kuva: Fyn Kynd Photography / Flickr
Jarmo Korteniemi

Pureudumme urbaaniin syyslegendaan: Toikkaroiko pihlajassa todella kännisiä tilhiä? Tieteen valossa näyttää siltä, että kyse on jostain aivan muusta.

Urbaani legenda kännitilhistä kertoo lintujen syksyisestä käytöksestä. Lintujen sanotaan "humaltuvan" käyneistä pihlajanmarjoista ja käyttäytyvän oudosti. Mielikuvaan kuuluu puista tipahtelevia, ikkunoihin törmäileviä sekä muuten vain hoipertelevia tilhiä.

Mutta pitääkö legenda paikkansa?

Humaltuminen ei ensinnäkään ole mitenkään mahdotonta – linnuille tai muillekaan eläimille. Päihdyttävät aineet vaikuttavat niihin aivan samalla tavoin kuin ihmisiin (vaikkakin lajista ja aineenvaihdunnasta riippuen päihteet voivat toki vaihdella).

Toisekseen, sekä pihlajan- että ruusunmarjoihin todella muodostuu alkoholia. Pahimmillaan (vai parhaimmillaan?) pitoisuus voi nousta yli 0,3 prosenttiin.

Emme kuitenkaan onnistuneet löytämään netistä ainuttakaan todistetta, tutkimusta, tai videota, joka osoittaisi tilhien olevan humalassa. Ainoastaan väitteitä. Puusta putoavia lintuja ei löytynyt, maahan lehahtavia kyllä. (Tokkuraisia tilhiä löytyi, mutta olotilalle on helppo nähdä uskottavampi selitys — tästä lisää jutun lopussa.)

Päihteistä kärsivät etenkin sellaiset eläimet, jotka eivät ole sopeutuneet käsittelemään aineita. Mutta tilhetpä ovat.

Maksa ja alkoholi

Tilhellä voi sanoa olevan supermaksa. Se polttaa alkoholia harvinaisen tehokkaasti: ainetta häviää tunnissa 0,9 grammaa eläimen massakiloa kohden. Ihmisellä sama tahti on vain 0,1 g/kg/h. Jos 75-kiloiselta ihmiseltä kuluu veren alkoholin polttamiseen tasan vuorokausi, tilhi selviää samasta suhteellisesta määrästä alle kolmessa tunnissa.

Syynä on tilhien maksan jättimäinen koko. Massaltaan se on lähes kymmenyksen koko eläimestä. Ihmisen massasta  maksa on vain 2,5 % – huolimatta siitä että se on kaikkein suurin ja raskain yksittäinen sisäelimemme.

Erilaisten marjojen syöntiin erikoistuneille linnuille maksan tehokkuus on elinehto. Marjat kun alkavat ennen pitkää käymään.

Tilhen pienestä koosta johtuen niiden veren alkoholipitoisuus voi kuitenkin nousta korkeaksi nopeasti. Tiettävästi suurin mitattu alkoholipitoisuus lintujen veressä on noin promillen luokkaa. Tilhen maksa nollaa tuollaisenkin määrän selvästi alle tunnissa, ihmiseltä vastaava veisi vähintään kahdeksan tuntia. Alkoholimäärien ei ole tutkimuksissa havaittu vaikuttavan eläinten toimintaan.

Kuva: Tuchodi / Flickr

Entä tilhien sekoilu?

Supermaksastaan huolimatta tilhet kuitenkin voisivat kokea nopeasti ohi menevän humalan. Sitä, vaikuttaako se niiden reaktiokykyyn tai havainnointiin, on kuitenkin tutkittu erittäin vähän. On myös hyvin epävarmaa, hakeutuvatko linnut tietentahtoen humalaan. Pitäviä todisteita kännitilhistä ei ole.

Useimmiten "humalaiset" tilhet hoksataan vasta niiden törmäillessä ikkunoihin. Tuon jälkeen muidenkin tilhien käytöstä seurataan silmä kovana, ja kaikki outo käytös huomioidaan. Ja tässä on koko jutun juju.

Ikkunaan törmäämisestä hengissä selvinneet linnut – oli laji ja ajankohta mikä tahansa – ovat pökertyneitä tai silminnähden sekaisin. Jotkut oksentelevat tai ulostavat holtittomasti. Jos hyvin käy, eläin "selviää" pian ja lehahtaa takaisin lentoon.

Tokkuraisuus ei tällöin ole seurausta humaltumisesta vaan ikkunaan törmäämisestä. Täräyksen aiheuttamasta reaktiosta. Tilhien kohdalla syy ja seuraus menevät helposti sikin sokin.

Tilhet eivät yleensä elä kaupunkiympäristössä. Ne pesivät lähinnä vanhoissa havumetsissä, eivätkä siksi joudu tekemisiin urbaanin maiseman kanssa. Ne eivät osaa varoa taloja tai etenkään ikkunoita. Parvissa liikkuvat ja säikähtäen lentoon lähtevät linnut voivat helposti törmäillä, jopa porukalla.

Tilhien syksyisen ikkunaan ropinan saakin loppumaan nopeasti, jos sijoittaa haukan varjokuvan sinne pihlajien puoleiseen ikkunaan. Sellaisen muodon tilhet ovat oppineet huomaamaan.

Kännitilhet lienevät vain makoisan legendan tuotosta. Se on tirppojen käytöksen yksipuolista havainnointia, sekä havaitun käytöksen selittämistä totutuilla ja inhimillisillä tavoilla. Ja kaikella todennäköisyydellä selitys on väärin, ainakin nykytieteen valossa.

Mikäli jollakulla lukijalla on asiasta lisätietoa, suuntaan tai toiseen, toivomme yhteydenottoa. Etenkin aiheesta tehdyt tutkimukset sekä videot lintujen oudosta käytöksestä olisivat pop!

Lähteet: (1) Tilhi: Suspected road salt poisoning in Bohemian Waxwings⇒, Body fat reserves and liver glycogen of the Waxwing Bombycilla garrulus overwintering in northern Finland⇒, Alcohol accumulation from ingested berries and alcohol metabolism in passerine birds⇒; (2) Amerikantilhi: Strong circumstantial evidence for ethanol toxicosis in Cedar Waxwings⇒, Suspected ethanol toxicosis in two cedar waxwings⇒; (3) Ihminen: Alcohol metabolism⇒, Alkoholilaskuri⇒, Blood alcohol content⇒; (4) muut, yleiset: Drinking and Flying: Does Alcohol Consumption Affect the Flight and Echolocation Performance of Phyllostomid Bats?⇒. Lisäksi aiheesta on keskusteltu useiden biologien ja lintuharrastajien kanssa.

Otsikkokuva: Fyn Kynd Photography / Flickr, editointi: Jarmo Korteniemi
Parvikuva: Tuchodi / Flickr

Tilaa aihepiirin syksy RSS-syöte