Osa 6: Lääketieteen työjuhdat
Diabeteksen hoidossa käytettävä insuliini jouduttiin aikoinaan eristämään lehmien tai sikojen haimasta ja ihmisen kasvuhormoni vainajilta kerätyistä aivolisäkkeistä. Molemmat lääkkeet saadaan nykyisin valmistettua mikrobeissa, kuten monet muutkin lääkkeet.
Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä
Osa 5: Räjähtävät säilyketölkit
Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Syyllinen oli Clostridium botulinum -bakteeri, joka tuottaa botuliini-nimistä hermomyrkkyä. Kahdeksan sairastui vakavasti ja yksi ihminen kuoli.
Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä
Osa 4: Vain yksi on joukosta poissa
Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin kehittyi rokkonäppylöitä. Kenellekään ei tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta. Parker oli työskennellyt yliopistolla kerrosta alempana kuin tutkijat, jotka käsittelivät tutkimuksissaan isorokkovirusta. Hänestä tuli taudin viimeinen kuolonuhri.
Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä
Osa 3: Loman jälkeen maljalla kasvoi vihreää hometta
Koronapandemia sai valtavasti huomiota, mutta paljon vähemmän puhutaan maailmanlaajuisesti etenevästä hiljaisesta pandemiasta, jonka aiheuttavat antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit. Lancet-tiedelehden mukaan antibioottiresistenssi aiheutti vuonna 2019 suoraan 1,27 miljoonan ihmisen kuoleman ja lisäksi edesauttoi 5 miljoonan ihmisen kuolemaa maailmanlaajuisesti.
Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä
Osa 2: Ai, nämä voivatkin olla ystäviä?
Mikrobeja on pitkään totuttu ajattelemaan ihmiskunnan vihollisina, joita vastaan meidän pitää taistella. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että on myös iso joukko hyviä bakteereita, jotka elävät meidän kanssamme sulassa sovussa ja edistävät terveyttämme. Suomen Lääketieteen Säätiön podcastissa kerrotaan suolistomikrobien merkityksestä.
Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä
Osa 1: Kun tutkija kolerabakteereja nielaisi
Ensimmäistä kertaa mikrobeja sai näkyviin itse tekemällään mikroskoopilla Antoni van Leeuwenhoek vuonna 1672. Kesti kuitenkin pari vuosisataa ennen kuin alettiin uskoa, että mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia ihmisillä. Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä-podcastissa kerrotaan mikrobiologian alkuvaiheista ja katsahdetaan tulevaisuuteen.
Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä
Paljonko suomalaisia tulee kuolemaan koronavirukseen?
Covid-19 -epidemia voi tappaa Suomessa saman verran väkeä kuin toinen maailmansota. Kuolleisuutta voidaan kuitenkin hillitä huomattavasti jos suojaamme yhdessä riskiryhmiin kuuluvia.
Julkaistu: 15.03.2020 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi
Tiedetöppäysjoulukalenteri 22: Talidomiditapaus
Onko tämä huijaus vai sellaisen lavastus? Joka tapauksessa australialastohtori William McBride paljasti 1950-luvun unilääke Talinomidin haitalliset vaikutukset sikiöihin ja teki suuren palveluksen monille syntymättömille lapsille.
Julkaistu: 22.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri 20: Penisilliini
Jos et siivoa kunnolla pöytääsi – tai laboratoriotasi – niin älä ota turhia paineita: saatat olla kuten Alexander Fleming, joka löysi penisilliinin. Joskus töppäys tuottaa hyödyllisen yllätyksen.
Julkaistu: 20.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 14. Superlahjakkuudesta hylkiöksi
Ei ole mikään salaisuus, että monet kirjoittavat CV:n näyttämään lievästi todellisuutta paremmalta. Toiset pudottelevat tunnettujen ja/tai arvostettujen henkilöiden nimiä antaen ymmärtää, että he ovat hyviäkin tuttuja. Jotkut tutkijatkin innostuvat listaamaan ansioikseen töitä ja tutkimuksia, joita ovat joko suunnitelleet, tehneet vain osittain tai ovat olleet mukana tekemässä.
Julkaistu: 14.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 10. Ilokaasu
Itse asiassa tämä on hyvin jouluinen tarina, sillä se alkaa tapaninpäivänä vuonna 1799, ja hyvän joulukertomuksen tapaan pitää sisällään iloa ja draamaa.
Kaksikymmenvuotias kemisti Humphry Davy astui lämpömittari kainalossaan höyrykoneen keksineen Jamess Wattin suunnittelemaan kaasuhengityskammioon. Vieressä lääkäri Robert Kinglake vapautti pulloista kammioon dityppimonoksidia joka viides minuutti aina siihen saakka, kunnes Davy menetti tajuntansa.
Julkaistu: 10.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Geenitestisi voi valehdella - äitilinjoissa saattaa olla miehiäkin mukana
Tähän asti on oletettu, että mitokondrio-DNA periytyisi ainoastaan äideiltä. Tuore tutkimus kuitenkin järkyttää tätä perimän tutkimuksen peruspilaria: Poikkeavaa mtDNA:ta saattaa olla jopa joka viidennellätuhannella.
Julkaistu: 01.12.2018 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi
Älä pese turhaan käsiäsi – likaiset kädet parantavat immuniteettia
Tutkijat ovat jo pitkään arvostelleet supoerdesinfioivia puhdistusaineita, koska liian puhdas keittiö ei ole hyvä asia: kun emme joudu kosketuksiin pöpöjen kanssa, emme kehitä niille vastustuskykyä. Nyt tamperelaisprofessori ottaa askeleen eteenpäin ja ylistää likaisia käsiä. Kohtuudella, tietysti.
Julkaistu: 20.06.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Uudenlainen kirurgin älyveitsi tunnistaa leikattavan kudoksen
Syöpäkirurgiassa kasvain pyritään poistamaan kerralla ja mahdollisimman täydellisesti. Kasvaimen rajojen tunnistaminen silmämääräisesti ei kuitenkaan ole helppoa. Apuun tulee nyt uudenlainen älykäs kirurgin veitsi.
Julkaistu: 04.05.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Tumma suklaa toimii kuin laajaspektrinen lääke
Jokainen suklaa-addikti tietää, että suklaan syöminen auttaa moneen asiaan. Kokemusperäiselle tiedolle on saatu jälleen tieteellistä vahvistusta.
Julkaistu: 26.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yökukkujille herääminen on vaarallista
"Illan torkku, aamun virkku, se tapa talon pitää" -tyyppisillä sananlaskuilla on perusteltu aamuansioituneisuuden etuja. Haitat voivat sitten ollakin tappavia.
Julkaistu: 14.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Jyväskyläläistutkija tietää epigeneettisen kellon – se kertoo, oletko ikäistäsi vanhempi
Biologinen ikääntyminen etenee yksilöllisesti. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin ikääntyviä naiskaksosia tutkimalla yhteisen perimän ja jaettujen ympäristötekijöiden suuri vaikutus biologiseen ikään.
Julkaistu: 11.04.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Tällit näkyvät magneettikuvissa – urheilulaji vaikuttaa aivotoimintaan
Kontakti- ja kypärälajeissa kuten jenkkifudiksessa, lätkässä ja vaikkapa lumilautailussa tulee kolhuja myös päähän. Se näkyy aivotoiminnassa, mutta nyt Indianan yliopistossa on tutkittu tarkemmin, millä tavalla.
Julkaistu: 09.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Aivojen hitaat aallot kertovat tietoisuudesta
Magneetti- eli MRI-kuvauksessa on jo pitkään ihmetelty hyvin hitaita aaltoja, jotka näyttävät kulkevan aivojen halki muutaman sekunnin välein. Kuvaustekniikassa esiintyy muutenkin kaikenlaista kohinaa, joten niistä ei ole ihmeemmin välitetty.
Julkaistu: 02.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Tätä on odotettu: Pikatesti, joka tunnistaa borrelioosin nopeasti
Hyvä uutinen ennen kesää: Suomessa on kehitetty uusi tutkimustietoon perustuva pikatesti puutiaisten aiheuttaman borrelioosin tunnistamiseen. Testin avulla antibioottihoito voidaan aloittaa borrelioosipotilaiden kohdalla nopeasti, mikä vähentää tautiin liittyviä jälkioireita. Samalla vältytään tarpeettomilta antibioottihoidoilta.
Julkaistu: 29.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Makea maistuu, mutta sitä ei maista – ainakaan lihava hiiri
Tiedetuubissa on jo aiemmin kerrottu tutkimustuloksista, joiden mukaan ylipaino vaikuttaa makuaistiin. Erityisesti makean maistaminen heikkenee.
Julkaistu: 26.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Säteilyturvakeskus: Ilmassa outoa radioaktiivisuutta tänä vuonna
STUK kertoo havainneensa epätavallisia radioaktiivisen jodin määriä tänä vuonna ympäri eteläistä ja itäistä Suomea. Määrät ovat erittäin pieniä ja terveyden kannalta merkityksettömiä. Ne ovat kuitenkin poikkeavia ja siksi herättävät huomiota.
Julkaistu: 16.03.2018 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi
Stressi ei ole pelkästään tarttuvaa, se muuttaa jopa aivojen rakennetta
Jokainen varmaan tietää, että stressi leviää työyhteisössä kulovalkean lailla. Jos jollain on kauhea kiirus, pian kaikki tuntevat taakan harteillaan. Valitettavasti kyse ei ole pelkästään tuntemuksista.
Julkaistu: 09.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Aidon ”Jäämiehen” salaisuus löytyy aivoista
Etenkin suomalaisille on tuttu toinenkin Jäämies, mutta tässä tapauksessa ”Iceman” on hollantilainen seikkailija Wim Hof. Hän on saanut lempinimensä kyvystään selviytyä ennätyksellisen pitkiä aikoja alhaisissa lämpötiloissa.
Julkaistu: 07.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Kannattaako toimistotöitä tehdä seisaaltaan? – Tutkijoiden mukaan ei
Istumatyötä tekeville on suositeltu seisomapöytiä, jotta terveys säilyy. Tietokoneen naputtelu seisaaltaan parantaa ryhtiä, vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa.
Julkaistu: 19.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Suurelta sokerisalaliittoteorialta putosi pohja
Länsimaissa ylipaino on saanut epidemian mittasuhteet ja syitä siihen on etsitty niin silavasta kuin sokeristakin.
Julkaistu: 18.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Kyllä, tunteet näkyvät aivoissamme
Kaikki tietävät, että tunteita on helppo nähdä jopa silmämääräisesti esimerkiksi kasvonilmeiden, kehon tuntemusten ja yksilöllisisten kokemusten perusteella. Toistaiseksi kuitenkaan ei tiedetä, onko eri tunteilla myös niin erilainen aivoperusta, että tunteita voitaisiin erotella toisistaan pelkän aivojen toiminnan perusteella.
Julkaistu: 15.02.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Tulehduksia, hulluutta ja paljon muuta – jos et nuku tarpeeksi, niin käy huonosti!
Jos olet koko ajan kipeänä, niin syynä ainakin osittain voi olla liian lyhyet yöunet. Tutkijat selvittävät kuumeisesti myös unen puutteen ja tulehdusten yhteyttä, vanhempien vaikutusta lasten nukkumiseen ja sitä, kuinka voisimme nukkua paremmin.
Julkaistu: 11.02.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Vähäinen valo tekee tyhmäksi
Ainakin ennen vanhaan lapsia varoiteltiin lukemasta liian pimeässä, etteivät silmät mene pilalle. Vähäisen valaistuksen vaikutukset voivat olla paljon laaja-alaisempia, sillä se voi jopa tyhmentää.
Julkaistu: 06.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Keittiöstä tuttu kurkuma petraa muistia ja mielialaa
Monilla mausteilla on todettu olevan erilaisia terveydentilaa edistäviä ominaisuuksia. Yksi niistä on keltainen kurkuma, jonka vaikutuksia on äskettäin tutkittu Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA).
Julkaistu: 31.01.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Ihmisporaa kehittävä suomalaisfirma sai rahoitusta
Aalto-yliopiston ja HUS:n neurokirurgian klinikan välisenä yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta syntynyt startup-yritys on saanut miljoonan euron rahoituksen kirurgisen poranterän viimeistelyyn ja myyntiluvan hakemiseen Euroopassa.
Julkaistu: 25.01.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Hypnoosi muuttaa aivojen tapaa käsitellä tietoa
Nyt se on varmaa: ainakin osalla ihmisistä hypnoosi muuttaa aivojen tapaa käsitellä tietoa.
Julkaistu: 13.12.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Yksi näkökulma lisää Sote-soppaan: robotit tulevat
Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokonaisuudistus on keskittynyt lähinnä poliittiseen suhmurointiin, jonka tuoksinnassa asiantuntijoiden kommentit ovat jääneet lähes huomiotta. Nyt yksi kommentti lisää tulee Lappeenrannasta ja se koskee robotteja. Robottiikka sote-palveluissa voisi yhdistää tekniikan kehitystä ja hyvinvointiosaamista.
Julkaistu: 09.12.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Perinteinen kuva murtui: silmän tappi- ja sauvasolut toimivat yhdessä
Kirkkaassa valossa näkemisen on yleisesti uskottu olevan tappisolujen ja hämärässä näkemisen sauvasolujen vastuulla. Miten sitten on mahdollista, että ihmiset, joilla ei ole toimivia tappisoluja, pystyvät kohtuullisen hyvin toimimaan näköaistin varassa päivänvalossakin?
Julkaistu: 28.11.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Kahvi pidentää ikää ja vähentää riskiä saada kroonisia tauteja
Kahvinjuonti on varsin terveellistä. Näin kertoo kaksi uutta laajaa tutkimusta, joissa tarkasteltiin yli 700 000 ihmisen elämää ja kuolemaa. Parhaiten pärjännee parilla-kolmella kupilla päivässä.
Julkaistu: 11.07.2017 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi
Empatia löydetty aivoista
Tuore tutkimus paljastaa, kuinka aivojen kivunlievitykseen osallistuva opioidijärjestelmä voi auttaa myös toisten kipuun eläytymisessä – siis empaattisuudessa.
Julkaistu: 30.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Ihmisen geenikartasta löytyi yllätys
Ruotsalais-suomalainen tutkimus osoittaa, että ihmisen solujen DNA:ssa esiintyvä ’viides kirjain’ muuttaa geneettisen koodin lukua. Science-tiedelehdessä julkaistut tulokset auttavat ymmärtämään, miten DNA ohjaa geenien ilmentymistä yksilönkehityksen aikana ja tautien synnyssä.
Julkaistu: 04.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Imeskele itsesi terveeksi flunssasta
Helsingin yliopistolla on hyviä uutisia flunssapotilaille: seitsemän satunnaistetun tutkimuksen perusteella sinkki-imeskelytabletit voivat lyhentää flunssan kestoa yli 30 prosentilla. Tosin monet sinkkiä sisältävät imeskelytabletit ovat tehottomia.
Julkaistu: 03.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Syövän ja autismin välillä yllättäviä yhtäläisyyksiä
Turun biotekniikan keskuksen tutkijat ovat äkänneet, että niin sanottu SHANK-proteiini heikentää rintasyöpäsolujen tarttumista ympäröivään kudokseen. Tätä proteiinia on aiemmin tutkittu vain aivoissa ja sen puutoksen tai siinä olevan geenivirheen tiedetään liittyvän autismiin.
Julkaistu: 10.03.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Epilepsialle löydetty uusi syntymekanismi
Aivojen yleinen välittäjäaine voi pitkittyneessä epilepsiakohtauksessa kiihdyttää aivojen toimintaa ja synnyttää haitallisia hermoyhteyksiä. Nämä puolestaan voivat johtaa uusiin kohtauksiin, joita on hankala hallita lääkkeillä.
Julkaistu: 27.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Superuutuus bakteeri-infektioiden hoidoissa: täsmälääkkeet
Tätä läpimurtoa ei ole tehty lääketieteen laboratoriossa, vaan tietokoneilla: tutkijat ovat tehneet laskennallisella päättelyllä ja tilastomalleilla läpimurron, jonka avulla tulevaisuudessa voidaan kehittää täsmälääkkeitä vakavia infektioita aiheuttavia bakteereita vastaan.
Julkaistu: 16.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Vakava varoitus: älä syö lakritsia, jos olet raskaana
Uusi suomalaistutkimus antaa lisätukea lapsiperheiden ruokasuosituksen ohjeelle, jonka mukaan äidin tulee välttää runsasta lakritsin syöntiä raskauden aikana. Turvallisen käytön rajaa ei tunneta.
Julkaistu: 05.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Turistiripulikin sen osoittaa: superbakteerit tykkäävät turhista antibiottikuureista
Antibiootteihin hieman herkästi turvautuva matkailija poimii mukaansa tavallisista superbakteereista kaikkein vastustuskykyisimmät. Tuore tutkimus osoittaa jälleen kerran liiallisten antibioottien haitallisuuden.
Julkaistu: 02.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Suomalaislöytö: näin aivot säätelevät masennusta
Jos tietäisimme, miten aivot säätelevät itse masennusta ja ahdistuneisuutta, voisi näiden nykyisin varsin yleisten sairauksien tai niitä oireina tuottavien sairauksien hoito olla helpompaa ja tehokkaampaa. Turun yliopistossa on otettu askel tähän suuntaan, joskin toistaiseksi vain hiirillä.
Julkaistu: 23.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Suuri harppaus eteenpäin: DNA selville käynnykällä
Mainoksen mukaan jokaista käyttöä varten on mobiilisovellus. Ihan pelkkä softa ei vielä riitä DNA:n analysointiin, mutta nyt sen vaatima laitteistokin on niin pieni, että se voi toimia kännyn lisävarusteena. Ja tämä on vasta alkua.
Julkaistu: 20.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Tämä on uutta: pian luunmurtuma hoidetaan luumaisella nanokuidulla
Tulevaisuudessa ongelmat luiden kanssa ovat hieman pienempiä, kun luun kaltaisilla nanokuiduilla on mahdollista parantaa luuimplanttien kiinnittymistä tai kuituja voidaan käyttää suoraan luun kasvun tukirakenteina. Näin todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Julkaistu: 17.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Halpa aivokuvauslaite joka nurkkaan – aivohalvauksen tunnistus tulee tarkemmaksi ja nopeammaksi
Aivohalvaus on syynä noin 9 prosenttiin kuolemantapauksista Suomessa ja jättää aivovamman joka neljännelle siitä henkiin jääneelle. Mitä nopeammin aivohalvaus todetaan ja hoito voidaan aloittaa, sitä paremmat ovat selviytymismahdollisuudet.
Julkaistu: 13.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Tämä avaa portit migreenille – tuore tutkimus valottaa päätäriipivän säryn syntyä
Tuoreen tutkimuksen mukaan hermoston välittäjäaineen serotoniiniin estomekanismin heikentyminen saa aikaa turkastuttavan päänsäryn, kun se ei kykene hillitsemään ääreishemoston kipusignaaleita.
Julkaistu: 10.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Video: Aivoihin mahtuu 10 kertaa oletettua enemmän muistoja
Jos pyhien jälkeen tuntuu siltä, että aivot junnaavat, eikä mikään tunnu pysyvän muistissa, niin kannattaa muistaa mitä aivotutkijat sanovat pääkoppamme sisällä olevan harmaan solumassan muistikapasiteetista.
Julkaistu: 04.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus
Parkinsonin taudin liikehäiriöt saatiin korjattua
Helsingin yliopiston dosentti Timo Myöhäsen tutkimusryhmä on onnistunut korjaamaan Parkinsonin taudissa esiintyvät liikehäiriöt – toistaiseksi tosin vain hiirillä tehdyissä kokeissa. Tulos on hoidon kannalta lupaava, sillä Parkinsonin tauti diagnosoidaan käytännössä aina vasta oireiden ilmaannuttua.
Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Toimitus