Yllätysten joulukalenteri: Mikä on maailman pisin eläin?

Kaikkein pisimpiä otuksia kannattaa etsiä merestä. Ainakin nykyisin.

06.12.2024

Sinivalas (Balaenoptera musculus) on tunnetusti maailman suurin, tai tarkemmin sanottuna massiivisin eläin. Se voi kasvaa jopa 30-metriseksi, mikä tekee siitä 1,5 kertaa VR:n uusimpien veturien pituisen ja 2-3 kertaa niitä painavamman.

Näillä mitoilla sinivalas ei kuitenkaan yllä pituuskisassa edes mitalisijoille.

Pronssille ponnistaa hiusmeduusa (Cyanea capillata). Suurimpien yksilöiden uimakellot voivat olla parimetrisiä ja pyyntilonkerot 36-metrisiä.

Hiusmeduusa (Cyanea capillata)

Eläimiä elää vakituisesti lähinnä Pohjois-Atlantilla, mutta ovatpa Itämeren suolapulssit tuoneet niitä joskus Suomeenkin.

Hiusmeduusan kevyestä kosketuksesta ei normaalisti ole ihmiselle vaaraa, sillä seurauksena tuleva kipu ja punotus rauhoittuvat helposti etikalla. Uidessa laajempi lonkeroihin sotkeutuminen voi kuitenkin olla vaarallista mahdollisen paniikin ja hukkumisvaaran vuoksi.

Pituuskisan hopeasijalle yltävät otukset, jotka lilluvat meressä vapaana ainoastaan poikasina.

etragonoporus calyptocephalus -lajin heisimato

Onnekkaat yksilöt, kuten Tetragonoporus calyptocephalus -lajin heisimato (yllä), päätyvät sitten jonkin hammasvalaan suolistoon, jossa ne viettävät loppuelämänsä lokoisasti loisien. Pisimmät mitatut yksilöt ovat olleet jopa 40-metrisiä, eli tuplasti pidempiä kuin suurimmat isäntäeläimensä kaskelotit. Leveyttä heisimadoilla on vain viisi senttiä.

Kultaa kuittaa kuitenkin eläin, jota voisi kutsua vapaasti suomentaen kengännauhadoksi. Se on heisimatoakin hoikempi mato, selvästi maailman pisin eläin. Niiden kerrotaan kasvavan jopa 55-metrisiksi, mutta leveyttä niillä on vaivaiset 0,5-1 cm.

Lineus longissimus (Mary Gillham)

Viralliselta nimeltään ne ovat isolimamatoja (Lineus longissimus), ja ihan virallisesti niiden huimaan pituuteen kannattaa suhtautua hieman varauksella, sillä näiden matojen kehot voivat kastematojen tapaan venyä helposti paljonkin normaalitilannetta pidemmiksi.

Isolimamatoja voi löytää lähinnä Pohjanmeren rannikkoalueiden pohjamudista.

Yllä oleva kuva on tohtori Mary Gillhamin, kuuluisan brittiläisen luonnontutkijan arkistosta. Kyseessä oleva, Walesissa löydetty mato oli vaivaiset kahdeksan metriä pitkä isolimamatovauva.

Ennen oli kuitenkin toisin, sillä maapallolla on saattanut aikanaan kuljeskella näitä matojakin pidempiä otuksia - vieläpä maalla kävellen. Muutaman pitkäkaulaisen ja -häntäisen dinosauruslajin tiedetään näet olleen pituudeltaan vähintäänkin suuren sinivalaan luokkaa.

Satunnaisista fossiililöydöistä on lisäksi päätelty, että ainakin jotkut näiden lajien yksilöt ovat olleet selvästi pidempiäkin. Suurimmat arviot ovat 45 m Bruhathkayosaurus matleyille, 50 m Supersaurus vivianaelle , ja huikaisevat 60 metriä Maraapunisaurus fragillimukselle.

Näistä jättiläisistä supersauruksen (piirros alla) mitta lienee kaikkein uskottavin, sillä se perustuu täydellisimpään fossiililöytöön. Lisäksi sekä Bruhathkayosauruksen että Maraapunisauruksen hauraat fossiilit ovat ikävä kyllä ehtineet jo hajota ja hävitä.

Vaan kukapa sitä tietää – ehkäpä näillä suurista kaikkein suurimmilla dinoilla oli myös omia, tuplasti itseäänkin pidempiä loismatoja!

Supersaurus vivianaelle