Ilmatieteen laitos tutkii myös merten syvyyksiä nyt automaattisella sukellusveneellä. Uivelo on miehittämätön veden alla toimiva tutkimuslaite, joka otettiin käyttöön toukokuun alussa.
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen Itämeren alueella toimiva automaattinen tutkimussukellusvene – eli vedenalainen liidin – sillä suomalaiset testasivat tekniikkaa jo aikaisemmin (katso juttumme vuodelta 2013) yhdessä espanjalaisten kanssa ja havaitsivat sen toimivaksi.
Niinpä Ilmatieteen laitos hankki viime vuonna Slocum G2 -liitimen, joka on suunniteltu toimimaan kauko-ohjatusti matalilla merialueilla.
Laite voi sukeltaa 200 metrin syvyyteen ja se voi Itämeren oloissa toimia jopa kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti. Vastaavia laitteita on maailmalla jo noin 600, mutta kyseesäs on ensimmäinen suomalainen sekä eräs harvoista Itämeren alueella olevista.
Liidin mittaa meren vesirungon fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia sukeltaessaan ohjelmoitua reittiä vedenpinnan alla. Uusien sukeltavien robottien avulla voidaan tutkia entistä tarkemmin Itämeren fysikaalisia ominaisuuksia, kuten happipitoisuutta sekä meren lämpötilan ja suolaisuuden vaihtelua sekä virtauksia.
"Liitimen avulla saadaan tietoa, joiden avulla voidaan parantaa merimalleja. Merimalli simuloi veden lämpötilan, suolapitoisuuden ja virtausten käyttäytymistä eli mallien avulla pystytään ennustamaan esimerkiksi merivirtojen muutoksia ilmaston lämmetessä", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Tikka.
Liidin voidaan laskea veteen pienveneestä ja sen kulkua valvotaan ja ohjataan satelliittien välityksellä. Pinnalla käydessään laite on tiedonvaihtoyhteydessä ohjaajiinsa.
Uiveloksi ristitty liidin teki ensimmäisen lyhyen merimatkansa Helsingin edustalla toukokuun alussa.
Testit tehtiin yhdessä aiemmissa kokeissa mukana olleen espanjalaisen yhteistyökumppanin SOCIB:n kanssa, joka tarkasti liitimen vakauden ja perustoiminnan. Perusteellisempia merikokeita ja reitin ajoa tehtiin viime viikolla yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman merialueella.
"Liitimen käyttöönotto sujui hyvin ja varsinainen tutkimustyö voidaan aloittaa jo tänä kesänä", Kimmo Tikka kertoo.
Liidin liittyy samalla osaksi FINMARI-merentutkimusinfrastruktuuria.
Kuva: Ilmatieteen laitos / Kimmo Tikka; video: Ilmatieteen laitos.
Juttu perustuu Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen.
Samasta aiheesta
