Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
ITER pumppasi itsensä lähes vakuumiin

Jättimaisen ITER-fuusiokoereaktorin tekeminen etenee hitaasti, mutta varmasti. Tuorein virstanpylväs saavutettiin eilen keskiviikkona, kun laitoksen suuret pumput viilennettiin lähes absoluuttiseen nollaan ja niiden sisälle saatiin lähes tyhjiö.

Jari Mäkinen
07.08.2025

ITERin pumppulaitteistoa

Fuusioenergiaa tutkitaan parhaillaan innokkaasti ympäri maailman erilaisissa hankkeissa. On pieniä ja ketteriä, ja on suuria ja monimutkaisia – kuten ITER eli International Thermonuclear Experimental Reactor, Kansainvälinen ydinlämpöön perustuva kokeellinen reaktori.

Varsinaista sähkövirtaa tuottavaa reaktoria tästä ei tule, vaan koelaitos, jonka tärkein tehtävä on kehittää fuusioenergian vaatimaa tekniikkaa ja opetella hallitsemaan suuren mittakaavan fuusioreaktiota.

Ja fuusioenergia, kun se saadaan viimein käyttöön, ratkaisee ihmiskunnan energiaongelmat. Jos käytössämme olisi aurinkoenergiaa ja fuusiovoimaa, voisimme tuottaa energiaa puhtaasi ja kätevästi enemmän kuin ihmiskunta koskaan tulee tarvitsemaan.

ITERiä ollaan tekemässä Ranskan eteläosissa Cadarachen luona, ja vaikka aikataulua on rukattu moneen otteeseen löysemmäksi ja valmistuminen on siirtynyt tulevaisuuteen, etenee hanke hitaasti, mutta varmasti.

Viimeisin todiste tästä saatiin eilen keskiviikkona 6. elokuuta, kun laitoksen suuret superkylmässä toimivat tyhjiöpumput hyrähtivät käyntiin ja onnistuivat saamaan aikaan lähes täydellisen tyhjiön (10⁻⁷ Pa) ja olemaan lämpötilaltaan hyvin, hyvin lähellä absoluuttista nollapistettä vain viiden kelvinin lämpötilassa.

Pumput auttavat saamaan heliumia talteen superkylmän hiilen avulla. Tämä oli iso askel eteenpäin paitsi ITER-hankkeelle, niin myös fuusiotekniikalle yleisesti.

Myös laitoksen ytimen, suuren tokamakin osien asentaminen reaktorihalliin on menossa. Laitoksen sydän alkaa näyttää jo lopulliselta!

Tokamakin osia

 

ITERiä rakennetaan kuin laivan pienoismallia pulloon: osia tuodaan sisään yksitellen tarkassa järjestyksessä ja lopulta reaktorihallissa on paitsi itse tokamak, niin myös sen ympärillä olevat magneetit, putket, suojat ja kaikki muu tarvittava.

Tokamak on donitsin muotoinen painekammio, jonka sisällä on plasmaksi muuttunutta kuumaa vetyä. Sitä pidetään paikoillaan voimakkaiden magneettien avulla.

Tokamakista tulee lopulta lähes 20 metriä halkaisijaltaan ja 11 metriä korkea, massaa sillä on kaikkien tukirakennelmien kanssa yli 5000 tonnia.

Polttoaineina ITERissä on vedyn kaksi isotooppia, deuterium ja tritium, joita syötetään tokamakin sisälle noin 16 minuutin toimintaa varten kerrallaan. Se on kaksi grammaa ainetta. Suuret magneetit pitävät plasmaksi muuttunutta kaasua paikallaan ja tuon noin 16 minuutin aikana muuttuu arviolta prosentti polttoaineesta muuttuisi energiaksi.

Tehoa vapautuu toivon mukaan 500 MW. Koska sen reaktion aikaansaaminen ja ylläpito vaatii noin 50 MW:n tehon, tuottaa ITER ennätyksellisen paljon energiaa: kymmenen kertaa sen mitä reaktio vaatii.

Kyse on siis hyvin pienestä määrästä vetyä, mutta suuresta määrästä energiaa. Laitos onkin kooltaan kuin pieni kaupunki, kuten alla oleva, viime vuonna julkaistu video näyttää.

Samasta aiheesta

Tällainen on maailman suurin fuusiokoelaitos ITER – tule mukaan kiertokäynnille
Fuusiovoiman valjastaminen on askeleen lähempänä
Suomalaisille suuri fuusioenergian robotiikkasopimus
Fuusioreaktori joka kotiin?
Päivän kuva 23.10.2013: Kaksi kertaa maapallon ympäri...

Suosituimmat tänään

La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Tuhat satelliittia pään päällä
Tiedekulma
10 vuotta sitten: ESAn Mars Trace Gas Orbiter asettui kiertämään Marsia ja tällainen laite se on
Auringonpimennysmatka Egyptiin 2027

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved