Kuinka ihmeessä maailman hitain kala, jonka uintinopeus on puolitoista metriä tunnissa, pystyy saalistamaan ravinnokseen hankajalkaisia, jotka voivat singahtaa karkuun yli tuhatkertaisella vauhdilla? Nimenomaan liikkumalla hitaasti ja ennen kaikkea huomaamattomasti.

Meksikonlahdessa ja Karibianmeressä viihtyvä kääpiömerihevonen (Hippocampus zosterae) pystyy hivuttautumaan millimetrin päähän saaliistaan niin, että hankajalkaisparalla ei ole aavistustakaan sen läheisyydestä. Ja kun merihevonen on päässyt riittävän lähelle, pienellä äyriäisellä (Acartia tonsa) ei ole mitään mahdollisuuksia: kummallisen näköinen kala iskee kimppuun millisekunnissa.

Vedessä moinen hiiviskely on vaikeaa, sillä vähäinenkin liike aiheuttaa virtauksia ja paineenvaihteluita, jotka varoittavat saaliseläimiä yleensä hyvissä ajoin. Noin viiden senttimetrin mittaiseksi kasvavan kääpiömerihevosen salaisuus on sen anatomiassa.

Kahden teksasilaisyliopiston (University of Texas at Austin ja Texas Tech University) tutkijat Brad Gemmell, Jian Sheng ja Edward Buskey ovat selvittäneet, että merihevosen pään muoto saa aikaan sen ”turvan” yläpuolelle tyvenen alueen. Sen turvin merihevonen pääsee huomaamatta lähestymään pikaisesti pakenevaa saalistaan.

Tekniikka toimii erinomaisen hyvin, sillä riittävän lähelle päästyään merihevonen onnistuu saalistuksessa 94-prosenttisesti. Muilla samaa hankajalkaislajia ravinnokseen käyttävillä kalalajeilla kaksi kolmesta yrityksestä epäonnistuu.