Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Miniasteroidi paljastui harvinaisen meteoriittityypin sukulaiseksi

Pienin ikinä tutkittu asteroidi 2015 TC25 tarjoaa tutkijoille harvinaisen herkkupalan. Montaakaan asteroidia ei tunneta yhtä hyvin: Nyt tiedämme paitsi että mistä se on peräisin, myös sen miltä se suurin piirtein näyttäisi, jos siitä saisi palasen käteensä.

Jarmo Korteniemi
02.12.2016

Kuva: NASA / Caltech

Asteroidi 2015 TC25 ohitti Maan vuonna 2015. Se paljastui läpimitaltaan vain noin parimetriseksi, ja on siis pienin koskaan tutkittu avaruudessa kiertävä kappale.

Samalla se tarjosi ainutlaatuisen vilauksen siihen, millaisia taivaalta putoavat kivet alunperin ovat. Asteroidi vastaa nimittäin kooltaan tyypillistä meteoriittia ennen ilmakehään törmäystään. Kaiken kukkuraksi se on vasta äskettäin irronnut emokappaleestaan.

Asteroidi löydettiin juuri ennen kuin se vilahti runsaan 110 000 kilometrin päästä Maasta (matka on alle kolmannes Kuun etäisyydestä). Koska pieni murikka löytyi juuri ennen ohitusta, se oli oiva tutkimuskohde ja sitä tiirattiinkin Maasta monilla eri laitteilla. Kattava analyysi kappaleen ominaisuuksista julkaistiin marraskuussa 2016 Astronomical Journal -julkaisussa.

Asteroidi paljastui monella tavalla erikoiseksi

2015 TC25 osoittautui epätavallisen kirkkaaksi, heijastaen jopa 60 prosenttia siihen osuvasta valosta. Se vaikuttaa myös olevan umpikiveä, ja siltä puuttuu pölypeite (toisin kuin lähes kaikilta muilta asteroideilta). Ja murikka myös pyörii hyvin vinhaan, kierroksen kerran runsaassa kahdessa minuutissa.

Tutkijoiden mukaan 2015 TC25 on spektriltään hyvin samankaltainen kuin aubriiteiksi kutsuttu meteoriittiluokka. Ne koostuvat pääosin hyvin heijastavista mineraaleista, jotka ovat muodostuneet korkeissa ja happivapaissa olosuhteissa. Aubriittimurikoiden sulamiskuori on ruskea, itse kivi vaaleaa ja niiden aines on voimakkaasti halkeillutta. Tällä hetkellä Maasta on löydetty 72 aubriittia, mikä on vain runsas promille kaikista meteoriiteista. Alla esimerkki aubriitista (kuva: Claire H. / Flickr).

Kuva: Claire H.

2015 TC25:n alkuperäkin tiedetään. Kappaleen kiertoradan laskettiin tuoneen sen Maan läheisyyteen satakilometriseltä 44 Nysa -asteroidilta, joka myös vastaa spektriltään pientä lähiohittajaa. 44 Nysaa ja sen "sukulaisasteroidit" kiertävät Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä. Niitä on aiemminkin uumoiltu juuri aubriittien emokappaleiksi.

Vuoden 2017 maaliskuussa 2015 TC25 tekee toiseksi lähimmän Maan ohituksensa 50 vuoteen. Tuolloin se käväisee vajaan kolmen miljoonan kilometrin etäisyydellä.

2015 TC25 on yksi noin 15 000:sta Maan radan läheltä löydetystä asteroidista. Se kiertää Aurinkoa 0,9 - 1,2 AU:n etäisyydellä eli ylittää planeettamme radan joka kierroksella. Kaikkiaan Aurinkokunnasta tunnetaan tällä hetkellä runsaat 720 000 asteroidia, mutta avaruudesta niitä löytyy moninkertaisesti tuo määrä.

2015 TC25:n voisi kokonsa puolesta luokitella meteoroidiksi. Kun tuollainen kappale törmää Maan ilmakehään, se näkyy meteorina (eli tähdenlentona) ja lopulta sen kappaleet putoavat maanpinnalle meteoriitteina.

Tutkimuksesta kertoivat aiemmin esimerkiksi Astrobiology Magazine ja SpaceRef-verkkosivusto.

Lähteet: IAU Minor Planet Centre, JPL, Meteoritical Bulletin, sekä tiedeartikkeli The Astrophysical Journal -julkaisussa.

Päivitys 5.12.: Korjattu muutamia kirjoitusvirheitä.

Otsikkokuva: NASA / Caltech

Samasta aiheesta

Asteroidi 2024 YR4 on nyt paljon vähemmän uhkaava
Asteroidi 2024 YR4 : törmääkö Maahan vai ei joulukuussa 2032?
Asteroidi 2024 YR4 - tänne törmäys voisi osua ja tällainen se voisi olla
Asteroiditörmäyksen mahdollisuus vuonna 2032 kasvanut
Asteroidi 2024 YR4 tuli ja meni – ja tulee vuonna 2032 uudelleen vaarallisen lähelle

Suosituimmat tänään

La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Sateenkaaren seitsemän väriä
Jutturuletti
Tässä on koronavirus, joka tulee pian taas kiusaksemme
Kuinka ensimmäinen avaruuskoira Laika kuolikaan?

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved