Tombosista nykyisestä Pohjois-Sudanista tehty löytö kertoo, että hevoset olivat alueen muinaiselle kulttuurille tärkeämpiä kuin aiemmin on arveltu.
Michelle Buzonin johtamissa kaivauksissa osuttiin hautaan, josta paljastui hevonen. Löytö ajoitettiin muinaisen Egyptin kolmanteen välikauteen, joka oli 1050–728 ennen ajanlaskumme alkua.
Noin 3 000 vuoden takaisessa haudassa maannut hevonen oli mitä ilmeisimmin kiedottu käärinliinaan, sillä sen kavioissa oli jäänteitä kankaasta. Lisäksi eläin oli mitä ilmeisimmin aseteltu tiettyyn asentoon.
"On selvää, että hevonen oli haudattu tarkoituksella, mikä on todella kiehtovaa. Luustossa näkyvät muutokset ja pienet suitsista peräisin olevat raudankappaleet viittaavat siihen, että hevonen on mahdollisesti vetänyt rattaita. Emme ole löytäneet Tombosista mitään vastaavaa aikaisemmilla kaivauksilla. Eläinten jäännökset ovat siellä hyvin harvinaisia", Buzon toteaa.
Buzon on tehnyt kaivauksia yhdessä Stuart Tyson Smithin kanssa Tombosissa jo 18 vuoden ajan. Nyt tutkittu hevonen löytyi vuonna 2011.
Egyptiläiset valloittivat alueen noin 1 500 eaa. päästäkseen hyödyntämään Niilin kauppareittiä. Tombosista on löydetty runsaasti egyptiläistä esineistöä, kuten ruukkuja, erilaisia astioita, työkaluja ja koriste-esineitä.
"Hevosen löytyminen oli yllätys", kertoo kaivauksiin osallistunut Sarah Schrader. "Alkuun emme olleet varmoja, onko kyseeessä nykyhevonen. Saadessamme jäänteet vähä vähältä paremmin esiin aloimme löytää hevoseen liittyviä esineitä, kuten skarabeen, käärinliinan kappaleita ja rautaisia suitsien osia. Silloin huomasimme, kuinka merkittävä löytö on."
Hevosen ikä varmistettiin vielä hiili-14-ajoitusmenetelmällä.
"Hevosta oli kohdeltu hyvin, mikä on pääteltävissä sen saavuttamasta korkeasta iästä", Schrader sanoo. "Se oli myös tärkeä muinaisen Tombosin asukkaille, koska se oli haudattu – yleensä niin tehtiin vain ihmisille."
Hevosen merkityksestä kertoo myös se, että Afrikan varhaisimpiin rautalöytöihin kuuluva esineistö liittyy hevoseen. Hautapaikan löytyminen nimenomaan Tombosista puolestaan viittaa siihen, että paikka oli aikansa tärkeä keskus.
Tutkimus on julkaistu Antiquity-tiedelehdessä.
Kuva: Purduen yliopisto
