Näin syksyllä kuvan kaltainen näky on tuttu: omenat mätänevät niin maassa kuin puussakin. 

Mutta mitä mätänemisessä oikein tapahtuu?

Määritelmän mukaisesti mätäneminen on tapahtuma, jossa pääasiassa anaerobiset bakteerit hajottavat eloperäistä ainesta vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Aine – kasvi tai kuollut eläin – myös kuivuu, koska sen elintoiminnat ovat hiipuneet, ja siksi se myös kutistuu ja nahistuu.

Käytännössä kasvien (ja myös kuolleiden eläinten) proteiinit hajoavat kemiallisesti siten, että syntyy epämiellyttävän hajuisia ja joskus myös myrkyllisiä yhdisteitä, kuten rikkivetyä, indolia, skatolia ja merkaptaaneja. Mikäli happea on läsnä riittävästi, tapahtuu mätänemisen sijasta lahoamista.

Kun tämä tapahtuu maassa, puhutaan maatumisesta. Maaperässä olevat mikrobit ja sienet hajottavat aineen rakenteen ja synnyttävät siitä humusta.  

Maan laatu, lämpötila, happamuus, happipitoisuus, kosteus ja siinä olevan kasvillisuuden sekä bakteerien, sienten ja ötököiden määrä vaikuttavat siihen miten nopeasti aine maatuu.

Ja kuten kuva näyttää, maatuminen voi alkaa oikeastaan jo ilmassa – mädäntyneet omenat putoavat pian maahan ja maatuvat siellä.