Ke, 09/30/2015 - 23:44 By Jari Mäkinen
Occator-kraatteri

Ceres-kääpiöplaneettaa kiertävän Dawn-luotaimen tutkijaryhmä esitteli tänään uusia kuvia, joissa näkyy myös yhä vain tarkemmin ja paremmin myös hämmästystä herättäneet kirkkaat pisteet kraatterin sisällä.

Valitettavasti vain uudetkaan kuvat eivät vielä paljasta pisteiden salaisuutta: Occatoriksi nimetty kraatteri sisuksineen näkyy kyllä paremmin, kuten myös kirkkaat laikut sen sisällä, mutta mistä paikoitellen kirkastuminen johtuu, on edelleen epävarmaa.

Teorioita toki, on ja niistä johtava – ja yhä enemmän todennäköinen – on jää. Kirkkailla alueilla on pinnalle pilkistävää vesijäätä, joka heijastaa voimakkaasti valoa, ja etenkin sopivasti valotetuissa ja käsitellyissä kuvissa laikut hohtavat huomiota herättävän kirkkaina. Tosin ne ovat kirkkaita juuri siksi, että niiden paremman tutkimisen vuoksi ne on näin saatu näyttämään kirkkailta.

Dawn-luotain kiertää parhaillaan Cerestä noin 1500 kilometrin etäisyydellä olevalla radalla ja alkaa nyt lokakuussa hivuttautua vieläkin lähemmäksi. Joulukuussa luotaimen on tarkoitus olla enää 375 kilometrin korkeudessa kääpiöplaneetan pinnasta, joten tiedossa on lähiaikoina kuvia ja mittaustietoja, jotka varmasti paljastavat kirkkaiden pisteiden olemuksen. Salaisuuden aika on siis pian ohitse.

Occator-kraatteri kirkkaine läikkineen ei kuitenkaan ole ainoa Cereksen pinnan kiinnostava kohde.

Nyt julkistetuissa koko Cereksen pinnan kattavissa topografisissa (korkeuden näyttävissä) kartoissa on kaikkiaan 12 jännittävää kohdetta, joille on annettu nyt myös nimet. Alla olevassa kartassa olevat nimet on otettu kaikki eri maiden ja kulttuurien maatalouteen liittyvistä juhlista ja merkkipäivistä, sillä Rooman mytologiassa Ceres oli maanviljelyn ja viljavuuden jumalatar.

Kerroimme tarkemmin Cereksen pinnan nimistöstä aiemmassa jutussamme.

Yllä oleva kuva on aiemmassa jutussa olleeseen karttaan verrattuna tarkempi ja siinä on samaan tapaan paikannimien lisäksi väreinä tieto Cereksen pinnan korkeuseroista: sinisimmät alueet ovat noin 7,5 km keskiarvoa matalammalla ja punaiset alueet ovat noin 7,5 km korkeammalla. Valkoinen ilmaisee kaikkein korkeimpia paikkoja, mutta vaaleita ovat myös Occatorin kirkkaat pisteet, jotka ovat oikeasti vihreällä merkityllä koskeusalueella. Otsikkokuva on tästä suurennettu ja 3D-muokattu yksityiskohta.

Cereksen pinnan koostumuskartta

Toisessa kartassa (yllä) näkyy puolestaan pinnan koostumuksessa olevat erot. Eroavaisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin Vesta-kääpiöplaneetalla, jota Dawn tutki ennen Cerestä, mutta toisaalta Cereksen pinnalla on kiinnostavan paljon erikoisia kohteita – kuten neljä kilometriä korkea pyramidin muotoinen vuori sekä kirkkaat pisteet, joita on muuallakin kuin Occator-kraatterissa.

Kuvassa on yhdistettynä infrapunaisella (920 nanometriä), punaisella (750 nanometriä) ja sinisellä (440 nm) suotimella otettuja kuvia, jotka on vääräväritetty siten, että punainen väri osoittaa infrapunaisessa kirkkaita alueita, sininen lyhyempiä valon aallonpituuksia hyvin heijastavia alueita ja vihertävä näyttää paikat, jotka yleisesti ottaen heijastavat hyvin valoa. 

Värit ovat siis kaikkea muuta kuin luonnollisia, mutta ne näyttävät hyvin pinnan värissä olevat pienet eroavaisuudet sekä auttavat päättelemään millaisia mineraaleja ja muita aineita kullakin alueella Cereksen pinnalla on. Lisäksi tiedosta voidaan päätellä pinnan ikää.

Kartoitusta tehtäessä luotaimen Cereksen pinnasta tulevaa gammasäteilyä ja sinkoavia neutroneita havaitseva spektrometri havaitsi kolmasti omituisia piikkejä varattujen elektronien määrässä. Se viestii siitä, että havaintopaikalla pinnan sähköjännitys oli normaalia korkeampi. 

Kuussa ilmiö on tuttu: aurinkotuulessa olevat varatut hiukkaset törmäävät suoraan ilmattoman Kuun pintaan ja saavat sopivissa olosuhteissa pinta-aineen varautumaan. Silloin sähköisesti varautunutta pölyä saattaa nousta jopa leijumaan pinnan päälle.

Ceresin tapauksessa tilanne voi olla sama, mutta elektronipiikit voivat viestiä myös laajemmin Cereksen sisäisestä rakenteesta ja sen magneettikentän olemuksesta. Magneettikenttä puolestaan  vaikuttaa kuvaan siitä, millainen on Cereksen sisusta.

Tästäkin taatusti keskustellaan tällä viikolla Ranskan Nantesissa pidettävässä Euroopan planeettatiedekonferenssissa, johon liittyen kartat julkistettiin tänään.

Kuvat: NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA