Tavallinenkin hyttynen saattaa välittää zikavirusta

Pe, 07/29/2016 - 13:34 Toimitus
Hyttynen

Viime aikoina ennen kaikkea Etelä-Amerikassa levinnyt zikavirus on tartuttanut ihmisiä Aedes aegypti -hyttysten välityksellä. Nyt brasilialaistutkijoilla on havaintoja siitä, että myös alueella tavallinen Culex quinquefasciatus -hyttynen saattaisi toimia taudin välittäjänä.

Suomessa ei ole näitä hyttysiä, joten vaaraa täällä ei ole: Suomen ainoat zikatapaukset on saatu tautialueilta, eikä zika ole tulossa Suomeen yhtään sen enempää kuin esimerkiksi malaria tai keltakuume. Ne ovat tropiikin hyttysten levittämiä tauteja, jotka pysyvät poissa niin kauan kuin nämä hyttyslajit eivät muutu kestämään kovempia pohjoisia oloja.

Hyttyslajeja on kaikkiaan 3500 ja näistä noin 40 elää myös Suomessa. Ihmisille haittaa on näistäkin vain noin kymmenestä, ja ikävimmät kotimaiset lajit ovat Aedes communis, eli metsähyttynen, ja Aedes punctor, eli korpihyttynen. Lapissa puolestaan yleisin on taigahyttynen, eli Aedes pionips.

Zikaviruksen levittäjä Aedes aegypti, keltakuumehyttynen, on siis vain tropiikissa esiintyvä hyttynen, joka levittää suomalaisnimessään olevan keltakuumeen lisäksi mm. denguekuumetta ja chikunguniaa sekä muutamia muita tartuntatauteja – kuten zikaa. Afrikasta alun perin kotoisin olevaa lajia tavataan nyttemmin myös esimerkiksi Yhdysvaltain eteläosissa ja toisinaan myös eteläisessä Euroopassa, mutta onneksi varsin vähän. Ilmastonmuutoksen myötä kuitenkin hyttyset leviävät pohjoisempaan.

Viime aikoina Aedes aegypti on ollut puheissa juuri zikaviruksen vuoksi. Tauti on sairastuttanut lähes 50 000 ihmiseen ja altistuneita lienee noin 140 000. Taudin pahiten koettelemassa Brasiliassa se on saanut aikaan epämuodostumia noin 1600 vauvalle. 

Aikuisille ihmisille ei taudista ole suurempaa todistettua haittaa. Oireita ovat mm. kuume, lihaskipu ja silmätulehdukset, ja vain noin 20% tartunnan saaneista saa oireita, jotka ovat ikävyydeltään lievän flunssan luokkaa. 

Virus on kuitenkin vaarallinen raskaana oleville, sillä se aiheuttaa mahdollisesti lapselle kehitysvammaisuutta ja pienipäisyyttä. Tosin on olemassa epäilyksiä, että joissain tapauksissa zika aiheuttaisi aikuisille myös ääreishermostoa vaurioittavaa autoimmuunisairautta. Tämän pienikin riski on saanut osan Rion olympialaisiin suuntaavista perumaan matkansa.

Jos tauti leviäisi tehokkaammin, voisi se muodostua nykyistä suuremmaksi uhaksi paitsi nykyisillä vaara-alueilla, niin myös paljon laajemmilla alueilla. Mikäli muutkin hyttyslajit kuin A. aegypti voisivat levittää tautia, niin siitä voisi tulla ikävämpi tapaus.

Paitsi että nähtävästi näin on tapahtunut jo pitkän aikaa: brasilialaistutkijoiden mukaan useat eri hyttyslajit ovat olleet jo pitkään taudin välittäjiä.

Aedes aegypti (vasemmalla) ja Culex quinquefasciatus (oikealla) E. A. Goeldin piirtäminä v. 1905.

Brasilian Recifessä olevan Aggeu Magalhães -instituutin tutkija Constância Flávia Junqueira Ayres Lopes kertoo Agência FAPESP:n tiedotteessa, että on olemassa selviä merkkejä zikaviruksen leviämisestä mm. Brasiliassa yleisen  C. quinquefasciatus -hyttysen välityksellä.

Hänen mukaansa egyptinhyttynen on saanut syyt niskaansa pääasiassa siksi, että ensimmäiset Ugandan Zika-metsästä tavatut tapaukset olivat sen välittämiä.

Mutta kun esimerkiksi vuonna 1966 zikavirusta löydettiin Malesiasta, se levisi siellä vaikka alueella on hyvin vähän A. aegypti -hyttysiä. Lopezin mukaan myöhemminkin, muun muassa 2007 Mikronesiassa olleen zikaepidemian tapauksessa, tauti on levinnyt alueilla, joilla A. aegypti on harvinainen.

Lopez on tutkinut juuri tätä epidemiaa tarkemmin ja huomasi, että siellä syypää oli nähtävästi pääasiassa C. quinquefasciatus. Kyseinen hyttynen välittää myös muutamia muita tarttuvia tauteja, kuten Länsi-Niinin virusta ja Japanin aivokalvontulehdusta, jotka ovat lähempänä zikaa kuin keltakuumehyttysen välittämät keltakuume ja dengue.

Brasilialaistutkijat eivät tyytyneet vain arvelemaan, vaan myös tutkivat paikallisia C. quinquefasciatus -hyttysiä, ja löysivät niistä myös suoria merkkejä viruksesta. Määrät olivat samankaltaisia kuin A. aegypti -hyttysillä. 

Jos ja kun virus leviää myös muiden hyttysten välityksellä, tulisi muun muassa WHO:n muuttaa Lopezin mukaan strategiaansa, joka on kohdistunut tähän saakka pääasiassa A. aegyptin lisääntymisen haittaamiseen ja määrän vähentämiseen.

Hyttyset lisääntyvät ja käyttäytyvät eri tavalla. Kun A. aegypti pistää pääasiassa päiväsaikaan, C. quinquefasciatus hyökkää yöllä.

A. aegypti lisääntyy pääasiassa seisovassa vedessä, kun taas C. quinquefasciatus viihtyy kaupunkialueilla yleisemmissä viemäreissä sekä vesisäiliöissä.

Vaikka C. quinquefasciatus -lajia esiintyy laajemmalti, sen naaraat laskevat munansa kukin pienemmälle alueelle kuin A. aegypti. Siten näiden hyttysten määrän vähentäminen on helpompaa.

Niinpä Lopezin mukaan zikaa vastaan taistelu voisi olla tehokkaampaa, jos A. aegyptin sijaan kohteeksi otettaisiin C. quinquefasciatus.