Laskeutuminen uudella tavalla

Falcon 9 -kantoraketin laukaisun on tarkoitus tapahtua illalla 20:29 Floridan aikaa, eli 03:29 Suomen aikaa maanantain puolella. Laukaisuikkuna kestää vain minuutin ajan, koska joulun alla vilkasta lentoliikennettä Cape Canaveralin taivaalla ei haluta häiritä liikaa.

Kyseessä kun ei ole vain pikainen matka taivaalle, vaan myös tulo takaisin alas: yhtiö koettaa jälleen saada raketin ensimmäisen vaiheen palaamaan takaisin maahan. Tällä kerralla tosin laskeutumista ei yritetä merellä olevan lavetin päälle, vaan kymmenisen kilometriä laukaisupaikan eteläpuolella olevalle maa-alueelle. 

Jos kaikki sujuu hyvin, laskeutuu raketin ensimmäinen vaihe Cape Canaveralin niemekkeen eteläosassa olevaan “laskeutumisalue 1:lle” noin 20 minuuttia lentoonlähdön jälkeen. Yllä olevassa kuvassa laskeutuminen on kuvattuna päiväsaikaan, mutta nyt laskeutumisen aikaan on jo yö: tämä tietää sitä, että yliäänipamauksen lisäksi lähdestyvä ensimmäinen vaihe näkyy hyvin Canaveralin alueella loimottavien rakettimoottoriensa johdosta.

Paitsi että raketin saaminen takaisin alas olisi sinänsä hienoa, on kovalle kamaralle laskeutumisesta monta muutakin etua: kohdealue on suurempi kuin jalkapallokentän kokoinen laiva, merenkäynti ei vaikuta lainkaan laskeutumiseen ja lisäksi suurin epävarmuus rakettivaiheen kunnostamisessa uutta lentoa varten on ollut meriveden mahdollisesti siihen aiheuttamat vauriot.

Kuten edellisilläkin laskeutumista yrittäneillä lennoilla, on laskeutuminen ja lento avaruuteen kaksi eri asiaa: laukaisu voi onnistua hyvin, vaikka ensimmäisen vaiheen palaaminen alas ei menisikään suunnitelman mukaan.

Kaksi asiaa meni pieleen kesäkuussa

Falcon 9 oli jo osoittautunut hyvin luotettavaksi kantoraketiksi 18 laukaisullaan ennen viime kesän onnettomuutta, joten heti räjähdyksen jälkeen oli varsin selvää, että mikään suurempi, raketin suunnittelussa ollut vika ei todennäköisesti ollut syynä epäonnistumiseen.

Tutkimuksissa todennäköiseksi vikapääksi on paljastunut puolimetrinen metallitanko, joka pitää polttoainesäiliöihin painetta tuottavan heliumin tankkia paikallaan. Se napsahti poikki kiihtyvyyden vuoksi.

Huhujen mukaan kyseessä oli 3D-tulostettu osa, jolla oli korvattu aiemmin “perinteisesti” tehty metallipalkki. 3D-tulostettu metalli sopii erinomaisesti moneen käyttöön, mutta se on periaatteessa hieman hauraampaa. Vaikka tämä oli otettu huomioon,  oli kyseessä ensimmäinen kyseisen osan käyttökerta, ja todellisuus oli nähtävästi hieman erilainen kuin testiolosuhteet.

Osa on nyt vaihdettu perinteiseen, ja samalla rakettiin sekä sen rakenteisiin on tehty tarkistuksia sekä parannuksia. Kenties SpaceX oli ottanut liian nopeasti uuden tekniikan käyttöön ja tuudittautunut onnistuneiden laukaisuiden jälkeen tyytyväisyyteen ja itsevarmuuteen sen suhteen, ettei mikään voi  mennä vikaan.

Vaikka lentäminen avaruuteen on tullut aiempaa helpommaksi ja edullisemmaksi, on se edelleen vaikeaa ja laukaisuiden aikana jylläävät suuret voimat. Voi olla, että onnettomuus oli jopa hyvä muistutus yhtiön innokkaille insinööreille avaruuslentämisen riskeistä.

Kesäkuisella lennolla raketin kyytiläisenä oli Dragon-avaruusalus, jolla oli tarkoitus vielä rahtia Kansainväliselle avaruusasemalle. Alus on tehty monikertakäyttöiseksi ja se pystyy palaamaan takaisin Maahan. 

Niinpä alus oli myös ohjelmoitu irtoamaan onnettomuustapauksessa kantoraketista ja palaamaan laskuvarjojensa varassa takaisin alas. Nyt kuitenkin varjot eivät avautuneet, vaan alus putosi Atlantin valtamereen.

SpaceX -yhtiön perustajan ja johtajan Elon Muskin mukaan syynä tähän oli ohjelmistovirhe. Alukseen oli ladattu ohjelmiston vanha versio; uudempaa ohjelmistoa käyttämällä Dragon olisi pelastunut.

Musk on kertonut, että tällä kerralla raketin jokainen osa on erikseen testattu ja tulevissa Dragon-aluksissa käytetään varmasti viimeistä ohjelmistoversiota.

Nyt kyydissä on kuitenkin 11 pientä, jääkaappipakastimen kokoista tietoliikennesatelliittia Orbcomm-yhtiölle. Ne ovat samanlaisia kuin viime vuonna laukaistut satelliitit, ja ne muodostavat yhdessä OG2-nimisen verkoston noin 650 kilometrin korkeudessa. 

Satelliittiverkoston tehtävänä on lyhytviestien välittäminen sekä lähetysten seuraaminen maailmanlaajuisesti. Pienten satelliittien muodostamat parvet ovat yhä edullisempia ja käyttökelpoisempia tällaisiin rajattuihinkin tehtäviin.

Suomalaisittain kiinnostava laukaisu

Tätä Falcon 9:n lentoa seurataan erittäin kiinnostuneina myös Otaniemessä, sillä lennon onnistumisesta riippuu se, milloin Aalto-1 pääsee matkaan.

Itse satelliitti on täysin valmiina ja testattuna odottamassa kuljetusta Hollantiin, mistä se viedään edelleen muiden samalla lennolla matkaavien nanosatelliittien kanssa laukaisupaikalle Yhdysvaltoihin.

Tätä toimitusta on lykätty eteenpäin samalla kun tämä Falcon 9:n lento on siirtynyt myöhemmäksi. Vielä marraskuussa ajateltiin, että tämä lento tehtäisiin joulukuun alussa. 

Näillä näkymin Aalto-1 pääsee eteenpäin helmikuun alussa ja laukaisu tapahtuu maaliskuussa.